Valmennuskohut peittivät alleen urheilussa kytevän muutoksen – mestari­valmentaja tyrmää kritiikin: ”Kysyn silloin, että mikä estää” - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Valmennuskohut peittivät alleen urheilussa kytevän muutoksen – mestari­valmentaja tyrmää kritiikin: ”Kysyn silloin, että mikä estää”

Pulmu Puonti (vas.) valmentaa Olarin voimistelijoita. Kuvassa Ksenia Kameneva suorittamassa hyppyä.

Julkaistu: 7.7. 6:52

Isot valmennuskohut ovat vauhdittaneet urheilun muutosta. Nyt urheilijaa kannustetaan kertomaan ajatuksistaan jo uran aikana.

Muutos voi kuulostaa pieneltä. Ulkopuolisesta ei ehkä tunnu kovin isolta asialta, että valmentaja antaa urheilevalle lapselle kynän ja paperia, ja pyytää tätä kertomaan mielipiteensä.

Lapsen maailmassa tällainen ele ja uusi toimintatapa voi kuitenkin muuttaa paljon, etenkin jos hän harrastaa joukkueurheilua, eikä ole joukon äänekkäin ja itsevarmin.

– Lapset uskaltavat kertoa asioita paremmin kirjoittamalla. Meidän joukkueessamme vastuuvalmentaja pyytää tyttöjä kirjoittamaan palautetta kerran kuukaudessa ja hän itse vastaa siihen kirjallisesti. Yksi tyttö on kertonut, että se on ollut hänelle hyvin tärkeä tapa saada henkilökohtaista palautetta ja rohkaisua, Kisakallion urheiluopiston valmennuskoulutuksen asiantuntija ja Olarin Voimistelijoiden 12–14-vuotiaiden Suomen mestari -joukkueen valmentaja Pulmu Puonti sanoo.

Pulmu Puonti on seurannut viime aikojen keskustelua valmennuskulttuurien epäkohdista.

Aito halu kuulla jokaisen urheilijan mielipidettä on yksi esimerkki osallistavasta valmennuksesta. Siinä urheilija saa ikätasonsa mukaisesti osallistua valmennuksen kaikkiin vaiheisiin ja hänelle annetaan myös vastuuta omasta tekemisestä.

Tällainen perinteisestä autoritäärisestä, yksisuuntaisesta valmentamisesta eroava valmennustapa on Suomessa poikkeuksellisessa nosteessa nyt, kun urheilumaailmaa on viimeisen puolentoista vuoden aikana ravistelleet isot, epäasialliseen valmennustapaan liittyvät kohut.

Syksyllä 2018 Urheilulehti toi julkisuuteen joukkuevoimistelussa puhuttaneet valmennusmetodit. Viimeisten kuukausien aikana on keskusteltu Suomen Taitoluisteluliiton kurinpitolautakunnan muodostelmaluisteluvalmentajalle langettamasta kilpailukiellosta.

 On hyvä, että sitä, mitä saa ja ei saa tehdä, on lähdetty kirjaamaan tarkemmin ylös.

Yli 40 vuotta valmentanut, Suomen Valmentajien varapuheenjohtaja Puonti on seurannut keskustelua huolestuneena. Hänen mielestään julkisuudessa ei ole tullut riittävästi esiin se, miten suurin osa valmennustoiminnasta on Suomessa hyvää ja miten halukkaita valmentajat ovat kouluttautumaan.

Puonti kuitenkin myöntää, että myös vanhakantaista, valmentajan yksinvaltaan perustuvaa valmentamista esiintyy edelleen.

– Oman kokemukseni pohjalta olen sitä mieltä, että se alkaa olla pikkuhiljaa vähemmistössä. Kulttuurin muutos on nyt ottanut isoja askeleita. Urheilu on pohtinut tätä asiaa 10 vuotta, ja nyt osallistava valmentaminen alkaa olla valtavirtaa, valmennuksen ammattitutkintojen näyttöjä eri lajeista vastaanottava Puonti sanoo.

Hänen mukaansa paremman valmennuskulttuurin eteen tehtiin paljon ja siitä keskusteltiin urheilun sisällä jo ennen parin viime vuoden julkisuutta. Kohut ovat kuitenkin pakottaneet vielä järeämpiin toimiin.

Niin Voimisteluliitto, Suomen Taitoluisteluliitto kuin muut lajiliitot ovat muuttaneet tai muuttamassa kurinpitosääntöjään. Puonti nostaa esiin myös eettisen ohjeistuksen tarkentamisen.

– On hyvä, että sitä, mitä saa ja ei saa tehdä, on lähdetty kirjaamaan tarkemmin ylös sekä lajiliitto- että seuratasolla. Prosessi on käynnissä myös omassa seurassani.

Nuorena valmentajana Pulmu Puonnin tekemistä ohjasi enemmän oma kunnianhimo. Sittemmin tärkeintä on ollut, että urheilijat voivat hyvin ja Puonti saa auttaa heitä saavuttamaan heidän omat tavoitteensa.

Puonnin mukaan on luonnollista, että valmennustapaan ja urheilijan hyvinvointiin liittyvät asiat ovat nousseet voimakkaasti julkisuuteen juuri nyt.

Valmentaminen elää ajassa samalla tavalla kuin muukin johtaminen. Kun on alettu puhua ihmiskeskeisestä johtamisesta, myös urheilijakeskeisestä valmentamisesta on tullut hyvän valmennuksen kuvaus. Se on antanut urheilijoille rohkeutta pohtia sitä, ovatko he itse saaneet olla urheilussa keskiössä ja onko tapahtunut jotain sellaista, joka jälkikäteen ajateltuna ei ole ollut hyväksi.

– Myös eettisten asioiden tulo julkisuuteen saa urheilijat ajattelemaan omaa tilannettaan. Tässä ajassa on rohkeutta ja se on tosi hyvä asia.

Urheilun epäkohdista ovat viime vuosina uskaltautuneet kertomaan julkisuudessa lähinnä uransa jo lopettaneet urheilijat. Puonti toivoo, että valmennustavan muutos antaa urheilijalle äänen jo uran aikana.

– Näin käy, kun valmennus perustuu alusta alkaen vuorovaikutukseen eli keskusteluun ja kuunteluun.

Puonti tiesi lapsena heti, että voimistelusali on hänen paikkansa. Hän toivoo samaa kokemusta nykyisille lapsille ja on huolissaan koronan vaikutuksista lasten harrastamiseen.

Puonti tyrmää aika ajoin esiin tulleen kritiikin siitä, ettei urheilijaa vastuuttavalla ja kuuntelevalla valmennustyylillä voisi päästä huipulle. Hänen mielestään parempia tuloksia saavutetaan nimenomaan sillä, ettei urheilijaa johdeta ylhäältäpäin.

– Pääsemme pidemmälle, kun urheilija ottaa myös itse vastuuta ja hänen sisältään löydetään oma motivaatio ja tahto, Puonti sanoo.

Hänen mukaansa kriitikot eivät yleensä ole ymmärtäneet oikein, mistä on kysymys. Esimerkiksi jos valmentajakoulutuksessa joku epäilee, ettei tällainen valmennustapa toimi juuri hänen lajissaan, Pulmu haastaa.

– Kysyn silloin, että mikä estää. Yleensä omat kokemukset urheilijana saavat ajattelemaan, että valmentaja kertoo, mitä tehdään.

Pulmu myös korostaa, ettei osallistava valmentaminen ole lepsuilua. Valmennus on aina vaativaa, jos halutaan huipulle. Vaativa harjoitteleminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö treeneissä saisi olla hauskaa.

– Jos lasten ja nuorten kanssa ollaan salilla monta kymmentä tuntia viikossa, niin kyllä siellä pitää olla mukavaa, että lapset haluavat tulla sinne. Minun tehtäväni valmentajani on pitää huolta myös siitä, ettei homma mene liian vakavaksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?