MyStyle

Pirkko Arstila avautuu tatuoinneista venyneellä iholla: ”Muuttuvat ajan mittaan siniseksi sohjoksi”

Julkaistu:

Tatuoinnit
Tatuoinnit eivät näytä ikääntyessä enää samalta kuin tuoreeltaan otettuna. Tätä on miettinyt myös Pirkko Arstila.
Uutisankkurina tunnettu, jo eläkkeellä oleva mediapersoona Pirkko Arstila, 79, on pohtinut tatuointeja trendinä. Ne ovat herättäneet hänen mielenkiintonsa.

Selaillessaan jokin aika sitten tatuointiaiheista kirjaa, Arstila huomasi kuvan vanhemmasta naishenkilöstä, jolla oli vaikuttava ruusukuvio vartalollaan.

– Silloin mietin, että kun tatuoinnin ottaa usein hetken hurmassa ja silloin kun ihmisellä on ihanan kimmoisa iho, niin mitä tapahtuu 30 vuoden päästä? Arstila pohtii.

Pontta pohdinnalle tuli, kun hiljattain hän näki kaupungilla henkilön, jolla oli kaulaan tatuoitu näyttävä ruusukuvio.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kaula on herkkä alue, ja se alkaa vanhemmiten muuttua. Joko siihen tulee monta läskikerrosta tai kalkkunanheltta. Ruusut eivät sen jälkeen ole enää ruusuja.

Uimarannoilla näkee Arstilan mukaan paljon ihmisiä, joiden iho on joko ikääntynyt tai ylimääräistä painoa on tullut lanteille vuosien saatossa. Heistä huomaa, kuinka tatuoinnit menettävät muotonsa.

– Mitä olen nähnyt uimarannalla, niin tatuoinnit muuttuvat ajan mittaan siniseksi sohjoksi. Mustikkakeitoksi. Kun ihmiset vielä ottavat rusketusta päälle, niin lopputulos on aika kauhean näköinen.

Arstila vakuuttaa, ettei missään tapauksessa tuomitse tatuointeja tai halua arvostella heitä, jotka tatuoinnin ovat ottaneet.

– Katselen kauniita tatuointeja mielelläni ja mielenkiinnolla. Mutta jokin tolkku pitäisi olla siinä, että ihmiset uskovat sen olevan kaunis vielä heidän ollessaan 80-vuotiaita.

”Minun ruusuni olisivat kurtturuusuja”

Osittain tietämättömyys saattaa Arstilan mukaan olla syynä siihen, että ihmiset ottavat valtavia ja monimutkaisia kuvioita iholleen, kuvafreskoja. Tatuoinneista ei puhuta varoittavassa mielessä.

Hän muistelee esimerkiksi aikojen takaa tv-haastattelua, jossa haastateltavana oli tatuointitaiteilija sekä ihotautilääkäri. Arstilan mukaan tatuoitsija vakuutti, että kuvalle ei ajan kuluessa käy mitään – jos jaksaa käydä ahkerasti kuntosalilla.

Iän mukana iho ohenee ja rypistyy. Syyskuussa 80 vuotta täyttävä Arstila pohtii, että vanhemmiten mikään kuntosali enää auta.

– Jos minulla olisi nyt ruusukuvioita, niin ne olisivat kyllä kurtturuusuja kaikki, Arstila sanoo.

Arstilalla itsellään ei ole tatuointeja, eikä hän ole sellaista harkinnut ottavansa. Joskus hän on miettinyt, että voisi yllättää ihmiset hennatatuoinnilla.

Arstila kohautti marraskuussa ET-lehden kolumnillaan. Hän avautui nuorten naisten pukeutumisesta ja housuista, jotka paljastavat anatomian. Arstila sanoo saaneensa kolumnistaan valtavasti palautetta.

”Monien mielestä kuva saakin haalistua”

Jyväskyläläisen Fireline Tattoo -liikkeen Antti Rossi naurahtaa. Ei Arstila täysin väärässä ole: tatuointi ei näytä 20–30 vuoden kuluttua enää täysin samalta.

Iho ohenee ja rypistyy ja tämän lisäksi ihokerrokset uusiutuvat ajan saatossa, minkä vuoksi tatuointikin haalistuu. Paljon riippuu siitä, kuinka syvälle tatuointi on tehty. Se saattaa alkaa myös leviämään.

Toisilla tatuointi kestää paremmin, toisilla huonommin. Tämä täytyy hyväksyä. Rossi suositteleekin lähinnä siirtotatuointia henkilöille, jotka haluavat tatuoinnin näyttävän aina siltä kuin se olisi kiiltokuva.

Kaikista tärkeintä tatuoinnin ottamisessa on valita ammattitaitoinen tatuoitsija, jonka kädenjälkeä kestää katsella, mutta joka myös osaa kertoa, mitä ei kannata ottaa. Ei kannata juosta halvimman perässä.

 

Jos ruususta halutaan todella pieni, niin se voi olla tätä mustikkamössöä 20–30 vuoden kuluttua.

Ihan kaikkea pientä piperrystä ei Rossin mukaan välttämättä kannata iholle ottaa. Mitä suurempi kuva, sitä paremmin se ajan saatossa säilyy.

– Erityisesti nuorilla on se asenne, että kaikki pitää saada nyt ja heti. Toppuuttelen ja keskustelen siitä, mihin paikkaan tatuointi kannattaa ottaa ja minkä kokoisena. Jos ruususta halutaan todella pieni, niin se voi olla tätä mustikkamössöä 20–30 vuoden kuluttua.

Vatsanseutu ja lantio ei välttämättä ole paras paikka tatuoinnille, jos nyt kovasti miettii painon nousua. Esimerkiksi takavuosina HIM-yhtyeen menestyksen myötä monilla oli villitys saada alavatsaan heartagram-tatuointi. Se ei välttämättä useamman raskauden jälkeen kuitenkaan enää näytä aivan samalta, Rossi huomauttaa.

Tatuoinnin voi halutessaan käydä korjauttamassa, ääriviivoja parantaa tai laitattaa peitekuva päälle. Jotkut eivät halua tehdä haalistuneelle kuvalle mitään.

– On monia, jotka ovat sitä mieltä, että kuva saakin haalistua. Kun ihminen vanhenee, saa tatuoinnitkin vanhentua samalla. Ne kuuluvat siihen elettyyn elämään.

Rossi huomauttaa, että tatuointikulttuuri on ottanut aimo harppauksen siitä, kun tatuointeja oli vain merimiehillä ja linnakundeilla. Yhä useammalla on tatuointi, mikä myös poistaa stigmaa tatuointien ympäriltä.

Katso Pirkko Arstilan vinkit kuumasta kesästä selviytymiseen.


Miten sinun tatuointisi on vanhentunut? Lähetä kuva ja tatuointisi tarina osoitteeseen jonna.waddington@iltasanomat.fi. Muistathan mainita, milloin tatuointi on tehty.

Otsikkoa muutettu 7.6.2018 klo 20.35.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt