Kolumni: Venäjän uudella antidopingpomolla on vahvat siteet Suomeen - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Kolumni: Venäjän uudella antidopingpomolla on vahvat siteet Suomeen – ”Lomailen mieluummin Saimaalla kuin Lontoossa”

Kuvituskuva
Julkaistu: 4.12. 12:07

Venäjän antidopingtoimiston Rusadan johtaja Juri Ganus työskenteli Suomessa 1990-luvulla, kirjoittaa Juha Kanerva.

Maailman antidopingtoimisto Wada päättää 9. joulukuuta Venäjän kohtalosta. Ratkaisu perustuu järjestön asiantuntijaryhmän laatimaan 89-sivuiseen raporttiin.

Uutistoimisto AP:n mukaan siinä esitetään seuraavaa: Venäjän sulkemista kaikesta kansainvälisestä urheilutoiminnasta, kielletään maata järjestämästä merkittäviä arvokilpailuja sekä rajoitetaan venäläisten urheilijoiden ja urheilujohtajien toimintamahdollisuuksia, mikäli he ovat osallistuneet Moskovan laboratorion dopingtietojen manipulointiin.

Viitisen vuotta jatkuneelle dopingvyyhdille ei näy loppua, koska venäläisten Wadalle luovuttamaa aineistoa on peukaloitu. Raportin mukaan viimeiset asiakirjaväärennökset tehtiin tammikuussa 2019, samaan aikaan, kun Wadan tutkimusryhmä vieraili Moskovan laboratoriossa noutamassa aineistoa.

Venäläiset urheiluviranomaiset muuttelivat esimerkiksi sähköpostiviestien lähettäjien nimiä, jotta syyllinen löytyisi järjestelmän ulkopuolelta. Ja itänaapurin urheilujohdon mielestä se löytyy USA:sta, jossa Venäjän ADT:n ex-johtaja on maanpaossa. Kun Grigori Rodtshenkov siirtyi länteen vuonna 2016, hän vei mukanaan tiedot Sotshin olympiakisojen dopingtesteistä ja Moskovan laboratoriosta.

***

Ainoa taho, jota Wadan raportissa ei syyllistetä, on Venäjän antidopingtoimisto Rusada. Sen henkilökunta vaihdettiin tyystin vuonna 2017, jolloin johtajaksi tuli Juri Ganus (s. 1964).

Ganus on herättänyt kohua niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Hän on ilmoittanut, ettei hänellä ole syytä epäillä Wadan eksperttien tietoja ja on sanonut suoraan, että maan urheiluministeri Pavel Kolobkov on vastuussa dopingtietojen manipuloinnista. Ganusin mukaan Venäjän urheilukulttuuri on kieroutunutta eikä sen muuttaminen onnistu kertaheitolla.

– Jos saamme tukea presidenttitasolta, urheilujohdon ajattelutapa voi muuttua 5–10 vuodessa, mutta tarvitaan täysin uusi urheilijasukupolvi, jotta muutos toteutuu käytännössä, Ganus sanoi lokakuussa tanskalaisen Sportpressenin haastattelussa.

Presidentillä hän viittasi Vladimir Putiniin. Vaikka Ganus on kritisoinut maansa urheilujohtoa, Putinin hän on jättänyt rauhaan. Molemmat ovat Pietarin lakikoulun kasvatteja, mutta Ganusin mukaan hän ei ole koskaan tavannut Putinia eikä saanut tältä ohjeita.

– En usko, että hän on sotkeutunut asiaan.

Edellä mainitun Rodtshenkovin mukaan Putin on tietoinen urheiluväen metodeista, eivätkä nämä ole toimineet ilman presidentin hyväksyntää.

***

Lännessä on arvuuteltu, onko Ganusin rohkea esiintyminen osa salajuonta, jossa Venäjän viranomaisista tehdään syyllisiä, mutta urheilijat valkopestään ja he pääsevät kilpailemaan kansainvälisillä areenoilla.

Istuin kuukausi sitten illallispöydässä Ganusin vieressä, ja hän kertoi vahvoista Suomi-yhteyksistään. Kommunismin kaaduttua nuori mies etsiytyi töihin Baltiaan ja Suomeen. Porvoo oli tuttu, koska hän työskenteli Enstolla. Erityisen rakkaaksi tulivat Saimaan rannat, jonne hän sanoi palaavansa nykyäänkin lomalle.

– Lomailen mieluummin Saimaalla kuin Lontoossa, Ganus kertoi ja sanoi nauttivansa kauniista maisemasta.

Virossa Juri Ganus oli Estonia-varustamon palkkalistoilla. Konferenssiesityksensä hän päätti kuvaan, jossa venäläinen urheilu seilaa merellä tulipalojen keskellä. Toivottavasti sille ei käy yhtä huonosti kuin varustamon lippulaivalle syyskuussa 1994.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voit lukea täältä.