SM-liiga haluaa saada viestin hädästä pääministeri Marinille - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Näin rajun summan Veikkausliigan seurat häviävät nyt joka kuukausi – SM-liiga haluaa saada viestin hädästä pääministeri Marinille

Veikkausliigan seurat ovat vakavassa talousahdingossa koronatilanteen vuoksi. Pelaajista on suuri huoli.

Puheenjohtaja Matti Apusen (vas.) mukaan Veikkausliigalla on idea, jolla suomalainen ammattilaisjalkapalloilu voitaisiin pelastaa. SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen toivoo, että seuroja ei enää verrattaisi perinteiseen yhdistystoimintaan.

30.3.2020 6:18

1,5 miljoonaa euroa. Niin paljon Veikkausliigan seurat tekevät tällä hetkellä tappiota kuukaudessa liigan puheenjohtajan Matti Apusen mukaan. Koska seurojen taloudelliset puskurit ovat pienet, harva kestää tätä menoa pitkälle kesään.

Koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset ihmisten kokoontumisiin siirsivät suomalaisen jalkapallokauden alkua. Alustavasti aloitus siirtyi kesäkuun alkuun.

Kun THL:n alati muuttuvaa epidemiaennustetta seuraa, ei kukaan voi olla varma, milloin Suomessa pelataan taas pääsarjatason jalkapalloa.

Veikkausliigan seurat ovat tilanteessa, jossa joukkueet on jo rakennettu hyvin valmiiksi ja kulut juoksevat, mutta tuloja ei saada mistään. Lipunmyynti ei käynnisty, kun pelejä ei pelata. Yhteistyökumppanisopimukset ovat pysähdyksissä.

Kun hallitus jonain päivänä voi purkaa kokoontumisrajoitteensa, Veikkausliiga on silti erityistilanteessa. Palvelusektorin yritykset voivat jatkaa toimintaansa mihin vuodenaikaan tahansa. Mutta mitä pidemmälle jalkapallon jatkuminen venyy, sitä mahdottomammaksi liigakauden pelaaminen muodostuu.

– Me emme voi enää syyskuussa alkaa pelata Veikkausliigaa. Jos niin käy, täytyy sanoa, että seuraavan vuoden liiga on kovin erinäköinen, Apunen sanoo.

– Emme aloita ihan nollasta, mutta lähdemme tosi pitkältä takamatkalta. Siinä tapauksessa näemme seuroissa aika rajuja juttuja.

Matti Apunen pohtii Veikkausliigan seurojen kanssa ratkaisuja. Palkkatukiohjelma voisi olla yksi.

Veikkausliiga työllistää Apusen mukaan 500 ihmistä, joiden lisäksi tulevat ottelutapahtumien osa-aikaiset työntekijät. Huolimatta työllistävästä vaikutuksesta, palloilusarjat ovat viranomaisnäkökulmasta eräänlaisia väliinputoajia.

Hallitus on luvannut tukea pk-yrityksiä rahallisesti. Urheilua valtiollinen yritystuki ei aiemmin ole koskenut, mutta Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on Apusen mukaan muuttanut hieman aiempaa linjaansa.

Liiketoimintaa harjoittavat osakeyhtiömuotoiset seurat voivat lähettää tukihakemuksia samalla tavoin kuin muutkin yritykset.

– Urheiluseuroille tukikriteerit vain ovat aika kovat, Apunen toteaa.

Asiaa mutkistaa sekin, että osa Veikkausliiga-seuroista on yhdistysmuotoisia eikä siksi oikeutettuja Finnveran tukeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet menevät lähtökohtaisesti Palloliitolle. Uefan seuratuki on Apusesta ”joulupukkioptio”, johon ei voi nojata.

Veikkausliiga on vedonnut useisiin eri päättäviin tahoihin, jotta sarjan väliinputoaja-asema ymmärrettäisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ratkaisua odotetaan.

– Tarvittaisiin nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä.

Liigan ja seurojen tulevaisuuden ohella pelaajien toimeentulo on vaakalaudalla. Jos seuroissa joudutaan lomautuksiin tai vielä kovempiin päätöksiin, pelaajat putoavat peruspäivärahalle. Ansiosidonnaiseen ei ole mahdolisuutta.

– Meillä on iso huoli pelaajista, Apunen kertoo.

Huonoimmassa tilanteessa ovat EU:n ulkopuolelta tulevat jalkapallolilijat. Maahanmuuttovirasto edellyttää, että kyseisille ammattilaisille pitäisi maksaa jonkinlaista palkkaa.

– En tiedä, mihin heidän kohdallaan päädytään. Todetaanko jossain vaiheessa, että heidän oleskelulleen Suomessa ei ole perusteita?

Palkkatukiohjelmasta apua?

Matti Apusen mukaan Veikkausliigalla on idea, jolla suomalainen ammattilaisjalkapalloilu voitaisiin pelastaa: palkkatukiohjelma.

Ideaa toteutetaan jo esimerkiksi Ruotsin jääkiekossa, jossa pelaajat leikkasivat palkkojaan ensin itse noin seitsemällä prosentilla. Jäljelle jäävästä palkasta seurat maksavat 40 prosenttia ja valtio kuittaa loput. Mallin versiota sovelletaan myös maan jalkapallossa.

– Joku Ruotsin-tyyppinen järjestely voisi olla oikein fiksu meillekin, puheenjohtaja toteaa.

Ruotsin mallilla seurat olisivat tilanteessa, jossa selviytyminen olisi ”jotenkuten mahdollista”.

Vielä ei tiedetä, milloin Suomessa voidaan taas pelata jalkapalloa yleisön edessä. Kuvassa KuPSin faneja Turussa syksyllä 2019.

Ilta-Sanomat kysyy Apuselta myös, voisiko Veikkausliiga saada julkisen lainan, jota jakaisi 12 jäsenseuralleen. Ratkaisu olisi hyvin monimutkainen ja vaatisi päätöstä korkealta valtiolliselta tasolta.

– Jos tulisi lainajärjestelyitä, joilla voisimme esimerkiksi siirtää väistämättömiä maksuja pidemmälle tulevaisuuteen, niin sellaiset ratkaisut voisivat tässä kohtaa olla hyviä, Apunen sanoo.

– Tarkoitan jonkinlaista valtion taholta tulevaa selviytymislainajärjestelyä. Nollakorkoista, pitkäaikaista lainaa, jonka takaisinmaksu voitaisiin aloittaa sitten, kun kassassa on edes jotain.

SM-liiga pyrkii Marinin pöydälle

Jääkiekon SM-liigan ja Vaasan Sportin puheenjohtaja Heikki Hiltunen kertoo, että kiekkoliigan tilanne on keskeisiltä osin samanlainen kuin jalkapallon puolella. Erona on, että kaikki SM-liigaseurat ovat osakeyhtiöitä.

Kausi katkesi äkkipysähdyksellä 13. maaliskuuta ja mestaruus jäi jakamatta. Pudotuspelikevään kadottua seuroilta jäi tuloja saamatta. Pelaajien palkanmaksu jatkuu kuitenkin huhtikuun loppuun. Toukokuussa alkaa seuraavan kauden palkanmaksu.

Ensi kauden alkamisajankohta on hämärän peitossa, mikä vaikuttaa kausikorttimyyntiin. Seurojen yhteistyökumppanit ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, joilla on nyt omat ongelmansa, esimerkiksi henkilöstön lomautuksia.

SM-liiga neuvottelee lisäksi mediakumppaninsa Telian kanssa, miten sarja mahdollisesti korvaa kesken jääneen kauden.

Viime viikkoina moni liigaseura on tiedottanut aloittavansa yt-neuvottelut.

Heikki Hiltunen toivoisi valtiollista tukea urheilun ammattilaisorganisaatioille.

Tukea etsiessään Hiltusen katse kääntyy ensin kuntien ja kaupunkien suuntaan, sillä ne omistavat hallit. Monet seurat maksavat vuokraa tiloista myös kesällä. Hiltunen toivoisi vastaantuloa vuokranmaksuun.

Valtion tasolla hän ottaa esiin Finnveran, kuten teki Veikkausliigan Apunenkin. Hiltunen alleviivaa, että seurat ovat pk-yritysten tapaisia monialakonserneja, jotka kantavat liiketoimintariskiä.

Ne työllistävät ihmisiä ja toimivat osakeyhtiölain mukaan. Siksi jääkiekkoseurojenkin pitäisi olla Finnveran käyttöpääomatuen piirissä. Toisin sanoen saada luottoa akuutissa tilanteessa.

– Muutos olisi tärkeä. Urheilua ei ole nähty liiketoiminnaksi, mutta mielestäni lait, tukipäätökset ja kriteerit ovat jääneet nykyajasta jälkeen. Toivoisin, ettei seuroja verrattaisi enää perinteiseen yhdistystoimintaan, mitä jääkiekko vielä parikymmentä vuotta sitten oli, Hiltunen kommentoi.

SM-liiga työllistää noin 1 000 henkeä ja liikevaihto on 120 miljoonaa euroa. Lisäksi sarja tuottaa pelaajia maajoukkueelle, joka puolestaan luo ilmiöitä koko suomalaiselle kulttuurille.

Siinä viesti, jota Hiltunen on yrittänyt tuoda esiin tuntemilleen kansanedustajille hallitus- ja oppositiopuolueissa sekä muille valtakunnallisille päättäjille.

– Heidän kauttaan yritän saada viestin toki myös pääministeri Sanna Marinin (sd) pöytään.

Hiltusen mukaan ammattilaisurheilun turvaamisessa ei ole kyse vain yhdestä lajista. Puheenjohtaja on ollut yhteydessä Veikkausliigan johtoon, jalkapalloseuroihin ja Koripalloliittoon. Muutos pitää tehdä yhdessä.

– Kyseessä on kaikkien ammattilaisseurojen etu. Urheilua pitää arvostaa suomalaisessa yhteiskunnassa ammattitoimintana eikä harrasteluna, Hiltunen toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?