Lapsen leijonakorusta nousi iso kohu – tiedätkö, mitä Suomen Leijona oikeasti tarkoittaa?

Julkaistu:

Leijonakoru herättää tänä päivänä paljon tunteita. Suomen Leijona -symbolilla on pitkä historia.

VIIME viikon suuri puheenaihe oli erään helsinkiläisen pienen pojan leijonakoru. Pojan äiti kirjoitti Facebookissa, että koulussa opettaja olisi kieltänyt alakouluikäiseltä lapselta Suomen Leijonaa esittävän korun pitämisen. Kertomus levisi niin nopeasti sosiaalisessa mediassa, että opetusvirasto puuttui tapaukseen ja kertoi lisää sen taustoista.

Tapauksen saama huomio ei ole mikään ihme, sillä nykyään leijonakoru herättää paljon tunteita. Toisille Suomen Leijona on merkki kunnioituksesta isänmaata kohtaan, toisille se on liian kansallismielinen kauhistus. Ja vähän kaikkea siltä väliltä. Tunnuksen historia on useita satoja vuosia vanha. Suomen Leijonasta kertoo seikkaperäisesti historiantutkija ja professori Matti Klinge kirjassaan Suomen sinivalkoiset värit (1982).

Klingen kirjan mukaan nykyisen leijonavaakunan prototyyppi nähtiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Upsalan tuomiokirkossa. Muistomerkki valmistui lopullisesti vuonna 1591 ja sen oli suunnitellut flaamilainen kuvanveistäjä Willem Boy. Kyseessä oli Suomen suuriruhtinaskunnan (tai suurherttuakunnan) vaakuna.


TUNNUKSESSA yhdistyivät vanhastaan valtakuntaan kuulunut Suomi, jota symboloi leijona. Kyseinen eläin tunnettiin vanhana Ruotsin valtakuntaan liittyvänä symbolina, mm. mahtavan Folkunga-suvun tunnuksena ja Länsi-Götanmaan ja Smoolannin vaakunaeläimenä. Klingen mukaan tunnuksessa Suomi yhdistettiin Karjalaan, jonka tunnuksena olivat kaksi erilaista miekkaa ja kättä.


Miekoissa oli symboliikkaa. Klingen mukaan käyrä sapeli viittasi sekä Etelä-Venäjää hallinneisiin tataareihin että kohti Eurooppaa työntyneisiin turkkilaisiin, ei kuitenkaan venäläisiin. Suora miekka viittaa puolestaan länteen ja kristikuntaan, haarniskoitu käsi ajalle tyypilliseen ritariromantiikkaan.

– Tataarilaismiekka sopi heraldiikan yleiseurooppalaista symbolikieltä ajatellen siirtää Karjalan vaakunasta Suomen ja Karjalan suuriruhtinaan vaakunaan leijonan käpälien alle, alistettavaksi ja voitetun asemaan. Sanoma oli turkkilaisvaaran aikakaudella kristityille selvä, Klinge kirjoittaa.


KIRJASSA kerrotaan lyhyesti, että leijonavaakuna ei näytellyt merkittävää roolia seuraavina vuosisatoina. Se alkoi saada merkityksiä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun siitä tuli liberaalis-perustuslaillisen suuntauksen tunnus Venäjän hallitsemassa Suomessa. Leijonalipusta tuli vähäksi aikaa itsenäistyneen Suomen väliaikainen valtiolippu keväällä 1918.


– Suomen vanha vaakuna ei 1920- ja 1930-luvuilla herättänyt kaikilla tahoilla mieltymystä, vaan sen ”vierasmaalaisuutta” pidettiin eräissä aitosuomalaisuuteen suuntautuneissa piireissä haittana, Klinge kirjoittaa.

Leijonaa parempana symbolina pidettiin karhua.

Ota kantaa

Onko sinulla leijonakoru?

Kyllä 40% Ei 60%
Ääniä yhteensä 42662

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt