Huippukuntoisen Tuomaksen elämä mullistui tavallisen automatkan jälkeen – ”Oireet olivat kuin kuolemansairaalla, mutta mistään ei löytynyt mitään”

Julkaistu:

Voimailu
Yksi helmikuinen päivä. Se muutti huippuvalmentaja Tuomas Rytkösen elämän. Sitä helvettiä hän ei olisi halunnut koskaan kokea. Mutta muuta mahdollisuutta ei ollut.
Jääkiekkoa ja keihäänheittoa rakastava Suomen kansa huutaa ja vaatii uusia superstaroja. Kun menestykseen on tottunut, sitä haluaa lisää. Siitä ei luovuta.

Sen tietää syvimmissä sisimmissään myös 29-vuotias Tuomas Rytkönen. Huippuvoimavalmentaja. Huippu-urheilija itsekin.

Mitä parempi, sitä parempi. Tähän lauseeseen kiteytyy hänen valmennusfilosofiansa.

Rytkösen koulimana kymmenkunta mieskiekkoilijaa on rymistellyt adrenaliinia puhkuen maailman kovatasoisimmissa lätkäsarjoissa – NHL:ssä ja KHL:ssä. Rytkösen laatiman harjoitusohjelman tahtiin ovat puuskuttaneet esimerkiksi olympiaedustaja Oskar Osala ja Markus Hännikäinen, joka pelaa parhaillaan Columbus Blue Jacketsissa.

Rytkösen voimaopeilla keppikin kurkottelee korkeuksia kohti. Siihen Suomen keihäsmaajoukkue ainakin luottaa.

Sopivan tosissaan, mutta sopivan rennosti. Sitä Rytkönen alleviivaa valmennettavilleen. Rytkönen tietää, mistä puhuu. Voima ei tule heti. Se vaatii kärsivällisyyttä. Töitä, töitä ja töitä. Luonnetta ennen kaikkea.

Luonnetta. Sitä Rytkönenkin on joutunut pureskelemaan parin helvetillisen vuoden ajan.

Se oli tavallinen perjantaipäivä 10.2.2017. Rytkönen oli elämänsä kunnossa. Mikään ei hidastanut omaa voimakehitystä vuosikausiin. Ei vammat, ei sairastumiset.

Reilun viikon päässä siinsi lisäpainoleuanvedon Suomen Cup -kilpailu. Rytkönen halusi olla ensimmäinen mies, joka vetäisi nykysäännöillä yhden leuan sadan kilon lisäpainolla.


Se tavallinen perjantai pilasi kuitenkin suunnitelmat. Tuli mutkia matkaan, kuten Rytkönen sanoo.

 

Olin niin väsynyt, että nukuin 16 tuntia vuorokaudessa.

Ensioireet tulivat.

– Menimme autolla vaimon vanhempien luokse. Perillä alkoi kova rintakipu, huimasi sekä närästi kovasti. Oli huono ja väsynyt olo, Rytkönen kertaa.

Maanantaina olo oli jo niin heikko ja ahdistava, että hän meni päivystykseen. Lääkäri epäili refluksitautia, joka aiheuttaa voimakasta närästystä. Närästyslääkkeet eivät auttaneet tilannetta.

Olo paheni, Rytkönen nukkui suurimman osan seuraavista vuorokausista.

– Olin niin väsynyt, että nukuin 16 tuntia vuorokaudessa.


Rytkönen sätti itsensä kisakuntoon lauantaiksi. Väkisin.

– Kun on kovimmassa urheiluhuumassa, niin sitä yrittää kaikkensa tehdä, että pääsee kisailemaan. Olo parani ja luulin, että se oli vain närästystä, Rytkönen toteaa.

Maagisin veto oli poissa, tulokseksi tuli silti oma ennätys 95 kiloa. Isokyröläinen Timo Lauttamus rikkoi sadan kilon haamurajan samassa kisassa. Samassa alle 100-kiloisten sarjassa, jossa Rytkönen kilpaili.

– Paras kunto oli mennyt.

– Toki harmittaa, etten itse vetänyt sitä sataa kiloa, mutta se ei harmittanut pätkääkään, että Timo veti. Se oli pikemmin mahdottoman hieno juttu, Rytkönen sanoo.


Kisan jälkeen oireet palasivat. Olo oli kuvottava koko kevään ajan. Terveyskeskuslääkäri arveli yhä närästystä. Mies söi samoja lääkkeitä, treenatakin sai lääkärin luvalla. Kesällä tilanne paheni entisestään. Voimakkaat rinta- ja heikotuskohtaukset lisääntyivät. Ambulanssit ja maakuntien sairaalat tulivat tutuiksi.

Mikään veri-, virtsa- ja ulostetutkimuksista sekä kropan kuvauksista ja tähystyksistä ei tuonut ongelmaan ratkaisua. Oireet eivät viitanneet ylikuntoonkaan. Rytkösen mukaan terveyskeskuslääkäri tuskastui tilanteeseen. Lääkäri jopa vihjaili, että Rytkösen nuppi olisi sekaisin.


– Lääkäri sanoi, että kaikkien testien mukaan olen terve mies, mutta olisiko minulla psyykkistä ongelmaa. Se oli hämmentävää. Hän käyttäytyi minusta todella asiattomasti, Rytkönen muistelee.

Syksyn alussa Rytkönen sai niin pahan kohtauksen, että hän pelkäsi henkensä puolesta.

– Vedin omalla painolla muutaman leuan. Sitten tuli järkyttävän kova rintakipu. Tuntui, että henki lähtee ja päässä sumeni. Silloin pelotti oikeasti, miten tässä käy. Sen verran sain hoiperreltua naapurin ovelle, että hän soitti ambulanssin.

Rytkönen vietiin ambulanssilla viideksi päiväksi sydänosastolle tutkittavaksi. Lukuisten testien jälkeen sydämessäkään ei ollut vikaa.

 

Oireet olivat kuin kuolemansairaalla, mutta mistään ei löytynyt mitään.

Oireet olivat niin pahoja, että portailla käveleminen kotona tuotti tuskaa. Kädet ja jalat kylmenivät tunneiksi. Ne myös puutuivat. Näkökin heikkeni. Lihaksiin sattui.

Rytkönen oli isojen kysymysten ympäröimänä. Käveleekö hän vielä? Voiko mies vielä urheilla ja valmentaa? Selviääkö oireiden syy?

– Oireet olivat kuin kuolemansairaalla, mutta mistään ei löytynyt mitään, Rytkönen tuumaa.

Mutta uskoaan hän ei menettänyt, vaikka Suomen syksy piiskasi kirjaimellisesti kylmää vettä niskaan.

”Yksi kaveri Tampereelta” kuuli Rytkösen oireista. Ja jo seuraavana yönä Rytkönen matkusti kaverin autokyydissä huippu-urheilulääkärin vastaanotolle Tampereelle.

– Se olikin sitten vähän erilainen lääkärikäynti, Rytkönen sanoo.

Se oli lääkärikäynti, joka avasi Rytkösen tuskan kahleet. Syy piinallisiin oireisiin selvisi lukuisten testien ja verinäytteiden jälkeen. Viimeisin niitinavaaja oli se, kun lääkäri testasi Rytkösen uloshengitystä.

– Silloin nähtiin mykoplasman vaikutus keuhkoihin.

Rytkösellä todettiin siis mykoplasma, joka seuraa hengitystieinfektio. Se on julkisuudessa tituleerattu nuorten huippu-urheilijoiden tautina, joka aiheuttaa väsymystä ja huonoa oloa. Mykoplasma-bakteeri leviää pisara- tai kosketustartuntana.

Antibiootti- ja astmalääkkeillä Rytkösen kunto koheni pikku hiljaa, vaikka takapakkia tuli välillä. Kun Rytkönen pystyi saman vuoden marras-joulukuussa jälleen kävelemään rivitaloasuntonsa ympäri Jyväskylässä, tunne oli ristiriitainen.

– Toisaalta olin kiitollinen siitä, että pystyin semmoista tekemään. Toisaalta se oli todella absurdia, että entinen huippukuntoinen nuorimies pääsi kävelemään rivitalon ympäri, mikä sekin oli hirmuinen taistelu kovien rintakipujen takia.

Nyt mies tekee jo useiden kilometrien kävelylenkkejä sekä kevyitä jumppia kahvakuulilla. Kuntoutuminen on kuitenkin pahasti kesken. Omasta kilpaurheilusta ei voi vielä muuta kuin haaveilla.

Rytkönen toistaa valmennettavilleen hyvin usein tätä lausetta: ei rajoja, ei paineita. Se on lause, jonka Rytkösen on nyt itsekin syytä pitää kirkkaana mielessä. Muuten haaveet kaatuvat.

Voimavalmentajan vinkit kuntoilijoille

Tuomas Rytkönen kirjoitti Voimaharjoittelun käsikirjan (kustantaja Fitra), jossa perehdytään maksimivoimaan, nopeusvoimaan, kestovoimaan, lihasmassaan ja voimaharjoittelun ohjelmointiin.

Rytkönen korostaa kirjassaan sitä, että treeniohjelmaa olisi syytä muovata tasaisen väliajoin. Hänen mukaansa harjoitteluun olisi hyvä tuoda selkeästi jotain uutta 4–8 viikon välein.


– Tämä johtuu siitä, että vaikka harjoittelu yrittäisi olla nousujohteista, ei keho sopeudu tilanteeseen kehittymällä, jos harjoittelu on liian monotonista, Rytkönen kirjoittaa.

Hän myös toteaa, että sillä on merkitystä, mitä tavoittelee. Ja sitä varten on osattava treenata oikein.

– Se kehittyy, mitä treenataan. Leukoja vetämällä ei tule hyväksi kyykkääjäksi tai päinvastoin, eikä kestovoimaa tekemällä tule äärimmäisen nopeaksi, Rytkönen kirjoittaa.

”Perusbodaaja” tekee kuntosalilla melko tyypillisesti 6–12 toiston sarjoja, ja ne kehittävät tiettyyn pisteeseen asti niin lihasmassaa, maksimivoimaa, nopeusvoimaa kuin kestovoimaakin. Mutta pelkästään tämmöisiä sarjoja tekemällä hän ei voi kuitenkaan koskaan tulla mestariksi missään voimanlajissa.


Siksi harjoitteluun on otettava esimerkiksi mukaan 1–5 toiston sarjat, jos haluaa mahdollisimman suuren maksimivoimatason. Eli toisin sanoen, jos haluaa esimerkiksi penkkipunnerruksessa mahdollisimman kovan ykköstuloksen, pitää näitä Rytkösen mainitsemia muutamien toiston sarjoja tehdä.

Rytkönen korostaa kirjassaan myös riittävän palautumisen, levon ja syönnin tärkeyttä. Jos näitä ei huomioi riittävästi, kehitys ei ole mahdollista. Rytkönen suosittelee esimerkiksi pitämään 3–5 minuutin taukoja sarjojen välillä, kun treenaa maksimi- ja nopeusvoimaa.

Tuomas Rytkönen

Tuomas ”Atleettinen Partasuu” Rytkönen on 29-vuotias voimailubiologi ja voimavalmentaja. Hän on vastannut kymmenien urheilulajien urheilijoiden fysiikkavalmennuksesta. Jyväskyläläinen Rytkönen on voimavalmentanut esimerkiksi NHL- ja KHL-tason jääkiekkoilijoita.

Rytkönen on luonut Trainer4You:n voimavalmentaja-koulutuksen ja toimii sen pääkouluttajana.

Rytkösen oma päälaji on lisäpainoleuanveto. Virallisessa kilpailussa hän on vetänyt yhden leuan 95 kilolla, treeneissä 96 kilolla.

Rytkösellä on myös monia muita kovia treeniennätyksiä: pystypunnerrus 92 kiloa, maastaveto 272,5 kiloa, takakyykky 212,5 kiloa sekä yli 10 sekunnin ”ihmislippu” yli satakiloisena.

Rytkönen kirjoitti Voimaharjoittelun käsikirjan, jossa pureudutaan maksimivoimaan, nopeusvoimaan, kestovoimaan, lihasmassaan ja voimaharjoittelun ohjelmointiin. Kirja julkaistiin tammikuussa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt