Kolumni: Veikkausta lyödään nyt kuin vierasta sikaa – mutta urheiluväen kannattaa pitää nyrkki piilossa: ”Alkaa raadollinen isojako”

Julkaistu:

Kolumni
Tässä poliittisessa ilmapiirissä veikkausrahojen budjettijako olisi urheilulle kylmää kyytiä, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Opetusministeriö on 2019 jakanut liikuntaa edistäville järjestöille, kuten lajiliitoille, 42,3 miljoonaa euroa. Yksittäisille urheilijoille se on myöntänyt urheilija-apurahoja vajaa 2,3 miljoonaa euroa.

Olympiavuoteen valmistautuvien lajien teho-ohjelmat saivat 6 miljoonaa euroa.

Ministeriön tärkein konsultti rahanjaossa on Olympiakomitea, jonka vajaan 9,8 miljoonan euron kuluista opetusministeriön avustus kattaa tämän vuoden talousarviossa yli 70 prosenttia.

Aika hyvin, jos Tokiosta ei 2020 tule yhtään mitalia – täysin realistinen vaihtoehto nimittäin.

Nykyilmapiirin valossa on kiinnostavaa, että yllä mainituista euroista jokainen on myllytetty imago- ja somenyrkkeilyssä raskaasti päähänsä ottaneen valtionyhtiö Veikkauksen peleistä.


Mäkituvasta lumimyrskyyn

Siinä missä näitä euroja joskus oli soveliasta kutsua veikkausvoittovaroiksi, nykyatmosfäärissä sana ei kelpaa. Nyt joka euro on revitty ikään kuin mäkituvastaan lumimyrskyyn häädetyltä sotaleskeltä.

Kun suomalaiset rahapelimonopolit naitettiin yhteen vuoden 2017 alusta, vanhan Veikkauksen terävät päät jo tiesivät, että Raha-automaattiyhdistyksen viekkaasti sijoiteltujen kolikkopelien maineriski menee maksuun.

Se päivä tuli. Toisin kuin kaikki Veikkausta riepotelleet ilmavirtaukset, tämän voima ei laannu. Se on varma veikkaus. Yhtiön historiallisen heikko ja tietämätön, julkisuudessa koomisesti esiintyvä luottamusjohto on kyseisen vetomerkin takuumiehenä.

Mikä on valmius?

Toimiala muuttuu lähivuosina rajusti, ehkä useallakin tavalla. Muutoksista jokainen heijastuu varmasti suomalaiseen urheiluun. Liittämättä asiaan arvolatauksia ongelmapelaajista, ikärajavalvonnasta tai Veikkaus-rahan synnyttämästä hyvästä, voi kysyä, miten valmis suomalainen urheilu on muutokseen.


Ylempänä kerrotaan, miten suuri osa maan tärkeimmän urheiluvallankäyttäjän budjetista katetaan Veikkaus-pelaajien avulla. Se Olympiakomitean, ja monen muunkin, valmiudesta kirjoittaa tarinaansa uusiksi niin, että se kiinnostaisi myös vapaata markkinarahaa. Ilmainen raha laiskistaa.

Jos Veikkauksen liiketoimintaa rajoitetaan, se vaikuttaa yhtiön tulokseen ja edunsaajien hyvinvointiin. Ja jos Veikkauksen voitto jatkossa tilitetään suoraan valtion budjettiin, alkaa raadollinen isojako. Tässä poliittisessa ilmapiirissä budjettijako olisi urheilulle kylmää kyytiä.

Moni pitää suomalaisen urheilun isona mahdollisuutena pelimarkkinoiden avaamista kansainvälisille, muhkeaa lisenssirahaa maksaville toimijoille. Se olisikin esimerkiksi Iivo Niskaselle 400 000 euron ja Helsingin IFK:lle 2 miljoonan euron sponsoripäivä, mutta alaan perehtyneiden mukaan absoluuttisen huipun alapuolinen taso saati ruohonjuuri eivät tulijoista juuri hyötyisi.

Peliongelmaisten kellokkaat ja tämän vaihtoehdon lobbaajat ovat viime aikoina kiinnostavasti löytäneet toisensa. Varmaan sattumaa.

Veikkaus haluaa kaiken ilmaiseksi

Eräs lähes Niskasen tasoinen Suomi-stara kieltäytyi äskettäin sopimuksesta kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön kanssa. Tarjous oli hänen mittakaavassaan huikea, mutta sen allekirjoittaminen oli Suomessa asuvalle urheilijalle mahdotonta.

Ensinnäkin urheilija rikkoisi arpajaislakia, joka sallii rahapelimainonnan vain Veikkaukselle. Toiseksi hän olisi menettänyt paikkansa Veikkauksen sponsoroimassa maajoukkueessa. Sinne lasketaan vain kyseisen lajiliiton urheilijasopimuksen allekirjoittaneet.

Sopimus kieltää yhteistyön Veikkauksen kilpailijoiden kanssa.

Kyseinen liitto on tämän vuosikymmenen aikana saanut Veikkaukselta kumppanuusrahaa noin 90 000–140 000 euroa vuodessa – merkittävä, mutta ei mitenkään ratkaiseva summa. Sillä Veikkaus on kuitenkin päässyt valitsemaan myös edustusjoukkuetta.


Näistä yhteyksistä muistettaneen myös nimet Petteri Koponen, Leo Komarov, Perparim Hetemaj, Harri Olli tai Matti Hautamäki.

Samaa viestiä kuuluu laajalti urheilun kentältä: Veikkaus haluaa kaiken, muttei halua maksaa siitä.

Antaisin aika suuren kertoimen vaihtoehdolle, jossa asiat esimerkiksi vuonna 2023 ovat yhä tällä mallilla.

Ja vielä...

Kalle Jalkanen ratkaisi 1936 Suomelle hiihtoviestin olympiavoiton, vaikka poimi matkalla suusta pudonneet tekohampaat lumihangesta. Jääkiekkolegenda Heikki Hexi Riihiranta kertoo tuoreessa elämäkerrassaan, että otti tekohampaat varosyistä suustaan, kun joutui Jokeri-fanien kanssa tappeluun Helsingin ydinkeskustassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt