Huippumanageri lataa täyslaidallisen – haukkuu suomalaisen urheiluväen ja -keskustelun: ”Suuria ja vakavia seurauksia”

Julkaistu:

Urheilupolitiikka
Tunnettu urheilumanageri Harri Halme lataa täyslaidallisen Suomen urheilu- ja liikuntapoliikasta sekä varoittaa kansakuntaa vaanivasta terveyspommista.
Eduskuntavaalit olivat ja menivät. Uusi hallitusohjelmakin on valmistunut. Yhteiskunnallista, kriittistä keskustelua on viime kuukausien aikana käyty yhdestä jos toisesta aiheesta – muttei urheilusta.

Vaalikampanjan aikana ei nähty urheilupaneeleja, eikä teema noussut muutenkaan millään tavalla esiin. Myöskään Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen vetämien hallitusneuvotteluiden aikana urheilu ja liikunta eivät saaneet julkisuudessa juuri minkäänlaista roolia.

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja uhka. Tämä todettiin jo edellisten eduskuntavaalien aikaan 2015. Epäkohdasta aiheutuvien kustannusten on arveltu olevan vuositasolla jopa 4–5 miljardia euroa. Samaan aikaan yli 70 prosenttia suomalaisista kokee tutkimuksen mukaan urheilussa pärjäämisen merkittäväksi, satsaamisen arvoiseksi asiaksi.
Lasten ja nuorten liikkuminen on paitsi kansanterveydellisesti relevantti asia myös pohja kaikelle huippu-urheilulle. Miten on mahdollista, että urheilu ja liikunta jäivät tämän kevään keskusteluissa totaalisesti paitsioon? Onko tällä isoja seurauksia?

Harri Halme ärähtää

Monet suomalaisen urheilun ydintoimijat ovat vahvasti huolissaan urheilun heikosta yhteiskunnallisesta asemasta. Yksi heistä on tunnettu urheilumanageri Harri Halme, joka on 30 viime vuoden aikana tuottanut myös kymmeniä vaalikampanjoita poliitikoille.

– Urheilun merkitys on olematon yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa – se on koko ajan vain laskenut ja laskenut. Tällä voi olla suuria ja vakavia seurauksia, lataa Halme, jonka manageroimat urheilijat ovat saavuttaneet yli 100 arvokisamitalia olympialajeissa.

– Olin hämmästynyt, ettei yksikään media ei nostanut sporttiasioita näkyvästi esille edes eduskuntavaalien aikana. Liikunnasta ja urheilusta puhuttiin vähemmän kuin koskaan, vaikka olisi pitänyt puhua enemmän kuin koskaan.

Puolueita tai puheenjohtajia ei haastettu edes kansanterveysasioilla. Halmeen mukaan kuntatasolla urheilun asema on sentään piirun verran parempi.

– Kuntatasolla huoli lasten liikkumisesta, koululiikunnan lisäämisestä, nuorten armeijassa fyysisesti pärjäämisestä, työkykyisistä aikuisista ja hyvävoimaisista eläkeläisistä näkyy jo konkreettisesti. Liikuntapoliittiset kirjaukset, lausunnot ja kannanotot ovat vakiintunutta toimintaa myös eri puolueissa ja etujärjestöissä, mutta valitettavasti teot ovat jääneet puheiden tasolle, Halme näkee.

– Jonkun pitäisi tajuta ottaa härkää sarvista, ennen kuin seuraukset ovat vielä nykyistäkin dramaattisemmat.

Yhdistää ja innostaa

Halme alleviivaa myös väkevästi huppu-urheilun merkitystä, sen tavoitteellisuuden moninaisia positiivisia heijastuksia.

– Urheilussa pärjääminen ja tavoittelun seuraaminen yhdistää ja innostaa ihmisiä. Jääkiekko, koripallo, ampumahiihto ja keihäänheitto ovat hyviä esimerkkejä. Mikään muu asia yhteiskunnassa ei saa ihmisiä yhdistettyä yhtä innokkaiksi, Halme peräänkuuluttaa.

– Huippu-urheiluun käytetään Nakke Nakuttaja -tason resursseja. Niitä tulisi lisätä kymmenillä miljoonilla euroilla heti! Kansa innostuu huolehtimaan itsestään esikuvien kautta – juhlinnan ja seuraamisen lisäksi. Urheilutapahtumat ovat erityisen tärkeitä kanavia, jatkaa manageri, joka on ollut rakentamassa yleisurheilun Paavo Nurmi Games -tuotetta.

Peiliin katsomisen paikka

Monessa lajissa mukana olevan Halmeen mielestä urheilun heikko asema juontuu ennen kaikkea siitä, että ”urheiluväki ei ole onnistunut viestimään urheilun ainutlaatuista lifesaver-rooliaan”.

– Kärkipoliitikot ovat jo pitkään lobanneet kulttuurin ja taiteen yhden prosentin tavoitetta maan budjeteissa. Sitä vastoin urheilun sanansaattajat eivät ole onnistuneet vakuuttamaan urheilun merkitystä kansan innoittajina, esikuvista alkaen. Tästä sutimisen tasolle jääneestä edunvalvonnasta olemme kaikki vastuussa yhdessä – urheilun lajiliitot ja Olympiakomitea, mikseivät seuratkin, Halme korostaa.

– Noin kymmenentuhatta seuraa liikuttaa miljoonaa, ja uutena elementtinä noin tuhat kaupallista toimijaa liikuttaa niin ikään miljoonaa kansalaista. On itsestään selvää, että urheiluväen pitää katsoa peiliin ja saada oma lobbausosaaminen laadukkaammaksi, koska jo näilläkin argumenteilla urheilun yhteiskunnallisen aseman pitäisi olla huomattavasti nykyistä parempi.

Muitakin syitä Halmeen mukaan löytyy. Hän nostaa esiin urheilun kaupallisuuden ylikorostumisen.

– Lisäksi urheilun lieveilmiöt eivät ole voineet olla vaikuttamatta kokonaisuuteen, hän jatkaa.

Paljon uhkakuvia

Muun muassa ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen managerina toimiva Halme näkee nykymenossa erinäisiä uhkakuvia.

– Kun lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi, heidän valmiutensa elämään jäävät aikaisempaa heikommiksi. Se on suuri yhteiskunnallinen uhka, sillä ihmisen kasvuprosessin kannalta urheilulla on mielettömän suuri merkitys ja rooli. Urheilu ja liikunta palvelevat isossa kuvassa kaikkia elämän aloja – tavalla jos toisella, Halme painottaa.

– Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja, sillä kansanterveydellisesti liikutaan jo vaa’ankielellä. Kouluihin on saatava lisää liikuntaa. Liikkuva koulu -hanke on ollut hyvä päänavaus, mutta vielä tarvitaan lisää pökköä pesään. Tarvitaan kannustavia liikuntatoimintoja, tarvitaan myös selkeitä painotuksia huippu-urheilun resurssien jakamisessa. Urheilun pitää prosessoida tekeminen yritysmaailmatasolle.

Lisää painetta poliitikoille

Uusi hallitusohjelma lupaa 14,5 miljoonaa euroa lisää harrastamiseen ja 5 miljoonaa urheiluun. Halmeen mukaan suuntaus on oikea, mutta se ei hänen mukaansa vielä takaa mitään.

– Tulevien vuosien aikana nähdään, jatkuuko narulla työntäminen vai jalkautuvatko lisäresurssit todella urheiluun. Urheiluväen on vaadittava tekoja poliittisilta toimijoilta, Halme sanoo.

– Urheilu on ykkösluokan vientituote ja halvempi toteuttaa kuin taide ja tiede, joita niitäkin tarvitaan. Juuri tämä viesti pitäisi saada päättäjille perille.

Halmeen mielestä suomalaisen huippu-urheilun näkymät eivät juuri tällä hetkellä ole ruusuiset.

– Jäämme kansainvälisestä menestyksestä joka päivä. Isoissa olympialajeissa ja maailmanlaajuisissa jättilajeissa menestys on heikentynyt merkittävästi. Lisäksi nuorten superhuippujen määrä on vähentynyt, Halme harmittelee.

– Tämä on ollut nähtävissä jo 2000-luvun alusta alkaen. Totuus sattuu, mutta valheessa ei voi elää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt