Koronaviruksessa lymyää uhkakuva urheilijalle ja kuntoilijalle - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Lääkäri: Koronaviruksessa lymyää uhkakuva urheilijalle ja kuntoilijalle – ”Muutokset voivat olla isojakin”

Voiko koronavirus tuhota urheilijan tai kuntoilijan keuhkot?

Koronavirus voi todennäköisesti jättää pysyviä jälkiä sairastaneen keuhkoihin.

3.4.2020 7:19

Koronavirus iskee keuhkoihin, toisilla rajummin, toisilla lievemmin. Keuhkot ovat tietysti kaikille liikkujille huippu-urheilijoista peruskuntoilijoihin tärkeääkin tärkeämpi työkalu.

Ilta-Sanomat kysyi terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin johtajalta, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarilta millä tavoin koronavirus vaikuttaa keuhkoihin ja voiko sen sairastamisella olla peruuttamattomia vaikutuksia huippu-urheilijoiden ja kuntoilijoiden elämään urheilemisen, liikkumisen ja urheilu-urien näkökulmasta.

– Virus tuhoaa omaa isäntäkudosta. Se menee solun sisälle ja riistää ja hyötykäyttää sitä muodostaen itse uusia partikkeleja ja sitä kautta usein solun tappaen, Vasankari kertoo.

Tämän seurauksena keuhkoihin syntyy arpikudosta; virus hajottaa tervettä keuhkokudosta ja tuhoutuneen kudoksen paikalle tulee arpea.

– Kun keuhkokudoksen rakenteet tuhoutuvat, hapen siirtyminen ei tapahdu normaalisti ja siksi ihmisiä joudutaan nyt laittamaan hengityskoneisiin, Vasankari sanoo.

Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari on UKK-instituutin johtaja. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Suomen olympiakomitean ylilääkärinä.

Koronaviruksen tapauksessa jo tutuksi ongelmaksi on muodostunut se, että sen käyttäytymisestä ei ole kiveen hakattua tietoa. Ei tiedetä, miksi joku sairastuu vakavasti ja toinen lievästi. Jokainen tapaus on omansa.

Vasankarin mukaan vielä ei pystytä täydellä varmuudella sanomaan myöskään sitä, minkälaisia jälkiä koronaviruksen sairastaminen voi jättää keuhkoihin.

– Minulta on kysytty paljon, että jos vaikka joku urheilija saa viruksen, niin onko se tietyllä tapaa lopullinen menetys esimerkiksi maksimaalisessa hapenottokyvyssä vai palautuuko ennalleen parin kuukauden palautumisen jälkeen. Eihän sitä vielä tarkkaan tiedetä, tässä on niin paljon kysymysmerkkejä ilmassa.

Vasankari sanoo kuitenkin suoraan, että vakavissa tapauksissa muutokset keuhkokuvissa ovat olleet suuria, ja sitä kautta pysyvät muutokset keuhkoissa ovat todennäköisiä.

– On todennäköistä, että tämä voi jättää keuhkoihin jonkinlaisia jälkiä. Samalla tavalla kuin esimerkiksi oikein hankala keuhkokuume voi jättää arpia keuhkoihin.

– Urheilijan kohdalla on se riski, että koronavirus vaikuttaa keuhkokudokseen eikä maksimiin viritetty kroppa välttämättä palaudu entiselleen.

Jos huippu-urheilija siis sairastuisi koronavirukseen, sillä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia hänen huippu-urheilu-uraansa?

– Huonoimmillaan juuri näin. Jos huippu-urheilija saa koronan ja hän kulkee sen kaavan kautta että saa voimakkaan reaktion, niin kyllä muutokset keuhkoissa voivat ääriesimerkeissä olla isojakin.

Suurjuoksija Paavo Nurmen patsas Helsingissä on päivitetty korona-ajan henkeen sopivalla tavalla.

Vasankari korostaa, että huippukuntoisella, perusterveellä urheilijalla on pienempi riski sairastua vakavasti tai kuolla koronaan kuin vanhemmilla tai riskiryhmiin kuuluvilla. On myös huomioitava, että iso osa tapauksista on hyvin lieväoireisia.

– Suurin osa etenkin perusterveistä sairastaa koronaviruksen subkliinisenä (=vähäoireisena) eikä välttämättä edes tiedä siitä. Ei se silloin sinne keuhkoihinkaan minkäänlaisia muutoksia aiheuta.

– Toisessa ääripäässä se taas aiheuttaa todella graaveja seurauksia tuhoten keuhkokudosta ja keuhkomateriaalia. Vaihteluväli on valtava.

Keuhkot pystyvät myös kompensoimaan muuttunutta tilannetta, Vasankari muistuttaa.

– Jos henkilöltä viedään yhdestä keuhkosta yksi lohko, niin keuhko ottaa sen poistetun lohkon tilan käyttöönsä ja sinne rakentuu sitä kautta lisää ilmanvaihtokapasiteettia. Tätä kyseistä infektiota ei kuitenkaan tunneta vielä tarpeeksi hyvin, jotta voitaisiin sanoa vaikkapa urheilijoille että no worries, vuoden kuluttua kaikki on taas ennallaan.

Koronavirus voi siis pahimmillaan päättää huippu-urheilijan uran – ja yhtä lailla vaikuttaa tietysti kuntourheilijankin tekemiseen. Selvää on, että vakavissa tapauksissa kuntoutuminen ja palautuminen vie aikaa.

– Jos virus lähtee tekemään isoja keuhkomuutoksia, niin toipuminen voi olla kuukausia, ehkä vuoden, ehkä pidempäänkin. Tämä on siinä mielessä osalle potilaista vakavampi infektio kuin monet muut aikaisemmin tunnetut hengitystieinfektiot.

– Vasta tulevat puoli vuotta, vuosi tulevat näyttämään sen, miten keuhkokudos oikeasti palautuu, Vasankari sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?