Kuri kovenee voimistelussa – pakkovenytykset ja loukkaava käytös somessa kiellettiin - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Kuri kovenee voimistelussa – pakkovenytykset ja loukkaava käytös somessa kiellettiin

Voimisteluliiton mukaan vanhat kurinpitosäännöt olivat liian väljät eivätkä vastanneet yhteiskunnan muuttumista. Kuvituskuva.

Julkaistu: 20.1. 16:54

Suomen Voimisteluliitto uusi kurinpitosäännöstönsä. Kisameikki kielletään alle 12-vuotiailta.

Suomen Voimisteluliitto on tiukentanut kilpailu- ja kurinpitosääntöjään. Niihin on täsmennetty erityisesti epäasialliseen käytökseen liittyviä asioita. Voimisteluliiton hallituksen puheenjohtajan Kaisa Vikkulan mukaan vanhat kurinpitosäännöt olivat liian väljät eivätkä vastanneet yhteiskunnan muuttumista.

– Kurinpitosääntöjen on oltava tarkat, koska niiden pohjalta kurinpitovaliokunta arvioi ja tekee päätöksiä. Ei voida sanoa, onko toimittu sääntöjen mukaisesti vai ei, jos säännöt ovat hirveän yleispäteviä ja löysiä, Vikkula perustelee.

Muutoksen taustalla on sääntöjen kansainvälinen kehitys mutta myös vuoden takainen kohu joukkuevoimistelun valmennuksesta. Se johti laajaan, sisäiseen voimistelukulttuuriselvitykseen ja liiton päätökseen käydä läpi kaikki sääntönsä ja ohjeensa.

Aiemmissa, vuonna 2014 hyväksytyissä kurinpitosäännöissä oli maininta eettisten periaatteiden vastaisen käytöksen rangaistavuudesta mutta sitä, mitä tämä käytös voi olla, ei yksilöity.

Uusissa, syyskokouksen marraskuussa 2019 hyväksymissä säännöissä rangaistava käytös on tarkasti määritelty. Sitä on esimerkiksi tahallinen toisten henkilöiden fyysisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaaminen tai uhkaaminen, epäurheilijamainen, rasistinen ja syrjivä käytös sekä loukkaavat ja halveksivat sanat tai eleet.

Voimisteluliiton hallituksen puheen johtaja Kaisa Vikkula.

Vaatimus urheilijamaisesta käytöksestä ei koske vain kilpailutilanteita vaan kaikkea liiton ja seurojen toimintaa. Kiellettyä on paitsi voimistelussa toimivien myös yleisön loukkaaminen. Rangaistava toiminta voi tapahtua kasvokkain tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Voimisteluliitto korostaa nyt myös vastuullisuutta. Osana sitä meikkaaminen on päätetty kieltää kilpailutapahtumissa alle 12-vuotiailta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Liitto halusi Vikkulan mukaan eritellä säännöissään tarkasti henkistä väkivaltaa, koska se voi olla fyysistä väkivaltaa pahempaa.

– Omaa asemaansa ei saa käyttää hyväksi esimerkiksi painostamalla toista henkisesti, alistamalla tai viemällä toisen itsemääräämisoikeuden pois.

Seksuaalisesta häirinnästä on säännöissä oma kohtansa. Fyysisen koskemattomuuden loukkaamiselle tai uhkaamisella viitataan myös muihin asioihin. Vikkulan mukaan tätä kohtaa voidaan rikkoa esimerkiksi venyttämällä urheilijaa väkisin.

– Jos venyttäminen tehdään vastoin voimistelijan omaa halua, niin silloin mennään tälle alueelle.

Uusissa kurinpitosäännöissä rangaistavaksi katsotaan myös liiton etua vahingoittava toiminta. Vikkulan mukaan kohdalla viitataan mustamaalaamiseen ja valheellisen tiedon tarkoitukselliseen levittämiseen, ei esimerkiksi medialle puhumiseen.

– Ilman muuta ihmisillä on oikeus kertoa, mitä mieltä he asioista ovat, mutta maalittaminen ja lokakampanja eivät ole sallittua.

Jatkossa kurinpitovaliokunnan viidestä jäsenestä kolmella on oltava oikeustieteellinen tutkinto ja erikoistumisalueena urheiluoikeus. Aiemmin he eivät ole saaneet olla liiton päätoimisia työntekijöitä, mutta nyt kiellettyä on myös työskentely seurassa tai liiton luottamushenkilönä.

Kurinpitovaliokunta saa tiedottaa jopa lievimmistä seuraamuksista eli huomautuksesta tai varoituksesta, mikäli ratkaisulla on periaatteellista tai ohjaavaa merkitystä. Vikkulan mukaan vapauttavaa päätöstä ei tarvitse julkistaa, mikäli käsittelykin on pysynyt salassa, kuten yleensä on.

Viime keväänä voimisteluliitto käynnisti kurinpitomenettelyn laajan julkisuuden saattelemana mutta ei silloisilla säännöillä voinut kommentoida itse ratkaisua, vaan valmentajan lakimies kertoi medialle ratkaisun olleen vapauttava.

– Se oli aika kestämätön tilanne. Media halusi kuulla, mutta meille olisi ollut sääntörike kertoa siitä, Vikkula sanoo.

Muutostyö jatkuu Voimisteluliitossa keväällä. Kevätkokouksen yhteydessä liitto julkistaa ensimmäiset eettiset ohjeensa. Kokouksen jälkeen säännöt ja ohjeet jalkautetaan kentälle.

Vikkulan mukaan valmentajista valtaosa on ottanut aiheesta virinneen keskustelun hyvin vastaan, mutta osaa huipulla työskentelevistä ahdistaa.

– Valmentajat tietävät, että myös vanhemmat tarkkailevat heitä. Osa pelkää, että joku kantelee jostain ja tulee keissi, jossa he jäävät yksin. Suuri julkisuus pelottaa.

Vikkulan mukaan liitto haluaa miettiä uusia keinoja valmentajien tukemiseksi.

Hän ei kommentoi, onko kurinpitovaliokunnalla tällä hetkellä tapauksia ratkaistavana.

Suek harkitsee selvitystensä julkistamista

Suomen urheilun eettinen keskus Suek ja Suomen Olympiakomitea toivovat urheilun epäasiallisen toiminnan selvittämiseen lisää avoimuutta. Suek harkitsee parhaillaan, pitäisikö sen lajiliittojen pyynnöstä laatimat selvitykset epäillystä epäasiallisesta käytöksestä olla julkisia.

– Selvitämme asiaa. Julkisuudessa olisi paljon hyvää. Silloin kaikille muodostuisi käsitys siitä, mitä me olemme tuoneet esille ja mitä asiaa pitää sisällään. Nythän se jää vain lajiliiton johdon ja kurinpitovaliokunnan tietoon, Suekin pääsihteeri Teemu Japisson sanoo.

Japissonin mukaan Suekin selvitysten julkistamisesta päätetään tämän vuoden aikana. Suomen Olympiakomiteassa julkistamista kannatetaan.

– Siinä vaiheessa, kun selvitys johtaa kurinpitoprosessiin ja ratkaisuun, sen olisi hyvä olla julkinen. Toki yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset täytyy ottaa huomioon, Olympiakomitean erityisasiantuntija Petri Heikkinen sanoo.

Hän kannattaa myös pääsääntöisesti kurinpitovaliokunnan ratkaisujen julkaisemista. Tällä hetkellä toisten lajiliittojen kurinpitosäännöt sallivat julkisuuden, mutta toisten eivät.

Sekä Suek että Olympiakomitea kannustavat liittoja uusimaan kurinpitosääntönsä. Heikkisen mukaan lajiliittojen liian löysästi laaditut säännöt ovat useita kertoja estäneet henkilön rankaisemisen urheilussa.

– Jos katsoo oikeusturvalautakunnan juttuja vuosien varrelta, niin siellä on jopa tapauksia, joissa lautakunta on todennut, ettei väitettyä tekoa ole edes määritelty rangaistavaksi, Heikkinen kertoo.

Olympiakomitea koordinoi parhaillaan vastuullisuusohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on uudistaa liittojen ja seurojen sääntöjä ja määräyksiä. Heikkisen mukaan tiukemmat kurinpitosäännöt on jo laadittu yli kymmenessä lajiliitossa ja useissa liitoissa sama tehdään tänä vuonna.

Kurinpitosääntönsä ovat uudistaneet muun muassa Suomen Voimisteluliitto ja Suomen Taitoluisteluliitto, jotka molemmat ovat olleet otsikoissa valmentajan epäasialliseksi väitetyn käytöksen vuoksi. Molemmissa liitoissa epäily on edennyt Suekin selvitykseen ja kurinpitomenettelyyn.

Vastuu sääntöjen muuttamisesta on liitoilla itsellään.

– Me olemme tarkentamassa kurinpidon mallisääntöä, mutta emme voi pakottaa liittoja ottamaan sitä käyttöön, Heikkinen sanoo.

Vastuu urheilun rehdimmästä tulevaisuudesta on liittojen lisäksi seuroilla. Vuosi sitten Olympiakomitea uudisti seurojen mallisäännöt, joissa korostettiin eettisiä kysymyksiä ja seurojen mahdollisuuksia puuttua epäasialliseen käytökseen. Heikkinen ei tiedä, kuinka moni seura on teettänyt uudet säännöt mallisääntöjen pohjalta.