Makwan Amirkhani palasi UFC-voittajaksi kuristamalla – lääketieteen tohtori: ”Tajuttomuutta ei saisi hyväksyä” - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Makwan Amirkhani nappasi voiton UFC:ssä anakondakuristuksella – arvostettu urheilulääkäri: ”Tajuttomuutta ei saisi hyväksyä”

Lääketieteen tohtori ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kommentoi Ilta-Sanomille viikonlopun UFC-illan puhuttavinta tapausta.

Makwan Amirkhani voitti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa höyhensarjan UFC-ottelussa Danny Henryn.­

14.7. 6:58

Suomalaisvapaaottelija Makwan Amirkhani palasi viikonloppuna UFC-kehään voitokkaasti.

Amirkhani, 31, nappasi Abu Dhabissa järjestetyssä UFC 251 -tapahtumassa voiton skotlantilaisesta Danny Henrystä yhdellä bravuuriliikkeistään, anakondakuristuksella, kun ensimmäistä erää oli oteltu kolmisen minuuttia.

Amirkhanin toiminta kamppailun jälkeen keräsi suitsutusta. Henry menetti kuristuksessa tajuntansa, jolloin Amirkhani nosti heti ottelun päätyttyä vastustajansa jalat ylös.

UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari pitää Amirkhanin toimintaa tyylikkäänä ja opittuna. Liikuntafysiologian dosentti kuitenkin kertoo, että tällaisessa tilanteessa jalkojen nostamisen merkitys pyörtyneen ihmisen kannalta on pieni.

– Tajuntahan lähtee, koska aivot ovat ilman happea. Silloin tapahtuu pyörtyminen, koska elimistö pyrkii takaamaan, että pää, sydän ja jalat ovat samalla tasolla ja veri kiertää helpommin. Nyt Henry oli jo makuuasennossa, joten tuollaisessa tilanteessa jalkojen nostaminen ei sinänsä ole tärkeää, Vasankari selittää.

Jalkojen nostamisen merkitys on suurempi esimerkiksi tilanteessa, jossa veren määrä on verenvuodon takia vähentynyt. Nyt oleellista oli puuttua tajunnan menetyksen syyhyn, eli kuristusotteen irroittaminen.

– Kuristuksessa verisuonet ovat painuneet kasaan, joten pää jää ilman verenkiertoa. Kun kuristus päästetään irti, suonet aukeavat ja veri kulkee taas päähän, esimerkiksi Suomen olympiakomitean ylilääkärinä aiemmin toiminut Vasankari pohtii.

Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari toimii terveys- ja liikunta-alan asiantuntijakeskus UKK-instituutin johtajana.­

Yleisellä tasolla Vasankari on sitä mieltä, ettei minkään lajin sääntöjen pitäisi sallia niin pitkälle menevää toimintaa, että ihminen pyörtyy.

– Kun syystä tai toisesta pidätetään hengitystä tai verenkiertoa, silloin koetellaan kaikkia verenkiertoelimistön lihaksia. Tällöin rakennehäiriöt voivat antaa periksi – sydän voi joutua niin kovalle koetukselle, että lievästi ahtautunut verisuoni sanoo itsensä irti tai tulee perinteinen sydäninfarkti.

Äärimmäisessä kamppailulajissa perustervekin ihminen voi saada vakavan sairaskohtauksen, jos vaikkapa verisuonistossa on jokin heikompi kohta.

– Normaalissa elämässä tällainen ”valuvika” ei tule esille, mutta ääritilanteessa se voi tapahtua, Vasankari tietää.

UFC on verrattain tuore laji, jossa kuristaminen on sallittua niin pitkään, kunnes vastustaja luovuttaa. Jos vastustaja sietää kipua tarpeeksi kauan, eikä luovuta, voi siitä seurata esimerkiksi Amirkhanin ottelussa nähty pyörtyminen.

– Kun kamppaillaan rahasta ja palkinnoista, halu ja kyky luovuttaa on rajallinen. On olemassa erilaisia sääntöjä ja tapoja hoitaa asia. Jos esimerkiksi judossa saat kuristusotteen, kaveri taputtaa heti ja tilanne lopetetaan, Vasankari tietää.

– Mielestäni tällaisessakaan lajissa ei saisi hyväksyä tajuttomuutta. Mutta ymmärrän, että kyse on viihdeteollisuudesta. Urheilun jalo periaate pitäisi kuitenkin olla, että yksilön terveyttä suojellaan kamppailulajeissakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?