Kolumni: Veikkausta mainostettiin vuonna 1940 Simo Häyhällä – iskulause kertoi kaiken - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Kolumni: Veikkausta mainostettiin vuonna 1940 Simo Häyhällä – iskulause kertoi kaiken

Kuvituskuva
Julkaistu: 2.2. 14:28

Veikkaus Oy:n perustamiselle, loton syntyhistorialle ja kasinopelien ja pitkävedon lanseeraamiselle löytyy kiinnostavia taustatekijöitä, kirjoittaa Juha Kanerva.

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli keskiviikkona liikuntapoliittista selontekoa, jossa linjataan suomalaista 2020-luvun urheilua. Siinä esitettyjen toimien toteuttaminen maksaisi 120 miljoonaa euroa.

Valtiovallan jakama raha urheilulle perustuu kokonaisuudessaan rahapelitoimintaan, mutta Veikkauksen tuoton pelätään laskevan 2020-luvulla.

Niinpä selonteossa esitetään urheilun rahoituksen siirtämistä asteittain veikkausvoittovaroista budjettirahoitukseen. Tämä olisi historiallinen muutos.

***

Viikko sitten Helsingin yliopistossa tarkistettiin Jukka Ahosen väitöskirja Kolme kriisiä ja kansalliset rahapelit, jossa tarkastellaan taito- ja onnenpelien lanseerausten kytkeytymistä yhteiskunnallisiin murroskausiin.

Ahonen kiinnittää huomiota rahapelien laillistamiseen liittyneisiin ei-taloudellisiin tekijöihin ja löytää kiinnostavia taustatekijöitä Veikkaus Oy:n perustamiselle 1940, loton syntyhistoriaan vuosina 1970–71 sekä kasinopelien ja pitkävedon lanseeraamiseen 1990-luvun alun lamavuosina.

Urheilujärjestöt saivat talvisodan jälkeen luvan veikkaustoiminnan aloittamiseen, koska asevelihenkiset piirit pelkäsivät yhteiskuntarauhan järkkyvän.

Edward Devereux’n teoriaa soveltaen Ahonen katsoo poliittisen johdon ja demaritaustaisten urheilumiesten käyttäneen rahapelaamista ”kapitalistisen yhteiskunnan varoventtiilinä”.

Samalla luotiin henkistä ilmapiiriä seuraavaa sotaa varten. Veikkaaja-lehti kuvaili tunnelmia seuraavasti esitellessään talvisodan sankarin veikkausintoa syksyllä 1940. ”Simo Häyhä on tottunut täysosumiin.”

***

Myös loton markkinoille tuloon liittyi miehinen eliittijoukko, joka halusi padota radikalismia ja nuorison villiintymistä 1970-luvun alussa.

Teuvo Auran virkamieshallituksen ministereinä hääri aseveliakselin miehiä kuten STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki sekä asekätkennästä tuomittu Arvo Pentti.

Veikkaus Oy:n johtomiehistä toimitusjohtaja Kallio Kotkas oli toiminut Aseveljien Liiton ensimmäisenä tiedotussihteerinä, ja kaupallinen johtaja Pekka Martin oli ollut demarien propagandakoneiston primus motor vaaran vuosina 1940-luvun lopulla.

Vuonna 1970 tämä porukka liittoutui presidentti Urho Kekkosen lähipiirin kanssa varmistaakseen taivasosuutensa idänkaupasta.

Entä 1990-luvun alun peliuudistus? Ahosen mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet olivat sotasukupolven lapsia, jotka ihailivat isiensä tekoja ja halusivat toimia isänmaallisessa hengessä kansakunnan puolesta.

”Sotalaman” keskellä Raimo Sailas ja kumppanit seisoivat seinälle heijastettujen tilastojensa ääressä samaan tyyliin kuin kenraalit karttojen ääressä Mikkelin päämajassa.

Vuonna 1991 RAY sai perustaa kasinon ja kaksi vuotta myöhemmin Veikkaus sai aloittaa pitkävedon. Siirtyminen uusliberalistiseen järjestelmään otti jättiloikan, kun riskin ottamisesta tuli ihmisen mitta.

Lisää Juha Kanervan näkökulmakirjoituksia voi lukea täältä.