Varusmiesten Cooperin testin tulokset laskivat alle haamurajan – ja näin paljon nuorukaiset ovat lihoneet takavuosiin verrattuna - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Nyt on karua: Varusmiesten Cooper-tulokset romahtivat ennätysalas – eikä ihme, kun katsoo, mitä keskipainolle on tapahtunut

Majuri Lasse Torpon mukaan nuorten miesten kunto kielii isosta kansanterveydellisestä ongelmasta. Sen ratkaisemiseen tarvitaan vanhempia ja poliitikkoja.

2.9. 6:56

Suomalaisten nuorten miesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan. Vuonna 2019 varusmiespalveluksensa aloittaneet miehet juoksivat ensimmäistä kertaa Cooper-testissä keskimäärin alle 2 400 metriä.

Samaan aikaan nuorukaiset lihovat. Viime vuonna varusmiesten keskimääräinen paino oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa 78 kiloa, vaikka pituus on pysynyt samana.

Esimerkiksi 25 vuotta sitten nuori varusmies pinkaisi 12 minuutissa yli 200 metriä enemmän ja painoi seitsemän kiloa vähemmän. Alokkaiden Cooperin keskiarvon ennätys on vuodelta 1980, jolloin tulos oli 2 760 metriä eli kokonaisen ratakierroksen verran enemmän kuin nyt.

Puolustusvoimien uusimmat tilastot varusmiesten fyysisestä toimintakyvystä ovat tammikuulta, mutta nousivat taas puheenaiheeksi Twitterissä.

– Tulos on niin heikko, että se on kansanterveydelle ja kansantaloudelle iso tulevaisuuden uhka, palvelussa muun muassa pohdittiin.

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, majuri Lasse Torpo myöntää huolen. Vaikka nuorten miesten kestävyyskunnon heikkeneminen on tasaantunut 2000-luvulla, suunta on yhä väärä ja tulokset otettava tosissaan. Mikään muu taho kuin Puolustusvoimat ei Suomessa tavoita lähes koko nuorten miesten ikäluokkaa ja mittaa sen kuntoa.

– Tämä ei ole vain Puolustusvoimien, vaan koko yhteiskunnan ongelma, jos se ongelmaksi halutaan nähdä. Henkilökohtaisesti toivoisin muutosta, sillä Suomessa menee miljardeja vuodessa huonokuntoisten ihmisten sosiaali- ja terveysmenoihin ja tilastojen valossa tavalliselle vanhuuseläkkeelle pääseminen on jo saavutus, Torpo sanoo.

Myös Varusmiesliiton puheenjohtajan Topi Korpisen mielestä muutos olisi hyväksi.

– Toki on kansanterveydellisesti ongelmallista, että suunta heikkenee, vaikka varsinaista ongelmaa ei mielestäni vielä olekaan. Asiaan on kuitenkin syytä puuttua ennaltaehkäisevästi, ennen kuin tuloksista tulee hälyttäviä.

Varusmiesten kunto on heikentynyt.­

Varusmiesten kunto laskee, sillä elämäntapa suomalaisessa yhteiskunnassa on muuttunut. Topi Korpinen on itsekin nuori mies ja tietää, että siinä missä ennen pelattiin pihalla pallopelejä, nyt pelataan sisällä ruudun ääressä.

Torpo korostaa kodin merkitystä.

– Lähtökohtaisesti koti on se paikka, josta liikkumisen malli tulee, esimerkiksi mennäänkö kouluun autolla vai kävellen. Kestävyys rakentuu vanhan päälle, eikä sen osalta tehdä armeijassa vuodessa ihmeitä, jos perusliikkuminen on puuttunut lapsuudessa ja nuoruudessa.

Torpon mielestä harrastuksilla ja koulullakin on merkitystä, mutta vähemmän.

– Opettajat varmasti tekevät parhaansa, mutta jos nuorisolla ei ole liikuntavarusteita, niin on vaikea opettaa. Tämä on monen asian summa, joka rakentuu neuvolasta lähtien.

Sekä Torpon että Korpisen mielestä myös liikuntatrendien muutos näkyy tuloksissa. 1970- ja 1980-luvuilla kestävyysurheilussa oli isoja, suomalaisia idoleita ja muut harrastusmahdollisuudet vielä vähissä. Nykyajan somemaailman ihannoimaa lihaksikasta vartaloa tavoitellaan kuntosalilla ja vaihtoehtoja liikunnalle on muutenkin enemmän kuin ennen. Muutoksen hyvä puoli on, ettei varusmiesten lihaskunto ole heikentynyt samalla tavalla kuin kestävyyskunto.

Vaikka varusmiehet ovat kehnommassa kunnossa kuin aiemmin, tilanne ei Torpon mukaan vaaranna varusmieskoulutusta.

– Koulutus ei enää voi aina olla niin rankkaa fyysisesti kuin ennen, mutta ei sen toisaalta tarvitsekaan, koska koulutus ja teknologia ovat kehittyneet.

Torpon mukaan hyväkuntoisia nuoria miehiä on yhä tarpeeksi erikoisjoukkoihin ja huonompikuntoisillekin löytyy sopiva rooli sodanajan joukoista.

Puolustusvoimat laittaa varusmiehet juoksemaan Cooperin myös varusmiespalveluksen lopussa. Tilastot osoittavat, että armeijassa kunto kasvaa. Liikuntaan kannustavat esimerkiksi varusmiestoimikunnat, jotka ylläpitävät varuskunnissa liikuntakerhoja. Suorituksia keräämällä voi ansaita itselleen ylimääräisiä lomia.

Tavoitteena on, että varusmiespalveluksen jälkeen nuorilla olisi halua ja taitoa pitää saavutettua kuntoa yllä reservissä.

Lasse Torpo toivoo muultakin yhteiskunnalta tekoja nuorten suomalaisten kunnon parantamiseksi.

– En lähtisi rankaisemaan huonokuntoisia, vaan palkitsemaan hyväkuntoisia. Se on poliitikkojen päätettävä asia, miten se tehdään. Ei tarvitse edes tavoitella hyvää kuntoa, vaan riittävää, ettei tarvitse jäädä sairauseläkkeelle.

Suomalaisia kehotettiin maanantaina lataamaan uusi Koronavilkku-sovellus, mutta etenkin varusmiespalvelukseen aikovien miesten ja naisten kannattaisi kiireen vilkkaa ladata myös Puolustusvoimien Marsmars-sovellus.

Sovelluksella voi testata oman lähtökuntonsa. Sen jälkeen sovellus räätälöi varusmieheksi tulevalle oman kolmen kuukauden kunto-ohjelman. Tammikuussa 2021 palvelukseen astuvat ehtivät siis vielä vetää koko kuntokuurin läpi.

Topi Korpinen kehuu sovelluksen ja sen kehittämisen olleen Puolustusvoimilta hyvä idea varusmiesten kunnon kohottamiseksi.

– Kunto ei pysty määräänsä enempää kasvamaan varusmiespalveluksen aikana ja siksi juuri lähtötason nostamiseen pitäisi löytää keinot. Sovellus pitäisi saada yhä useamman varusmiespalvelukseen tulevan naisen ja miehen tietoisuuteen.

Vaikka Puolustusvoimat on kehittänyt Marsmars-sovelluksen juuri varusmiespalvelukseen aikoville, maksuttomasta sovelluksesta toivotaan olevan hyötyä myös reserviläisille ja kaikille muille suomalaisille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?