Suomen kodeissa on nyt ennätysmäärä alkoholia – Marko Jantunen: tämä merkki paljastaa ongelman - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Suomen kodeissa on nyt ennätysmäärä alkoholia – Marko Jantunen varoittaa kotona tissuttelijoita: tämä merkki paljastaa ongelman

Entinen sekakäyttäjä, nykyinen ammattiauttaja Marko Jantunen pelkää koronapandemiassa eniten suomalaisissa kodeissa tikittävää päihdepommia.

Koronaepidemian iskettyä useat päihdehoitoalan asiantuntijat ovat olleet huolissaan suomalaisten alkoholinkäytöstä eristetyissä kotioloissa. – Monia ikäviä kohtaloita voi olla luvassa, Marko Jantunen näkee.

12.4.2020 7:06

Viisi vuotta sitten pääsiäisenä Marko Jantunen repi raihnaisia naisten farkkuja puhisten jalkaansa. Lahkeet eivät yltäneet edes nilkkoihin, mutta pärjättävä oli.

Huumehelvetissä eläneellä, päihdevelkojaan pakoon juosseella lahtelaisella ei ollut muuhun varaa.

Ex-jääkiekkotähti oli menettänyt jo uransa aikana alkaneen päihderiippuvuussairauden takia käytännössä kaiken: rahansa, perheensä, miltei henkensäkin.

Toivoakaan ei juuri ollut, lähinnä vain paniikinomaista pelkoa.

Marko Jantunen luennoi Tampereella 29. tammikuuta 2019. Hän heijasti taustalle kuvan itsestään, joka oli otettu oikeudenkäynnissä lokakuussa 2014 vuosi ennen raitistumista.

Tänä pääsiäisenä Jarna Jantunen, 49, pukee lenkkeilyvaatteet yllensä rauhallisena hymyillen. Enää entisen maalitykin ja päihteiden sekakäyttäjän ei tarvitse juosta pakoon, vaan nyt hän saa itse määritellä kohtalonsa – onnellisena.

Takana on neljä ja puoli vuotta täysin päihteetöntä elämää.

– Tein urallani satoja tärkeitä maaleja, saavutin monella tavoin menestystä. Olen ylpeä urastani, mutta silti ne saavutukset kalpenevat syyskuussa 2015 alkaneen raitistumisprosessini rinnalla, keväällä 1994 TPS:ssa SM-liigan maalikuninkuuden voittanut Jantunen painottaa.

– Päihteetön elämä on ollut parasta, mitä mulle on koskaan tapahtunut. Päihteettömyys on tuonut hyvän elämän. Vapauden. Nyt mä todella nautin elämästä.

Marko Jantunen on palannut raitistumisensa jälkeen myös jääkiekon pariin. Hän tuuletti maalia elokuussa 2019 Liiga Alumnin tähdistöottelussa Lahdessa.

SM-liigaa myös Hockey Reippaassa, Pelicansissa, KalPassa ja Jokereissa (1990–2010) pelannut Jantunen tunnettiin poikkeuksellisen taitavana luistelijana.

Leijonissa MM-kisat 1997 pelannut, NHL:ssäkin nähty mailavirtuoosi voitti mm. Ruotsin mestaruuden Färjestadissa ja sai kulttipelaajan maineen Frölundassa.

– Päihdesairaus on vastustajana armottomampi kuin mikään tuntemani. Sillä nimittäin ei ole heikkouksia, Jantunen linjaa.

– Ei ole kuitenkaan minun tehtäväni moralisoida ketään, jokainen tekee omat valintansa. Sen sijaan mä voin auttaa ihmisiä tunnistamaan, milloin liikutaan riskirajoilla, Marko Jantunen sanoo.

– Tästä sairaudesta ei voi parantua, mutta toipua kylläkin. Kannattaa toipua.

Koronaepidemian iskettyä useat päihdehoitoalan tunnetut asiantuntijat ovat olleet huolissaan suomalaisten alkoholinkäytöstä eristetyissä kotioloissa.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä peräti noin 400 000 päihderiippuvaista, ja nyt määrän pelätään lisääntyvän. Puhutaan kodeissa tikittävästä alkoholipommista.

Jantunen kuuluu alan asiantuntijoihin. Hän on tehnyt jo vuosia monipuolista päihdehoitotyötä.

– Koronavirus on erittäin vakava ja valitettava tuliainen. Suomessa vielä suurempi epidemia on kuitenkin hoitamaton päihderiippuvuussairaus, ja nyt riski sen leviämisestä on todella kasvanut radikaalisti. Monia ikäviä kohtaloita voi olla luvassa, Jantunen näkee.

Marko Jantusen elämä on hyvin tasaista nykyään ja hän sanoo olevansa onnellisempi kuin koskaan.

Tilastot osoittavat jo, että koronarajoitusten aikana alkoholia on hankittu päivittäistavarakaupoista ja Alkosta keskimäärin 15 ja suurimpina myyntipäivinä jopa 20–30 prosenttia normaalia enemmän.

Alkoholia on siis kodeissa tarjolla enemmän kuin koskaan, ja asiantuntijoiden mukaan juuri tarjonta lisää riippuvuusriskiä.

– Alkoholi on laillinen huumaava aine, eivätkä ihmiset osaa yleensä edes tunnistaa siihen liittyvää riskiä. Sitä pistettä, jolloin sairauden kroonisen vaiheen raja on jo ylitetty, Jantunen ruotii.

Jantunen kiertää ahkerasti luennoimassa mm. kouluissa. Jo satatuhatta nuorta on kuullut hänen luentonsa. Koronapandemian aikana luentoja ei pidetä. Kuva joulukuulta 2018.

– Ei ole kuitenkaan minun tehtäväni moralisoida ketään, jokainen tekee omat valintansa. Sen sijaan mä voin auttaa ihmisiä tunnistamaan, milloin liikutaan riskirajoilla. Päihdesairaus on niin helvetillinen, että en todellakaan toivo sitä kärsimystä kenellekään.

Jantusen luennon on kuullut jo satatuhatta koululaista ja opiskelijaa. Lisäksi muut luennot ovat tavoittaneet kaikenikäisiä suomalaisia. Hänestä on tullut Avominne-klinikoiden asiakkuuspäällikkö, jonka kautta hän toimii myös klinikan, SM-liigan ja Pelaajayhdistyksen sekä klinikan ja Liiga Alumnin välille perustettujen hoitoonohjausjärjestelmien koordinaattorina.

Koirien ulkoiluttaminen kuuluu Marko Jantusen harrastuksiin.

IS:n tietojen mukaan vajaat parikymmentä suomalaista aktiivikiekkoilijaa on hakenut häneltä hoitoa viime vuosina.

– En voi puhua määristä mitään. Moni on saanut apua ja tulee saamaan. Jääkiekon parissa ei vielä edes ymmärretä, kuinka isosta asiasta on kysymys, ja seuraavaksi tämä olisi saatava ulotettua myös muihin lajeihin, liikuntaneuvonnan perustutkinnon suorittanut Jantunen korostaa.

– Päihdesairautta löytyy joka yhteiskuntaluokasta. Urheilu ei tee poikkeusta.

Keskimäärin viidesti viikossa urheilevaa Jantusta pidetään kävelevänä ihmeenä.

Syksyllä 2015 harvassa olivat ne, jotka uskoivat pahimmillaan jopa viisi amfetamiini-g:tä päivässä vetäneen lahtelaisen pelastumiseen. Heitä oli oikeastaan vain päihdeklinikalla.

– Selviydyin ammatillisen päihteettömän toipumiskeskeisen hoidon avulla, kuten monet muutkin. Olen esimerkki siitä, että mikä vaan on mahdollista – jos ihminen vaan itse tahtoo ja lähtee tekemään töitä, Jantunen sanoo.

– Lukemattomat ihmiset ovat näiden vuosien varrella tulleet sanomaan mulle, että he ovat saaneet tarinastani rohkeutta ottaa apua vastaan. Palaute on lämmittänyt.

Marko Jantusen raju elämäkerta Läpi helvetin (Otava 2016) oli myyntimenestys.

Raitistumisensa ansiosta Jantunen on saanut paljon menettämäänsä takaisin. Myös jääkiekon, jota hän pelailee harrastusmielellä.

– Olen palannut itselleni rakkaaseen kiekkoperheeseen, enkä jätä sitä ikinä. Silmäni palavat jälleen, olen tarvittaessa halukas kehittämään itseäni lajin parissa, Jantunen ruotii.

– Arkeni on työn rinnalla hyvin tavanomaista. Aamurutiinit ja perhe ovat tärkeitä. Ohjelmassa on usein lenkkeilyä, salikäyntejä, koirien ulkoiluttamista, kirjojen lukemista ja hyvästä ruoasta nauttimista.

Kunnianhimo ohjasi Jantusta kiekkouralla menestykseen, ja se lopulta auttoi hänet myös selviytymään. Kunnianhimosta hän elää myös tänään.

– Olen tehnyt hitosti duunia päästäkseni takaisin tähän pisteeseen. Mutta työ jatkuu edelleen. Jokainen päivä on mulle kuin game seven. Jokainen, hän summaa.

Ex-jääkiekkotähti Marko Jantunen työskentelee monipuolisesti päihdekentällä, mm. Avominne-klinikoiden asiakkuuspäällikkönä.

Avominne on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva valtakunnallinen riippuvuuksien hoitoon erikoistunut asiantuntijaorganisaatio

Jantunen luennoi ja toimii tukihenkilönä myös Liikuntaneuvonnan ja päihdetyön yhdistys ry:n kautta. Hänen repertoaariinsa kuuluvat niin ennaltaehkäisevä kuin kuntouttavakin päihdetyö.

Presidentti Sauli Niinistö esiintyi Marko Jantusen kanssa Lahdessa 16. joulukuuta 2017.

– Tarvittaessa vaikka haen potilaan kotoa hoitoon, ja nopeimmillaan työni on käynnissä parissa päivässä, Jantunen sanoo.

Hän nojaa uusimpiin päihdesairauksista ja tuloksekkaasta hoitotyöstä kertoviin tutkimustuloksiin.

– Hoidon lähtökohtana on, että päihderiippuvuus on krooninen aivosairaus, josta voi kuitenkin toipua ja saavuttaa hyvän elämänlaadun. Tähän ihmisten kannattaa uskoa, jos tuntee kotisohvalla istuessaan tarvitsevansa apua, Jantunen näkee.

– On turhaa osoittaa sormella ihmistä, jonka tämä sairaus vie hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan. Tärkeintä on antaa ihmiselle työkaluja selviytymiseen. Emme etsi syyllisiä mistään.

Ammatillinen ohjaus, tieto, kokemus sekä vertaistuki yhdessä ovat Jantusen mukaan toipumisen kannalta oleellisessa roolissa.

– Ihmisestä välittäminen on kaiken keskiössä. Uskoa ja toivoa on pidettävä yllä myös intensiivisen hoitovaiheen jälkeen. Siinä vaiheessa edessä on vielä 11 kuukauden jatkohoito, Jantunen selvittää.

Marko Jantunen oli vuonna 2017 mukana Mertaranta ja legendat -ohjelmassa, jota isännöi Antero Mertaranta.

– Yleensä jo oikean tiedon saaminen havahduttaa.

Jantusen mukaan ongelmat paljastuvat yleensä siitä, kun ihminen alkaa selitellä juomistaan. Huolestua kannattaa viimeistään siinä vaiheessa, kun päihteiden ”viihdekäyttö” menettää merkityksensä ja oireet alkavat näkyä henkisinä, fyysisinä ja taloudellisina vaurioina.

– Oireilu vaikuttaa aina myös tavalla tai toisella perheisiin ja läheisiin. Siksi myös läheisten hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoa suorittava Jantunen alleviivaa.

– Useimmat riippuvaiset käyvät normaalisti töissä, eivätkä sairauden luonteen vuoksi herkästi tunnista eivätkä tunnusta ongelmaansa. Hyvän hoidon tehtävä on herättää ihmisessä sisäinen motivaatio, Jantunen sanoo.

– Aika on päihderiippuvaisen paras ystävä.

Osa Marko Jantusen päihdetyötä on luennoida. Hän puhuu avoimesti omista kokemuksistaan ja haluaa omalla tarinallaan auttaa muita.

Marko Jantunen pelasi upealla urallaan myös MM-kisoissa (1997). Hän piipahti NHL:ssä ja nousi supersankariksi Ruotsin Frölundassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?