Muut lajit

Talousvalvonta petti ja rahatilanne paljastui karmeaksi – Suomen pyöräilyn kenttäväki ihmettelee hidasta havainnointia

Julkaistu:

Pyöräily
Pyöräilyn lajiliiton syyskokouksessa selvisi, että maksuliikenne on jätetty hoitamatta ja velkaa on kertynyt 150 000 euroa. Liiton puheenjohtajan Harri Koposen mukaan asiaan ei liity väärinkäytöksiä.
Suomalainen pyöräily pääsi juhlimaan MM-mitalia syyskuun lopussa, kun Jaakko Hänninen polki alle 23-vuotiaiden maantieajossa pronssille. Hännisen suoritus oli komea, ja nuori kuski pääsee ensi kaudella ajamaan ranskalaiseen ammattilaistalliin.

Mitalin toinen puoli on sitten tylympi. Lajista vastaavan Suomen Pyöräily ry:n (entinen Suomen pyöräilyunioni) taloustilanne on paljastunut karmeaksi. Liitto lähetti toissa viikolla tiedotteen, jossa kerrottiin, että sen ”talouteen on tulossa merkittävä vaje”.

Syyksi mainittiin toiminnanjohtajan sairastuminen ja sen seurauksena tapahtunut talouden hallinnan pettäminen. SP ry oli lähettänyt jo 13. marraskuuta tiedotteen, jossa kerrottiin toiminnanjohtaja Ville Hyvärisen irtisanoutuneen tehtävästään.

15 000 euroa kuukaudessa

Ilta-Sanomien tietojen mukaan vajetta on kertynyt vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä noin 150 000 euroa eli keskimäärin noin 15 000 euroa kuukaudessa. Erityisen suuri kuluerä syntyi elokuussa Glasgow’ssa järjestetyistä EM-kilpailuista, joiden loppulasku lähentelee 40 000 euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Liiton puheenjohtajan Harri Koposen mukaan tappioihin ei liity väärinkäytöksiä.

– Rahat ovat menneet urheilutoimintaan ja pyöräilijöille, Koponen vakuuttaa.

Pyöräilyn kenttäväki on ihmetellyt, kuinka talouden romahtaminen havaittiin vasta myöhään syksyllä. Liiton varapuheenjohtaja Keith Silverang erosi tehtävästään keväällä 2018, mutta Koposen mukaan tämän lähtö ei liittynyt taloudenpitoon.

Missä vaiheessa talouskupru havaittiin, puheenjohtaja Koponen?

– Ei ole asiallista lähteä spekuloimaan, missä vaiheessa havaittiin. Se ei ole oleellinen kysymys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eikö ole hallituksen vastuulla seurata taloudenpitoa?

– Ilman muuta, mutta en halua lähteä niihin syihin, miksi näin on käynyt. Ne eivät ole julkisia.

Kysyinkin ajankohtaa eli sitä, milloin talouskontrollin pettäminen havaittiin?

– Ei kovin pitkä aika sitten.

Kertynyt velka on huomattava eli noin 15 000 euroa per kuukausi. Miten tilanne on voinut jatkua pitkälle syksyyn asti?

– Kuten sanoin, liiton hallitus ei ole tiennyt tästä kovin kauaa. Siihen on omat syynsä, eivätkä ne ole julkisia.

Sammutetuin lyhdyin

Ilta-Sanomien tietojen mukaan toiminnanjohtaja on antanut vuoden mittaan hallitukselle suullisia tietoja talouden kehityksestä, ja hallitus on luottanut tähän informaatioon.

Pyöräilyseuroista on tullut harmistunutta viestiä, koska he kokevat joutuvansa kuprun maksajiksi. Joutuvatko he?

– Vihjaatko siihen, että rahat olisivat menneet muuhun kuin urheilutarkoitukseen?

En, vaan siihen, että syyskokous päätti nostaa seurojen jäsenmaksun kolminkertaiseksi 170 eurosta 500 euroon.

– Jäsenseurathan ehdottivat sitä syyskokouksessa.

Tietojeni mukaan asiasta ei käyty keskustelua.

– Kyllä todellakin käytiin, ehdotus tuli jäsenseuroilta. Koko asiasta käytiin harvinaisen avoin keskustelu. Mitään ei jätetty kertomatta, Koponen vakuuttaa.

”Lehdistön pitää kantaa vastuuta”

Koposen mielestä pyöräilyväen pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, eikä puhua julkisuuteen lajin tilasta. Hän ei halua kommentoida nimettömiä lähteitä vaan toivoo kriittisten äänien tulevan esiin omalla naamallaan.

– Kokouksessa ei esitetty asiaan muita ratkaisuja. Toki on ikävä, että on käynyt näin, mutta siihen on omat syynsä, Koponen sanoo.

Ohjeita riittää myös neljännelle valtiomahdille.

– Toivon, että lehdistö kantaisi vastuuta. Asiat olivat aika hyvin: ollaan saatu näkyvyyttä ja urheilullinen menestys on ollut hyvä. Se tuli maksamaan kohtuu paljon näköjään, mutta kaikki se raha, mikä on käytetty, on mennyt urheilijoille. Lisäksi lajia on näytetty ihmisille, Koponen luettelee kaksi vuotta kestäneen puheenjohtajakautensa saavutuksia.

Mihin tarvitaan osakeyhtiötä?

Ilta-Sanomat on ollut yhteydessä lukuisiin pyöräilyihmisiin eri lajiryhmistä, ja siellä ollaan asiasta pitkälti samaa mieltä.

– Pöhinää saatiin, mutta kovaan hintaan, lausui yksi lajin parissa toimiva seura-aktiivi.

Taloussotkujen keskellä Suomen Pyöräily ry:n ehti perustaa osakeyhtiön (Suomen Pyöräurheilu Oy), joka rekisteröitiin elokuussa 2018. Pyöräilyn laji-ihmisten keskuudessa on ihmetelty, mihin tarvitaan osakeyhtiötä, kun ry:nkään raha-asioita ei pystytä hoitamaan.

Liiton toiminnanjohtaja oli samalla Oy:n toimitusjohtaja. Hänen eronsa jälkeen tehtävää hoitaa urheilumediasta tuttu Jorma Paakkari, joka on myös Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Perintä uhkasi

Syyskokouksen alla liitolle tuli kiire hoitaa maksuliikennettä, koska osa maksamattomista laskuista oli menossa perintään. Suomen Pyöräily ry:n hallitus perusti erityisen Finnish Cycling Poolin, jonka avulla akuuttia kassakriisiä hoidetaan. Koposen mukaan tilanne on saatu rauhoitettua hallituksen jäsenten henkilökohtaisilla sitoumuksilla ja pankkilainoilla.

– Olemme saaneet vakautettua talouden tietyillä toimenpiteillä ja keskitymme siihen, että perusurheilutoiminta saadaan hoidettua. Tärkeintä on, että saadaan sinne valittua ihmiset, joilla asia pysyy näpeissä.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan jotkut pienemmät seurat harkitsevat eroamista Suomen Pyöräily ry:n jäsenyydestä, koska he eivät halua maksaa muutaman urheilijan takia kolminkertaista jäsenmaksua.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt