Assi Koivisto aloitti painonnoston kuusikymppisenä – harrastuksella voi olla huikeita terveyshyötyjä: näin tavallinen arki voi parantua

Julkaistu:

Painonnosto
Lihastohtori Juha Hulmi sanoo, että voimaharjoittelun myötä ihmisen toimintakyky tyypillisesti parantuu.
Liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että painonnostolla voi olla terveysliikuntamuotona useita hyötyjä, mikäli tietyt kehittävän harjoittelun tunnusmerkit täyttyvät.

Näihin lukeutuvat esimerkiksi nousujohteisuus ja säännöllisyys sekä sopiva spesifisyyden ja monipuolisuuden yhdistelmä. Itsessään se, että menee salille tekemään kyykkyjä, ei välttämättä vielä hyödytä tavallista liikkujaa.

– Painonnostossa on liikkeitä, joissa lähes kaikki lihasryhmät joutuvat töihin, mutta sitä voi tehdä monella tavalla. Siinä voi hakea nopeusvoimaa, maksimivoimaa ja kestovoimaa. Energiankulutus voi lisääntyä, rasvaa voi lähteä ja lihakset voivat kasvaa. Tavallaan riippuen siitä mitä tekee. Jos tekee keppijumppana ja on valmiiksi vahva, niin eihän se tietenkään vahvista, ”Lihastohtorina” tunnettu Hulmi sanoo.

Tutkimuksissa voimaharjoittelu on pääosin ollut lihaskuntoon keskittyvää koko kehon harjoittelua. Hulmi muistuttaa, että äärimmäisen kova voimailu pitää erottaa terveysliikunnasta.

– Jos ajatellaan, että harjoittelussa tehdään toistoja vähintään jonkin verran – ei pelkästään yhden toiston maksimeja, vaan tehdään 3–20 toiston sarjoja riittävän paljon, vähintään tunnin ajan ja vähintään pari kertaa viikossa, tutkimusten mukaan tyypillisesti verenpaine ja kolesteroli laskevat ja sisäelinrasvan määrä voi hieman vähentyä.

– Jos ihminen pysyy ehjänä, toimintakyky tyypillisesti parantuu ja pystyy pärjäämään paremmin arjessa erilaisissa asioissa. Vanhemmilla ihmisillä niitä voivat olla kauppakassien kantaminen, sängystä nousu, kävelynopeus ja asioiden nostaminen, hän listaa.


– Osa tutkimuksista näyttää siihen suuntaan, että itsetunto voi kehittyä ja elämänlaatu voi parantua monipuolisella voima- tai lihaskuntoharjoittelulla. Alaselkäkipua on pystytty vähentämään tällaisella harjoittelulla, jossa liiketekniikat ovat turvallisia. Luusto on joissakin tilanteissa vahvistunut useita vuosia treenanneilla voimailijoilla, vaikka tyypillisesti siihen tarvitaan iskutuksia eli esimerkiksi hyppyjä. Perusaineenvaihduntakin lisääntyy, se voi olla hyödyllistä painonhallinnan kannalta.

Tutkimusten mukaan painonnoston kaltaisten liikkeiden harjoittelussa lisäksi tasapaino voi parantua ja sitä kautta kaatumisriski pienentyä. Olennainen asia toimintakyvyssä on se, että työ- ja arkiaskareet tuntuvat kevyemmiltä, kun ihmisen maksimivoima ja lihaskestävyys on parantunut. Tekeminen ei tunnu enää niin raskaalta.

– Kun tehdään järkevästi voimaharjoittelua, muissa lajeissa tapahtuvien urheiluvammojen riski voi vähentyä. Jos vaikka harrastaa palloilulajeja tai vastaavia, niin tietynlaisella liikehallintaa ja voimantuottoa kehittävällä harjoittelulla vammariskiä voi vähentää.

– Nyt ei puhuta äärimmäisen kovasta ja tavoitteellisesta painonnostosta voimanostosta tai vahvamiesurheilusta huippu-urheiluna. Kun kaikki keinot käytetään hyväksi, kuten esimerkiksi huippupainonnostossa maailmalla, niin sehän ei ole enää terveysliikuntaa, toteaa Hulmi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt