MyStyle

Ex-pokeriammattilainen Rolf Ekroth, 36, nousi mummojen ompelukurssilta Suomi-muodin superlupaukseksi

Julkaistu:

Tyypit
Rolf Ekroth on vuonna 2018 yksi Suomen lupaavimpia muotisuunnittelijoita. Vielä kymmenisen vuotta sitten mies oli koulun keskeyttänyt pokeriammattilainen, joka ei osannut edes ommella.
Muotisuunnittelija Rolf Ekroth on pukeutunut armeijanvihreisiin luomuksiinsa saapuessaan haastatteluun. Rolf Ekroth x Halti -malliston sporttivaikutteiseen parkatakkiin ja rentoon huppariin sonnustautunut mies hymyilee ja halaa tavattaessa, mutta kuvaajalle poseeratessaan hän näyttää vakavaa naamaa.

– Onko ok, etten hymyile kuvissa? Kaikki pakottavat aina hymyilemään. Minusta on julkaistu jo liian monta huonoa kuvaa.


Suomenruotsalainen lahjakkuus on yksi Suomessa ja maailmalla tällä hetkellä nimeä tekevistä muotisuunnittelijoistamme. 36-vuotias Ekroth opiskelee muodin pääaineen maisterivaihetta Aalto-yliopistossa, mutta juuri nyt opintojen edistämiselle ei ole aikaa. Töitä on nousevalla suunnittelijalla liikaa.

Tilanne on odottamaton, sillä alunperin Ekrothista piti tulla sosiaalityöntekijä. Kun suomenruotsalaiset ystävät ja luokkakaverit hakivat vuosituhannen vaihteessa Hankeniin, Ekroth kapinoi vastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Minulla oli siinä pieni protesti. Se ajatus- ja rahamaailma ei ollut mun juttu.

Yliopistopudokkaana pätkätöihin

Psykologin ammatista haaveillut Ekroth pääsi opiskelemaan sosiaalityöntekoa ja sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopiston ruotsinkieliselle puolelle. Hän halusi auttaa ihmisiä – tosin viimeistään parin vuoden opintojen jälkeen työharjoittelussa Vantaan kriminaalilaitoksella todellisuus iski vastaan.

– Pikkuhiljaa heräsi se tunne, että ehkä työtä kohtaan, jota aikoo tehdä koko loppuelämänsä, pitäisi olla jonkinlaista intohimoa.

Parikymppinen mies teki töitä, jotka kuulostavat kenestä tahansa nuoresta tutuilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Olin paljon myyntitöissä ja esimerkiksi lehtimyyjänä. Työskentelin myös sähkötyökaluesittelijänä Bauhausilla, vaikken ikinä ollut rakentanut mitään. Siellä opin kuitenkin puhumaan.

Pokeria, burn out vai sittenkin palomies?

Vuosikymmenen keskivaiheilla myös Suomeen rantautui pokeribuumi. Media nosti esiin pelaamalla miljonääreiksi muuttuneita menestyjiä, ja Ekroth ajatteli, että tässä on nyt se hänen juttunsa.

– Ajattelin, että pokeri on mulle se oljenkorsi. Lapsellinen ajatus siitä, että tällä rikastun nopeasti. Luonteeni ei kuitenkaan sopinut pokerin pelaamiseen. Olen liian kiivas, temperamenttinen ja huono häviämään.

Ekroth kuitenkin painoi parin vuoden ajan 18 tunnin päivää. Työvuoro Helsingin Casinolla kesti iltakuudesta aamuneljään, jonka jälkeen mies pelasi nettipokeria aamuviidestä puoleen päivään. Rahaa tuli, mutta unta ehti kertyä vain viitisen tuntia.

– Tappelin ammatin kanssa kaksi vuotta, kunnes paloin loppuun.

Ekroth otti itselleen puoli vuotta aikaa, eli pokerirahoilla ja pallotteli ideoita uudesta urasta sekä omassa päässään että ystävien kanssa.

– Keksin esimerkiksi, että minusta voisi tulla palomies. Kaverit tyrmäsivät idean täysin. Ehkä se oli niitä epätoivoisia juttuja, kun mietin, mikä se oma paikka tässä maailmassa on.


Sitten yksi kaveri kysyi, miksei Ekroth kokeilisi vaatesuunnittelua. Hän oli aina ollut kiinnostunut vaatteista ja pukeutumisesta. Idea jäi kytemään, ja Ekroth alkoi selvittää, mitä ammatti vaatisi.

Ompelijamummoja ja muotikouluja

Piti osata käyttää ompelukonetta, kaavoittaa ja ommella vaatteita. Ekroth etsi ompelijoiden alkeiskursseja ja ilmoittautui ”jonnekin Vantaankoskelle aikuisopistokurssille”.

– Menin ensimmäiselle tunnille tosi jännittyneenä. Kävi ilmi, että paikalla oli pelkkiä mummoja.

Eivätkä ompelijamummot olleet kurssin nimestä huolimatta mitään vasta-alkajia – Ekroth oli päätynyt pitkään kurssilla käyneen harrastajaporukan päiväkerhoon, kuten suunnittelija itse kurssin tunnelmaa nimittää.

Mummot osoittautuivat kuitenkin hyväksi seuraksi itseään etsivälle, pian kolmekymppiselle Ekrothille.

– Siitä tuli henkireikä. Podin jonkinasteista masentuneisuutta. Oli tosi kiva käydä kerran viikossa ompelemassa, puhumassa mummojen kanssa ja syömässä pullaa.


Innostus vaatealaan syttyi. Ekroth haki kurssin jälkeen Helpan ompelukouluun, opiskeli siellä perusteita puolitoista vuotta, tuli hylätyksi Aallon pääsykokeissa mutta pääsi sisään Lahden ammattikorkeakoulun vaatesuunnittelulinjalle, kävi sitä vuoden ja haki vuonna 2012 toista kertaa Aalto-yliopistoon – ja pääsi sisään parinsadan hakijan joukosta 11 muun lahjakkuuden kanssa.

– Aalto muutti elämäni. Aalto-yliopiston lehtori Tuomas Laitinen piiskasi ja ohjasi minua oikealla tavalla siihen, missä voisin olla hyvä.

Menestystä menestyksen perään

Kuten hyvin moni Laitisen ohjaamista opiskelijoista ja Ekrothin aaltolaisista luokkatovereista, myös Ekroth on niittänyt mainetta ulkomaisissa suunnittelukisoissa.

Hän teki ensimmäisen mallistonsa toisena opiskeluvuonnaan ja voitti sillä Kööpenhaminan Designers’ Nest -kilpailussa ensimmäisen palkinnon. Saman vuoden aikana hän alkoi työstää kolmannen vuoden kandimallistoa, jolla lohkesi ensin Vuoden nuori suunnittelija -titteli vuonna 2015 ja sitten paikka huippuarvostetun Hyères Fashion Festival -muotikilpailun finaalissa keväällä 2016. Ekrothin opiskelijakollegoita ovat esimerkiksi samoissa kisoissa menestyneet suomalaisnimet Heidi Karjalainen, Anni Raasmaja, Elina Äärelä ja Heini-Maria Hynynen sekä Reea Peltola.

Hyères’n jälkeen Ekroth pääsi suunnittelemaan kokoelmaa legendaariselle pariisilaiselle tavaratalolle Galeries Lafayettelle. Vaatteet nähtiin tavaratalon rekeillä syksyllä 2017. Suunnittelijan uusin lanseeraus, Rolf Ekroth x Halti -mallisto, nähtiin tammikuussa Pitti Uomo -miestenmuotimessuilla Firenzessä. Sinne Rolf Ekroth valittiin seitsemän muun Suomi-muodin kovan nimen kanssa.

– Halusin ehdottomasti tehdä yhteistyötä suomalaisen vaatevalmistajan kanssa. Haluan, että rakentaisimme Suomeen jonkinlaista vaatemerkkikulttuuria.

Ekrothin suunnittelu hakee inspiraatiota urheilusta, joten hän laittoi Pitti Uomoon valmistautuessaan sähköpostia kolmelle suomalaiselle urheiluvaatevalmistajalle. Haltin toimitusjohtaja vastasi miehen viestiin kymmenessä minuutissa.

– Siitä tuli tosi hyvä fiilis. Koko projekti sujui Haltin kanssa loistavasti. He antoivat minulle todella vapaat kädet.

Yhteistyömallisto valmistui viime syksyn aikana, ja se sai messuilla kiitellyn vastaanoton ulkomaisilta ostajilta ja medialta. Nyt sekä kansainvälisistä että kotimaisista ostajista riippuu, mitkä malliston vaatekappaleista päätyvät tuotantoon asti ja ensi syksynä suomalaistenkin kuluttajien saataville.

Muotikulttuuria Suomeen, kiitos

Seuraavasta askeleestaan Ekroth ei vielä tiedä. Neuvottelut Haltin kanssa ovat käynnissä, mutta kiinnostavia tarjouksia on tullut myös muilta kotimaisilta toimijoilta ja ulkomailta.

– Luojan kiitos on vaihtoehtoja, sillä Suomessa ei tueta tätä tekemistä. Olen hakenut rahoitusta eri kulttuurirahastoilta, mutta jos täällä ei tajuta tukea alaa, on pakko herätä realiteetteihin, ja silloin vaihtoehto voi löytyä ulkomailta.

– Toivoisin, ettei kaikki Aallossa oleva valtava talentti valuisi ulkomaille. Se ei ole huono asia, että esimerkiksi Pariisissa isoissa taloissa on tällä hetkellä varmasti noin 20 suomalaista suunnittelijaa, mutta olisi tärkeää, että meilläkin olisi omia vaatemerkkejä.


Ekrothin tulevaisuudenhaaveissa siintääkin itsenäisten mallistojen suunnittelu Rolf Ekroth -vaatemerkille, yhteistyömallistojen suunnittelu ja ison talon luova johtajuus.

– Suomalaiset vaatemerkit kaipaisivat estetiikan puolelle jonkinlaista johtamista. Eiväthän ne Luhdan olympia-asut esimerkiksi olleet kovin kivan näköisiä.

– Tarkoitan tämän niin vähällä dissauksella kuin mahdollista, mutta suomalaisten vaatevalmistajien kannattaisi hyötyä Aallon kasvateista. Se, ettei suomalainen suunnittelutaito valuisi ulkomaille, auttaisi ihan kaikkia.