Huuhkajien EM-kisapaikka ei sytyttänyt urheiluhistorian asiantuntijoita – ei mahdu TOP10:een - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Mikä on Suomen historian merkittävin urheilusaavutus? Huuhkajien EM-kisapaikka ei villinnyt asiantuntijoita – kerro mielipiteesi

Hiihto ja Keke Rosberg ajoivat Huuhkajien ohi asiantuntijoiden papereissa.

Hiihto ja Keke Rosberg ajoivat Huuhkajien ohi asiantuntijoiden papereissa.

Julkaistu: 21.11. 12:41

Asiantuntijoiden mielestä EM-kisoihin selviytyminen ei nouse kärkisijoille suomalaisen urheiluhistorian merkkipaaluissa.

Miesten A-maajoukkueen selviytyminen ensi kesänä pelattaviin EM-kisoihin on saanut monet urheilun seuraajat miettimään saavutuksen merkityksellisyyttä suomalaisessa urheiluhistoriassa. Ilta-Sanomat tiedusteli asiaa neljältä asiantuntijalta ja pyysi heitä listaamaan kymmenen merkittävintä sinivalkoista urheilusaavutusta.

Kun raadin listauksiin lisätään Ilta-Sanomien toimittajan kymppikerho, päädytään tulokseen, jossa neljä urotekoa saa kolme mainintaa. Varhaisin on Paavo Nurmi, ja hänen juoksunsa Pariisin olympiakisoissa 1924 ja niitä seurannut Amerikan-kiertue, jotka loivat vankan perustan suomalaiselle kestävyysjuoksutraditiolle.

Ajallisesti seuraava kansallinen kohokohta paikantuu Oslon talviolympiakisoihin 1952, jolloin naisten hiihto tuli mukaan ohjelmaan. Lydia Widemanin, Mirja Hietamiehen ja Siiri Rantasen kolmoisvoitto osoitti suomalaisnaisten vuosikymmeniä jatkuneen liikuntaharrastuksen olevan kilpailukykyistä myös kansainvälisesti.

Suomalaisnaiset ottivat Lydia Widemanin johdolla kolmoisvoiton Oslon olympialadulla 1952.

Suomalaisnaiset ottivat Lydia Widemanin johdolla kolmoisvoiton Oslon olympialadulla 1952.

Keke Rosberg symboloi muutosta urheilukulttuurissa

Keijo ”Keke” Rosbergin pioneerityö rata-autoilussa jäi pienen piirin tietoon vuoteen 1982 asti, mutta sillä kaudella Iisalmen kasvatti hämmästytti niin suomalaisia urheilupiirejä kuin autourheilun seuraajia maailmalla ajamalla kuninkuusluokan eli F1:n maailmanmestariksi. Urheilumuseon tutkija Vesa Tikander tietää, että historiallisen mestaruutensa ansiosta Rosbergista tuli ensimmäinen ammattilaislajien ja moottorilajien edustaja Vuoden urheilija -äänestyksen voittajana.

Keke Rosberg on suomalaisen urheilun tienraivaaja.

Keke Rosberg on suomalaisen urheilun tienraivaaja.

Kevään 1995 jääkiekon maailmanmestaruutta on pidetty kansallisena avainkokemuksena, ja sitä se on myös asiantuntijoiden mielestä. Raatilaisista pitkän linjan urheilutoimittaja ja -kirjailija Antero Raevuori nosti perusteluissaan esiin myös naisten MM-kisat 2019 Espoossa.

– Koskaan ennen ei hopeaan asti ole yltänyt Suomen joukkue minkään olympiaohjelmaan kuuluvan joukkuepelin koti-MM-kisoissa, Raevuori muistuttaa.

Kaksi olympiakultaa itsenäisyyspäivänä 1956

Asiantuntijoiden valinnat olivat osin subjektiivisia, mutta tiettyä yhteneväisyyttä heidän arvioistaan löytyi. Kahden maininnan arvoisia tapahtumia oli yhdeksän kappaletta. Mukaan mahtuvat yksilölajien tarunhohtoiset olympiavoitot (Lasse Virén 1972, Marja-Liisa Hämäläinen 1984 ja Matti Nykänen 1988) mutta myös pienemmälle huomiolle jäänyt erikoisuus. Kyösti Lehtonen ja Rauno Mäkinen painivat Melbournessa 1956 olympiakultaa Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.

Jääkiekon ohella myös kaksi muuta joukkuelajia sai kannatusta. Urheilukulttuuria eri vuosikymmenillä tutkinut Kalervo Ilmanen nosti esiin Kalevi Tuomisen valmentaman koripallomaajoukkueen pirteät esitykset 1960-luvun puolivälissä.

– Koripalloilijoiden iskukyky oli erinomainen, sillä he selviytyivät vuonna 1964 Genevessä pelatusta karsintaturnauksesta Tokion olympiakisoihin ja olivat kolme vuotta myöhemmin EM-kisoissa kuudes, Ilmanen perustelee.

Litmanen ja Kurri

Joukkuelajien pelaajista listalle nousi Jari Litmanen, joka pääsi juhlimaan Ajaxin paidassa Mestarien liigan voittoa 1995 ja oli seuraavalla kaudella saman sarjan maalikuningas. Jari Kurrin häikäisevät esitykset Edmonton Oilersin paidassa 1980-luvulla saivat yhden maininnan. Kurri laukoi kevään 1985 pudotuspeleissä ennätykselliset 19 maalia, mikä oli huikea meriitti ja on yhä edelleen jaettu NHL:n ennätys (yhdessä Reggie Leachin kanssa).

Kuningas Litmanen.

Kuningas Litmanen.

Enemmän kuin yhden maininnan sai miesten lentopallomaajoukkue, joka eteni vuoden 2007 MM-kisoissa välieriin asti valmentajavelho Mauro Berruton johdolla. Muutoin kuluva vuosituhat ei juuri herättänyt tunteita urheiluhistorian spesialisteissa.

Huuhkajien tuoreen kisapaikan nosti listalleen ainoastaan tohtori Ilmanen. Vaikka se on saanut valtavasti mediajulkisuutta, 24 maan joukkoon selviytymistä ei noteerata ykköskategorian saavutukseksi.

Nykyisten ja vanhojen urheilurientojen vertailu on tietenkin mahdotonta. Oliko jalkapalloilijoiden karsintakokemus väkevämpi kuin kilpaurheilun ensimmäiset pyrinnöt 1860-luvulla? Jos etsitään kirjaimellisesti historiallista tekoa, niin todelliset sankarit löytyvät modernin urheilun alkuajoilta ja ravisportin puolelta.

– Ajanotto ja säännöt antoivat 1860-luvulla mallia koko urheilukulttuurin kehitykselle, urheilun nationalismista väitöskirjansa tehnyt Jouko Kokkonen huomauttaa.

Asiantuntijoiden listaukset kaikkien aikojen urheilusaavutuksista

Antero Raevuori (s. 1937), urheilukirjoittaja

1. Oslon yleisurheilun EM-kisat 1946

Suomen 10000 metrin kaksoisvoittajat Vilho Heino ja Helge Perälä kiertävät samaan aikaan myötäpäivään kuin Bisletille saapuneet maratonin kaksoisvoittajat Mikko Hietanen ja Väinö Muinonen kiertävät rataa vastapäivään.

2. Lontoon olympiakisat 1948

Suomen voimistelijoiden kolmoisvoitto hevosella: Paavo Aaltonen, Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen.

3. Melbournen olympiakisat 1956

Kyösti Lehtonen ja Rauno Mäkinen painivat olympiakultaa Suomen itsenäisyyspäivänä.

4. Pikaluistelun (neljä eri matkaa) MM-kisat Oslo 1959: Juhani Järvinen luistelee maailmanmestariksi ja Toivo Salonen ottaa MM-hopeaa. Lyömätön saavutus suomalaisittain.

5. Monte Carlon ralli 1965

Timo Mäkiselle historiallinen voitto aloitti Suomen nousun lajin mahtimaaksi.

6. Méxicon olympiakisat 1968

Painonnostaja Kaarlo Kangasniemi tekee 5 ME:tä kesällä ja yhden vielä lokakuussa voittaessaan olympiakultaa.

7. Juha Väätäisen EM-juoksut 1971

Palauttaa Suomen kestävyysjuoksun huipulle voittamalla 5 000 että 10 000 metrin mestaruuden EM-Helsingissä.

8. Naishiihtäjien kolmoisvoitot MM-kisoissa 1989

Suomen naiset ottavat kolmoisvoiton sekä 10 että 15 kilometrin kilpailussa Lahden MM-hiihdoissa 1989.

9. Uinnin MM-kilpailut Rooma 1994

Jani Sievinen kultaa 200 m sku ja hopeaa 400 m sku, Antti Kasvio kultaa 200 m vu ja hopeaa 400 m vu.

10. Jääkiekkoilun MM-kulta Tukholma 1995

Suomi voittaa ensimmäisen kerran maailmanmestaruuden.

Kalervo Ilmanen (s. 1951), urheiluhistorioitsija

1. Paavo Nurmi Pariisin olympialaisissa 1924

Kansallisesti Nurmen saavutuksilla on ollut valtaisa merkitys.

2. Jääkiekon MM 1995

Maailmanmestaruus varmisti urheilukulttuurin muutoksen, jossa jääkiekko nousi suomalaisen urheilun ykköslajiksi.

3. Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ja Sylvi Saimo.

Helsingin olympiakisat olivat valtava kansallinen ponnistus. Saimo raivasi tietä naisurheilulle.

4. Lasse Virénin kaksi kultaa Münchenin olympiakisoissa 1972

Virén palautti takaisin suomalaisten menetetyn urheilumaineen.

5. Marja-Liisa Kirvesniemen saavutukset Sarajevon olympialaisissa 1984.

Marja-Liisa jatkoi naisurheilun arvostuksen kohottamista.

6. Suomen koripallojoukkueen menestys vuonna 1964

Ensimmäinen suomalainen palloilujoukkue, joka saavutti karsintojen kautta paikan kesäolympialaisiin.

7. Matti Nykänen Calgaryn olympialaisissa 1988

Nykäsestä tuli noiden voittojen jälkeen kansallinen ilmiö ja uuden urheilujulkisuuden airue.

8. Miesten lentopallon EM-menestys vuonna 2007

Lentopalloilijat etenivät turnauksessa välieriin asti.

9. Naisten jalkapallojoukkue EM-kisoissa 2005

Saavutus oli ja on edelleen kiistatta merkittävä.

10. Miesten selviytyminen EM-kisoihin 2020

Jalkapallo on maailmassa, Euroopassa ja myös Suomessa harrastetuin urheilulaji. Siksi kilpailu lajin arvokisapaikoista on äärimmäisen kova.

Jouko Kokkonen (s. 1964), filosofian tohtori

1. Valtion tukemat hevoskilpailut 1860-luvulla

Ajanotto ja säännöt antoivat mallia koko urheilukulttuurin kehitykselle.

2. Tukholman 1912 olympiakisojen menestys Hannes Kolehmaisen johdolla

26 mitalia lujitti suomalaista nationalismia.

3. Paavo Nurmen menestyksekäs kiertue Pohjois-Amerikassa 1925

Toi mainetta Suomelle ja mammonaa juoksijalle.

4. Maaottelumarssi 1941

Massaurheilullinen liikekannallepano vei ylivoimaiseen voittoon Ruotsista.

5. Tapio Rautavaaran keihäskulta olympiakisoissa 1948

Rintamamiesten ja jälleenrakennussukupolven yhteinen kultamitali, joka oli myös Työväen urheiluliiton ensimmäinen.

6. Naishiihtäjien kolmoisvoitto Oslossa 1952

Oli ensimmäisiä laajasti huomattuja naisten urheilusaavutuksia.

7. Keke Rosbergin MM-titteli F1:ssä 1982

Muutti käsityksiä siitä, mikä on urheilua ja penkkiurheilua.

8. Jääkiekon MM-kulta 1995

Lopetti vertauskuvallisesti laman ja nosti jääkiekon valtakunnan ykköslajiksi.

9. Leo-Pekka Tähden kultamitalit Ateenan paralympialaisissa 2004

Voitot toivat vammaisurheilun uudella tapaa näkyväksi.

10. Eva Wahlströmin WBC-liiton MM-titteli 2015

Wahlströmin ura on muuttanut kuvaa naisten urheilemisesta.

Vesa Tikander (s. 1966), Urheilumuseon erikoistutkija

1. Hannes Kolehmaisen voitto ME-ajalla Tukholman olympiakisojen 5000 metrillä 1912

Loistava avaus kolmen vuosikymmenen suomalaiselle kestävyysjuoksuhegemonialle.

2. Erik von Frenckell johtaa 1947 Suomen voitokasta joukkuetta, joka saavuttaa 1952-olympiaisännyyden Tukholmassa

Hämmästyttävä saavutus sotakorvauksia maksavalle pienelle maalle.

3. Suomi ottaa Lydia Widemanin johdolla kolmoisvoiton naisten hiihtohistorian ensimmäisessä olympiakilpailussa 1952

Merkkisaavutus, jota ei osattu arvostaa tarpeeksi omana aikanaan.

4. Pekka Vasala ja Lasse Virén voittavat Münchenissä olympiakultaa puolen tunnin sisällä 1972

Suomen yleisurheilu palaa hetkeksi maailman kirkkaimpaan valokeilaan.

5. Keke Rosberg voittaa F1:n maailmanmestaruuden 1982

Suomen ensimmäinen maailman mittakaavan suursaavutus ammattiurheilun saralla.

6. Tiina Lillak keihään maailmanmestaruus Helsingissä 1983

Suomen naisurheilun ensimmäinen suursaavutus maailmanlaajuisesti näkyvässä lajissa.

7. Matti Nykänen dominoi Calgaryn olympiakisoissa 1988

Herätti ylivoimaisuudellaan huomiota talviurheilumaailman ulkopuolellakin.

8. Leijonat voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden 1995

Suomalaisista voidaan sittenkin koota voittava joukkue.

9. Jari Litmanen voittaa Ajaxin riveissä Mestarien liigan 1995

Ensimmäinen suurimman lajin suurkilpailun suomalaisvoittaja.

10. Suomen hiihtäjien kärkikuusikko jää kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa 2001

Kansallinen järkytys ja kansainvälinen skandaali. Kiistatta yksi merkittävimmistä tapauksista suomalaisen urheilun historiassa.

Jutun kirjoittaneen urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanervan (s. 1965), oma listaus:

1. Paavo Nurmi 1924

Suuri yksinäinen.

2. Ammattinyrkkeilijä Gunnar Bärlundin komeat esitykset New Yorkissa

Radio toi uuden ulottuvuuden kansainväliseen urheilu-uutisointiin ja ”GeeBee” oli vuosikymmen seuratuin suomalaishahmo maailmalla.

3. Painijoiden tuplavoitto Melbournessa 1956

Värikkäät kaverit voittivat toisella puolella maailmaa Suomen juhlapäivänä.

4. Naishiihtäjien kolmoisvoitto Oslossa 1952

Uuden aikakauden alku. Naisten urheilua ei juuri arvostettu ennen 1970-lukua, joten pioneereilla oli ennakkoluuloja murrettavanaan.

5. Koripalloilijat Tokion olympiakisoihin 1964

Geneven karsintaturnaus olisi ollut valtava spektaakkeli nykyisessä mediamaisemassa.

6. Keke Rosbergin MM-titteli 1982

Sai myös tupakoimattomat urheilun seuraajat yskimään.

8. Jari Kurrin pudotuspelien maaliennätys 1985

Edmontonin laitahyökkääjä oli edellä aikaansa.

9. Jari Litmasen Mestarien liigan voitto 1995

Ajaxin pelin kapellimestari upealla kaudella.

10. Lentopallon EM-kisat 2007

Suomi pelasi ison olympialajin välierissä.