Kuvat: Helsinkiin suunnitellaan maailman ekologisinta jääareenaa: ”Vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa”

Julkaistu:

Jääurheilu
Myllypuroon suunnitellaan monitoimiareenaa, josta tulisi poikkeuksellisen ympäristöystävällinen ja joka auttaisi pika- ja taitoluistelijoita ainaisessa jääpulassa.
Pikaluisteluhallin rakentamisesta Suomeen on puhuttu ja kohistu jo vuosien ajan.

Nyt hanke on nytkähtänyt jälleen askeleen eteenpäin. Suomen luisteluliiton toiminnanjohtaja Janne Hänninen kertoo, että Myllypuroon suunnitellun monitoimiareenan yksityinen rahoitus on lähes kunnossa.

Seuraavaksi Luisteluliiton ja Taitoluisteluliiton omistama halliyhtiö keskustelee kaupungin kanssa rahoituksesta ja hakee tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Jos kaikki menisi nappiin, pääsisimme aloittamaan rakentamisen loppukeväällä. Rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta.

Hallista suunnitellaan poikkeuksellisen ympäristöystävällistä. Kiinteistötekniikan suunnittelusta vastanneen Caverionin johtava asiantuntija Antti Hänninen väittää, että toteutuessaan halli olisi maailman ekologisin pikaluisteluareena.

– Vastaavanlaista kokonaisuutta ei ole tietojemme mukaan missään muualla maailmassa.


Uniikki ratkaisu

Jäähallin energiaratkaisu on monimutkainen kokonaisuus, mutta yksinkertaistetusti kyse on tästä: Perinteisesti jäähalleissa on käytetty kylmäaineena ammoniakkia, ja jäähdytyksessä synnytetty lämmin lauhdeilma on puhallettu harakoille.

Myllypuron hallissa jäähdytysaineena toimisi hiilidioksidi, ja jäähdytyksessä syntyvää lämpöä käytettäisiin hallin lämmittämiseen.

Energiaratkaisu on tuttu supermarkettimaailmasta. Pohjois-Suomeen on rakennettu satoja kauppoja, joissa jäähdyttämiseen seurauksena syntynyt hukkalämpö hyödynnetään kiinteistön lämmittämiseen. Näin toimii esimerkiksi kuuluisa Jounin Kauppa.

– Jos suunnitelmat toteutuisivat täysimääräisinään, jäähalli voisi lisäksi tuottaa täysin hiilineutraalia lämpöä Helenin kaukolämpöverkkoon. Silloin tästä hyötyisivät lukuisat helsinkiläisetkin. Asiasta on jo käyty keskusteluja, Antti Hänninen sanoo.

Lämpö omasta takaa

Jäähalliyhtiön ei siis tarvitse ostaa lämpöä ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Mikäli jäähdyttämisestä syntyvä hukkalämpö ei riittäisi, lämpöä tuotettaisiin hallin yhteyteen rakennettavilla geokaivoilla.


Lisäksi hallin katolle rakennettaisiin aurinkopaneelit, jotka tuottaisivat noin 15 prosenttia kylmäkoneiden tarvitsemasta sähköenergiasta. Sähköä jouduttaisiin toki ostamaan, mutta vähemmän kuin perinteisessä mallissa.

Edistyksellisen energiaratkaisun ansiosta hallin käyttökustannukset pysyisivät matalina ja hiilijalanjälki olisi jäähalliksi pieni. Suunnittelijoiden laskelmien mukaan käyttökustannusten säästö olisi 20 vuodessa jopa kuusi miljoonaa euroa.

– Olemme pitäneet ympäristöystävällisyyttä ja esteettömyyttä alusta saakka tärkeinä arvoina, Luisteluliiton Janne Hänninen sanoo.

Monitoimiareenalle tulisi 400 metrin pikaluistelurata, kaksi kaukaloa, 447 metrin mittainen juoksurata (sisältäisi 134 metrin suoran), kuntosali, kaksi peilisalia oheisharjoittelua varten sekä kokoustilat.

20 miljoonan halli

Caverionin ja YIT:n tekemien toteutussuunnitelmien perusteella hankkeen kokonaisarvo noin 20 miljoonaa euroa.

– Valittu järjestelmäratkaisu tuottaa viisi kertaa pienemmän hiilipäästön perinteisiin jääurheilukeskuksiin verrattuna, Antti Hänninen sanoo.

– Jossain vaiheessa nuoret alkavat varmasti miettiä, että voivatko he harrastaa jääurheilua ympäristövaikutuksen takia. Tällä teknologialla harrastaminen voisi olla lähes hiilineutraalia.

Kipeä tarve pikaluisteluhallille

Suomesta puuttuu kansainväliset mitat täyttävä pikaluisteluhalli. Siksi maamme huippupikaluistelijat ovat joutuneet matkustamaan ulkomaille harjoittelemaan.

Toteutuessaan Myllypuron halli olisi lottovoitto pikaluistelijoille. Areenaan tulisi istumapaikat noin 2 000 katsojalle, mikä mahdollistaisi pikaluistelun EM- tai MM-kilpailujen järjestämisen Suomessa.

Myös taitoluistelijat ovat joutuneet tinkimään harjoitusvuoroistaan- ja olosuhteistaan jääaikapulan takia. Tilanne helpottuisi uuden hallin kahden kaukalon ansiosta.

– Kyseessä olisi jääurheilun monitoimihalli. Siellä voisi harrastaa jopa kolmea eri jäälajia samanaikaisesti.

Caverionin Antti Hänninen vakuuttaa, että heidän teknologiallaan hallin jää olisi ensiluokkaisen laadukasta.

– Pystymme säätelemään jään lämpötiloja erittäin tarkasti. Pikaluisteluradan kurveissa jään on hyvä olla vähän pehmeämpää, jotta siinä on enemmän pitoa. Kaukaloissa jää olisi tasalämpöistä joka kohdassa.


Lisäksi hallin pitkä juoksusuora ja peilisalit tarjoaisivat harjoitusmahdollisuuksia monien eri lajien urheilijoille.

”Ajan hengen mukaisia ratkaisuja”

Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen professori Risto Kosonen arvioi Myllypuron hallihankkeen ekologisuutta toteutussuunnitelman dokumenttien pohjalta.

– On vaikea sanoa, olisiko kyseessä maailman ekologisin pikaluisteluareena. Jäähallien kulutusten vertaaminen toisiinsa ei ole suoraviivaista. Mutta elementit ovat olemassa, Kosonen sanoo.

– Tässä on paljon mahdollisuuksia kannattavaan ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Onnistuminen vaatii, että hallissa on lämpöpumppuja ja lämmöntalteenottoja sopivissa paikoissa.

Kosonen sanoo, että järjestelmä olisi vielä uskottavampi, jos rakennuttaja ottaisi vastuun investoinnin lisäksi myös laitteiston käyttämisestä esimerkiksi 15 vuoden ajaksi. Kohteen ylläpitämisestä elinkaarimallilla ei kuitenkaan ole vielä keskusteltu.

– Mutta kaiken kaikkiaan on erittäin positiivista, että tässä hankkeessa kasvatetaan uusiutuvan energian osuutta ja hukkalämmön kierrätystä. Juuri näin täytyy jatkossa toimia.

– Jäähallirakentamisen uutta teknologiaa tässä olisivat aurinkopaneelit ja geoenergian hyödyntäminen, jota käytetään jo melko paljon liike- ja toimistorakennuksissa. Lisäksi on vielä mahdollisuus siirtää lämpöä kaukolämpöverkkoon. Nämä ovat ajan hengen mukaisia ratkaisuja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt