Onko Teemu Pukki Vuoden urheilija? Tätä mieltä ovat Arto Bryggare ja K-P Kyrö - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Arto Bryggare lataa tylyä tekstiä Suomen urheilun tilasta: ”Teemu Pukki ei varmuudella ole Suomen paras urheilija 2019”

Arto Bryggare (ylh. vas.), Kari-Pekka Kyrö ja Teemu Pukki.

Arto Bryggare (ylh. vas.), Kari-Pekka Kyrö ja Teemu Pukki.

Julkaistu: 16.1. 6:02

Kari-Pekka Kyrön mielestä Pukki valitaan Vuoden urheilijaksi 2019, koska parempiakaan ehdokkaita ei ole tarjolla.

Teemu Pukki on ylivoimainen ennakkosuosikki Vuoden urheilijaksi 2019.

Hyökkääjä asema on sellainen osittain siksi, ettei suomalaisten uroteoista urheilurintamalla vuonna 2019 saa kirjoitetuksi kovin pitkää listaa.

Pukki voitti viime kaudella Englannin Championshipin maalikuninkuuden ja valittiin Englannin toiseksi korkeimman sarjatason parhaaksi pelaajaksi.

Norwich Cityn mies oli Huuhkajien ykköstykki historialliseen kisapaikkaan huipentuneissa EM-karsinnoissa. Hän teki niissä 10 maalia – peräti 62,5 prosenttia Suomen kaikista täysosumista. Hänet valittiin Valioliigan kuukauden pelaajaksi elokuussa 2019.

Mitä se kertoo Suomen urheilun tilasta, jos Pukki valitaan vuoden urheilijaksi torstaina järjestettävässä Urheilugaalassa?

Kysymykseen vastaa entinen huippuaitajuoksija Arto Bryggare. Hän voitti aktiiviurallaan muun muassa olympiapronssin ja kaksi MM-hopeaa.

– Teemu Pukki ei varmuudella ole Suomen paras urheilija. Ei nimittäin ole sellaista järjestelmää, jolla asia voitaisiin ylipäätään mitata. Nykyisellä systeemillä hänen valintansa sopisi hyvin jalkapallolle ja tähän hetkeen, Bryggare tiivistää.

– Omassa lajissaan hän on koko maailmassa todennäköisesti tuhannen parhaan joukossa.

”Suuri tragedia”

Bryggare luonnehtii Suomen urheilun tilaa suureksi tragediaksi.

– Maailma muuttuu. Olemme poistumassa maailmankartalta kaikissa globaaleissa lajeissa, joissa ei sada lunta tai suunnisteta. Jääkiekon ja jalkapallon ylivalta vie tyyppejä pois yksilölajeista samaan aikaan, kun ikäluokat pienenevät. Ja ainakaan yleisurheilussa valmennuksemme ei ole kehittynyt 20–30 vuoteen.

Bryggaren mielestä Suomen urheiluvuosi 2019 ei ollut kuitenkaan historiallisen kehno kansakunnan historiassa.

– Ehei. Olihan meillä valtavan synkkää sotavuosien jälkeen, hän muistuttaa.

SE-mies on väkevästi sitä mieltä, että yksilö- ja joukkuelajit täytyisi pitää erillään toisistaan. Hän alleviivaa, että esimerkiksi Saksassa on ”varmaan ainakin 100” jalkapallon maailmanmestaria, joista yhtäkään ei ole koskaan valittu vuoden urheilijaksi Saksassa.

– Maalit ja menestys ovat koko joukkueen ansiota. Ei NHL-pisteilläkään ole mitään merkitystä, jos joukkue ei pärjää. Enkä ole koskaan hyväksynyt urheilijoiden missikisoja. Kaiken lisäksi se on grande catastrophe, että naiset ja miehet ovat äänestyksessä samassa ryhmässä. Eikä pienten lajien edustajien mukanaololla valintalistoilla ei ole mitään tekemistä itse huippu-urheilun kanssa.

Arto Bryggare voitti 110 metrin aitajuoksun MM-hopeaa Helsingissä vuonna 1983.

Arto Bryggare voitti 110 metrin aitajuoksun MM-hopeaa Helsingissä vuonna 1983.

Bryggare luonnehtii viime vuotta ikimuistoiseksi suomalaiselle jalkapalloilulle. EM-kisoista 2020 hän ei povaa menestystä.

– Voi Suomi siellä maalin tehdä tai venyä yhteen tasapeliin. Joukkue sai huonoimman mahdollisen lottovoiton, kun Tanska ja Venäjä pelaavat sitä vastaan kotikentällään, minkä lisäksi vastaan tulee myös maailmanrankingin ykkönen (Belgia).

Kyrö: ”Ei se ole Pukin vika”

Kysymys siitä, mitä Pukin mahdollinen valitseminen Vuoden urheilijaksi 2019 kertoo Suomen urheilun tilasta vetää Suomen miesten hiihtomaajoukkueen ex-päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön aimo toviksi hiljaiseksi.

Haloo, haloo? Kuuluuko vielä?

– Se kuvastaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaistilaa, joka on rapistunut ja pilattu. MM-kulta olympialajeissa on urheilusaavutus. Jalkapallojoukkueen eteneminen EM-kisoihin on arvokas urheilukulttuurisaavutus. Sillä ei ole vielä mitään tekemistä menestymisen kanssa, Kyrö huomauttaa.

– Mutta ei se ole Pukin vika, että hän on kova poika potkimaan palloa maaliin.

Eli Pukki valitaan Vuoden urheilijaksi, koska parempiakaan ei ole tarjolla?

– Kyllä se näin on.

Millaiset ovat suomalaisen huippu-urheilun näkymät lähitulevaisuudessa?

– Vielä 2010-luvulla huippu-urheilun tilanne näytti nykyistä paljon valoisammalta Iivo Niskasen, Krista Pärmäkosken, Kaisa Mäkäräisen ja Tero Pitkämäen johdolla.

– Näkymä on lohduton Tokion olympialaisissa 2020 ja sen jälkeen. Suomessa on yhteensä ehkä 10...tai 20 huippu-urheilijaa kesä- talvilajeissa. Menestysehdokkaat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Siinä on tämän hetken taso. Tiedän omat syntini. 2010-luvun romahdusta en ota omaan piikkiini, Kyrö naurahtaa.

Kari-Pekka Kyrön on huolissaan Suomen huippu-urheilun tilasta.

Kari-Pekka Kyrön on huolissaan Suomen huippu-urheilun tilasta.

Tuoreimmat osastosta