Mehiläispesänutturan keksijä on kuollut – kampaus mullisti hiusmuodin 1960-luvulla

Julkaistu:

Beehive-kampauksen luoja Margaret Vinci Heldt kuoli 98-vuotiaana. Hän ehti nähdä mestariteoksensa nousun, tuhon ja uuden tulemisen.
Harva on yhdistellyt aikakausia toisiinsa yhtä taiturillisesti kuin englantilainen jazzmuusikko Amy Winehouse (1983–2011). Hänen taiteensa oli sekoitus soulmusiikin rikkainta perintöä ja modernin popin sykettä.

Winehouse sulatti vuosikymmenet yhteen myös ulkoasussaan: hänellä oli ylähuulessaan moderni lävistys, mutta silmissään 1960-lukua uusintavat pikimustat rajaukset ja päässään korkeuksiin kurkottava mehiläispesänuttura eli beehive.


Juuri nuttura teki laulajan ulkoasusta ikonisen. Hän jäljensi hiusmallin 1960-luvulta ja räiskyvälle imagolleen uskollisesti pöyhi siihen lisää ronskia volyymia. Toisinaan Winehousen kampaus paisui niin kolossaaliseksi, että se nyrjähti sijoiltaan.

Winehouse menehtyi nuorena, mutta mehiläispesän alkuperäinen luoja sai elää lähes satakesäiseksi. Chicagolainen kampaaja Margaret Vinci Heldt kuoli 10. kesäkuuta sydänsairauteen. Hän oli 98-vuotias.


Margaret syntyi Michela Teresa Vinci -nimisenä 11. helmikuuta 1918. Nainen kasvoi syvän laman runtelemassa Chicagossa ja tiesi haluavansa kampaajaksi sillä sekunnilla, kun hän seitsemänvuotiaana astui ensi kertaa elämässään hiussalonkiin.

– En enää välittänyt nukeista. Halusin vain leikkiä kauneushoitolaa, hän kertoi.

Heldt opiskeli kampaajaksi Columbia College of Hairdressing -koulussa. Aikuisena hän perusti oman kampaamon Chicagon keskustaan ja voitti maanlaajuisen kampauskilpailun 1954.

– Hänellä oli valtavan myönteinen elämänasenne. Viimeisiin päiviinsä asti hän oli todellinen juhlien keskipiste, hänen tyttärensä Carlene Ziegler on kertonut.


HELDTIN kuuluisin luomus ei ole vain kampaus, vaan muodin lainalaisuudet kyseenalaistava yhteiskunnallisen murroskauden lippulaiva, jonka ylläpitäminen vaati roppakaupalla aikaa, rahaa, hiusneuloja ja lakkaa. Nutturan sädekehässä amerikkalainen unelma puhkesi 1960-luvulla uuteen kukoistukseen.

Innoituksensa viritys sai korkeista tasakattopäähineistä.

– Pidin hatusta, koska kun otin sen päästäni, kampaukseni pysyi ennallaan, Heldt sanoi.


Mehiläispesä syntyi halusta tuoda hiusmuotiin raikkaita tuulia. Heldtin mielestä trendit olivat polkeneet paikallaan liian pitkään.

– Banaaninutturan, polkkatukan ja sivujakauksen jälkeen hiuksille ei ollut tapahtunut juuri mitään. Niinpä minulta pyydettiin, että keksisin jotakin todella erilaista, Heldt muisteli myöhemmin.

Kampaaja meni kotiinsa ja alkoi harjata ja tupeerata mallinuken hiuksia. Nuken päähän rakentui pöyhkeä kuontalo, jonka ulkonäkö muistutti mehiläispesää. Heldt risti mallinuken rouva Mehiläiseksi.


Mehiläispesä esiteltiin kauneuslehti Modern Beauty Shopissa helmikuussa 1960 otsikolla ”Näin valmistelet ja harjaat mehiläispesäkampauksen”. Frisyyri antoi kantajalleen ryhtiä ja pituutta, ja pian siitä tuli superhitti niin arkikampauksena kuin muotinäytöksissä.

Länsimainen nainen ponnisti 1950-luvun kotirouvavankilasta omillaan toimeentulevaksi uranaiseksi, jolle kuitenkin oli asetettu tarkat ulkonäkönormit. Taivaita hipova nuttura heijasti tätä murrosta: yhtäältä se vapautti naisen viikon ajaksi hiustensa trimmaamiselta, toisaalta työläästi syntyvä kampaus sitoi hänet ponnistelemaan sopiakseen kauneusihanteisiin. Tasa-arvoliikkeen edetessä kampaukset vapautuivatkin valloilleen ja 1970-luvulla mehiläispesä katosi muodista.


KUN Aamiainen Tiffanylla -elokuvan (1961) tähti Audrey Hepburn keekoili Manhattanilla Tiffany’s-jalokiviliikkeen näyteikkunan edessä leivonnainen ja kahvimuki kädessään, mehiläispesästä tuli menevän kaupunkilaisnaisen tavaramerkki. Siitä alkoi beehiven kulta-aika.


Kansainväliset kauneusikonit ihastuivat frisyyriin. Musiikkimaailman tähdistä englantilainen Dusty Springfield ja yhdysvaltalaiset Diana Ross sekä Aretha Franklin ruumiillistivat nutturan voimin modernin naisen prototyyppiä. Kampaus kuului olennaisesti naisyhtye The Ronettesin imagoon. Suomessa tyylistä tuli erottamaton osa laulaja Laila Kinnusen brändiä. Myös Marilyn Monroe ehti tupeerata hiuksensa mehiläispesäksi ja Elizabeth Taylor paisutti sen entistäkin suuremmaksi.


1970-luvulla mehiläispesän pöhinä vaimeni. Tököteillä kyllästetyn, pitkiä aikoja pesemättömänä viettävän kuontalon hygienia alkoi herättää epäilyksiä. Kauneusihanne muuttui luonnollisemmaksi: vahvat meikit ja keinotekoiset kampaukset vaihtuivat vähäeleisyyteen ja näyttelijä Farrah Fawcettin lainekiharoihin.

Mehiläispesä piti kuitenkin seuraavat vuosikymmenet pintansa nostalgisena tuulahduksena menneisyydestä: se edusti 1960-luvun kitschiä. Pilakuvamainen hiuslaite sopi täydellisesti karikatyyrille, Simpsonit-televisiosarjan perheenäiti Marge Simpsonille. Margen sinisestä mehiläispesästä tuli 1990-luvun ikoni, samoin Todella upeeta -tilannekomediasarjan Patsysta (Joanna Lumley).


Patsylla mehiläispesä edusti vielä menneisyyteen jämähtämistä, mutta nyttemmin kansainväliset supertähdet Madonnasta Beyoncé Knowlesiin ja Lana Del Reyhin ovat kohottaneet nutturansa taivaisiin. Amy Winehouse teki kampauksesta yhtä aikaa nuhjuisen ja glamoröösin, soveliaan niin punaiselle matolle kuin kulmaräkälään. Kampaus on saanut uuden elämän vakavasti otettavana tyylivalintana eikä pelkkänä reliikkinä.


Margaret Vinci Heldt ehti nähdä mestariteoksensa nousun, tuhon ja uuden tulemisen. Maailmaa muuttanut kampaaja on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi, mutta vuonna 2011 Chicagon kosmetologiyhdistys perusti hänen nimellään stipendin.

Heldt tunsi elämäntyönsä arvon.

– Minä se olen: mehiläispesän kuningatar. Se oli viimeinen suuri kampaus, hän lausui.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt