Laura Salminen uskoo unelmaan olympiapaikasta - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Kirpaisevasta pettymyksestä yli päässyt Laura Salminen unelmoi yhä olympialaisista – ”Se oli silloin rankka juttu”

Laura Salminen harjoittelee ammuntaa kotonaan.

Julkaistu: 16.6. 17:24

Nykyaikainen viisiottelu on tasapainotaiteilua erilaisten urheilulajien trapetsilla.

Kaikella on tarkoituksensa. Hengellisestä elämänkatsomuksesta ammentava nykyaikaisen viisiottelun Suomen ykkösurheilija Laura Salminen allekirjoittaa väitteen, vaikka se joskus kirpaiseekin.

Seurakunnan lastenleirillä yhdeksänvuotiaana uskoon tullut Salminen jahtaa lajissaan olympiapaikkaa. Hänen tarkoituksensa oli kilpailla myöhemmin kesällä Tokion olympiakisoissa, mutta kuin tyhjästä tullut maailmanlaajuinen koronaepidemia mylläsi kisakalenteria.

Jos korona suo, Tokio on Salmisen ohjelmassa ensi vuonna – jos hän ylittää olympiarankingissa valintariman. Rankingiin vaikuttaa ensi vuonna neljä maailmancup-kilpailua ja Minskin MM-kisat.

– Kisojen siirtyminen ei ollut minulle katastrofi. Kun täytin 30, elämä ja viisiottelu siinä sivussa ikään kuin alkoi uudelleen. Tuntuu, että koko ajan voi kehittyä, nykyisin 33-vuotias Salminen järkeilee.

Urheilullinen usko oli koetuksella kesällä 2012. Salminen oli karsintakilpailujen perusteella menossa Lontoon olympiakisoihin. Lopulta hän jäi olympialaisten varasijalle, kun liettualainen Gintare Venckauskaite kiilasi tasapistein Lontooseen.

– Kansainvälisen lajiliiton edustajat ehtivät jo onnitella minua kisapaikasta. Sijoitus MM-kisoissa ratkaisi sitten paikan Venckauskaitelle, Salminen muistelee.

– Se oli silloin rankka juttu, mutta Taivaan isä näkee asiat parhaiten. Silläkin käänteellä oli oma tarkoituksensa, Salminen pohtii.

Tokion olympiakarsinnat alkoivat helmikuussa Kairossa. Siellä Salminen oli 17:s. Jos vauhti pysyy samana, hän kuittaisi olympiapaikan tavallaan juhlan kunniaksi. Hänelle tulee ensi vuonna viisiottelijana täyteen pyöreät 20 vuotta.

– Tulin lajin pariin juoksun ja uinnin parista. Voitin maastojuoksussa vielä alle 17- ja 19-vuotiaiden Suomen mestaruudet, mutta sitten suuntauduin viisiotteluun.

Nuoruuden innolla Salminen jahtasi haaveissaan olympiapaikkaa jo 2000-luvun alkupuolella.

– Astuin vähän liiankin suuriin saappaisiin, kun kävin Ismo-veljeni kanssa Ateenan 2004 olympialaisten karsinnoissa. Silloin meni ylirasituksen puolelle. Olisi pitänyt malttaa ottaa rauhallisemmin.

Nykyaikainen viisiottelu on raaka savotta. Viisi lajia – uinti, miekkailu, esteratsastus sekä yhdistetty laserammunta ja juoksu – otellaan yhden päivän aikana.

– Uinnin verryttely alkaa joskus aamukasilta, ja viimeinen laji ampumajuoksu päättyy illalla noin kello 19. Päivästä tulee pitkä.

Mitään kammolajia Salmisella ei viisiottelun valikoimassa ole. Ratsastus on lajiviisikosta arvoituksellisin.

– Kilpailijat saavat ratsunsa arvonnassa. Siinä on sitten 20 minuuttia aikaa tutustua hevoseen.

Salminen on luonteeltaan rohkeaa sorttia, mistä on ratsastuksessa silkkaa hyötyä.

– Ehkä nuorempana saatoin nähdä unta, että esteet ratsastusradalla ovat kerrostalon korkuisia. Se oli kuitenkin vain hetkellistä. Olen aina ollut aika rämäpäinen, joten pelkoa enemmän tunnen ratsastuksessa harmia siitä, jos este putoaa.

Harjoittelussa eniten aikaa pitää lohkoa miekkailulle. Syy on siinä, että laji on äärimmäisen tekninen.

– Nykyaikaisen viisiottelun harjoittelu on tasapainon hakemista. On esimerkiksi haasteellista, kuinka elimistö vastaanottaa miekkailussa tarvittavaa taitoa fyysisesti kovan juoksuharjoituksen jälkeen, Salminen kuvailee.

Salminen kuuluu niihin urheilijoihin, joiden harjoitteluun koronapandemia ei ole vaikuttanut juuri millään lailla.

Salmisten perheen harjoituskeskus on kotioloissa Helsingin itäisimmässä kolkassa, Sipoon rajalla. Siellä Lauran treenitarpeisiin on räätälöity ampumarata, joka kulkee keittiön ja kylpyhuoneen läpi makuuhuoneeseen.

Toisaalta muutaman askeleen päässä olevassa autotallissa voi matolla harjoitella miekkailua. Lauraa valmentaa oma isä, nykyaikaisessa viisiottelussa 1972 Münchenissä joukkuekilpailun olympiapronssia voittanut Veikko Salminen.

Lenkkimaasto taas kutsuu muutaman askeleen päässä, kun edessä aukeaa Salmisten omakotitalotonttia reunustava Sipoonkorven metsä.

–Tykkään tehdä treenipäivän päätteeksi kävelylenkin tuolla metsässä. Se katkaisee sopivasti harjoittelun, Laura Salminen kertoo.

Hän pelaa hyvin yhteen valmentajaisänsä kanssa.

–Isä on vaativa valmentaja, mutta joskus tuntuu, että minä olen se vaativampi osapuoli. Isä joutuu usein jarruttelemaan, että älä vedä noin kovaa. Yhteistyömme toimii tosi hyvin.

Laura Salminen ja valmentajaisä, olympiamitalisti Veikko Salminen.

Kiitokset lajiliitolleVäärentämätön Stadin kundi Veikko Salminen naurahtaa, kun hän muistelee aikanaan toppuutelleensa lastensa Ismon ja Lauran viisiotteluintoa.

–Koetin pitää heidät erossa viisiottelusta, koska ei heillä elämässä sitten olisi mitään muuta tekemistä. Tämä vie kaiken ajan, Veikko Salminen hymyilee.

Lasten pää ei kääntynyt. Perheen äiti Riitta Salminenkin on hyvin liikunnallinen ihminen.

Laura Salminen on elänyt käytännössä koko 2000-luvun nykyaikaiselle viisiottelulle, vuosikymmenen puolivälin pikkupaussia lukuun ottamatta. Koulua hänellä on takanaan peruskoulu ja raamattukoulun kursseja.

Olympiakomitean, Suomen miekkailu- ja 5-otteluliiton sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahallinen tuki takaa harjoittelu- ja kilpailurauhan, mutta ylimääräistä ei lajista heru.

Veikko Salminen kiittelee varsinkin oman, pienen lajiliiton asennetta.

–Miekkailu- ja 5-otteluliitossa meistä pidetään hyvää huolta. Kun lähdemme liiton saattamana ulkomaan reissuille skaboihin, on kuin kotoa lähtisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?