Muut lajit

Kommentti: Uppiniskaiset brittiukot antavat toivoa – urheilu voi olla osa ilmaston pelastusoperaatiota

Julkaistu:

Kommentti
Huippu-urheilu voisi globaalin suosionsa takia olla suurempi suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kirjoittaa Saku-Pekka Sundelin.
Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaisten arvioidaan synnyttäneen 3,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.

Vajaan kymmenen miljoonan asukkaan suurkaupungin vuotuiset päästöt ilman olympialaisia ovat 1,67 miljoonaa tonnia. Toisin sanoen yksittäisen urheilutapahtuman järjestäminen synnytti koko kaupungin kahden vuoden hiilidioksidipäästöt.

Vertailu on haastavaa, koska tiedot ja tutkimukset ovat puutteellisia, mutta Lontoon kisat olivat olympialaisten mittareilla ympäristöystävällisimmästä päästä viime vuosikymmenien aikana.

Se on karmaiseva ajatus. Millainen muiden isojen urheilutapahtumien hiilijalanjälki sitten on? Ympäristön näkökulmasta huippu-urheilu on täysin järjenvastaista toimintaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos ovat ammattiurheilua vanhempia käsitteitä, mutta urheilu on siitä huolimatta saanut pitkään mellastaa vailla vastuuta toiminnastaan.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti oli niin karua luettavaa, että myös huippu-urheilun on pakko alkaa tarkastella itseään yhä kriittisemmin.

Tuoreessa Urheilulehden numerossa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen maalivahti Jesse Joronen pohtii raikkaan avoimesti omaa ammatinvalintaansa ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Urheilun ongelma on, että se on viihdeteollisuutena tosi kuluttavaa ympäristölle, mutta toisaalta siinä on monia hyviä vaikutuksia yhteisölle. Kysymys on oikeastaan se, mikä on urheilun oikeutus yhteiskunnassa, Joronen sanoo.

Hiilineutraali futisseura näyttää esimerkkiä

Urheilu on paitsi ympäristöterroristi, myös maailman suurimpia kansanliikkeitä. Sen takia se voi olla globaalisti ja paikallisesti myös iso toimija ilmastonmuutoksen pysäyttäjänä.

Brittiseura Forest Greenin tarina on rohkaiseva esimerkki siitä, miten verrattain pieni asia voi kasvaa isommaksi ilmiöksi.

Ruoka aiheuttaa noin viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä eli yhtä paljon kuin liikenne. Erityisesti eläinperäisen ruoan tuotannosta aiheutuu paljon ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja.

Pukka Pies -lihapiirakka on englantilaisissa jalkapallokatsomoissa lähes pyhässä asemassa. Sitä on vaikea ymmärtää, sillä tulikuuman piirakan syöminen ei ole helppoa. Makukaan ei varsinaisesti hurmaa.

Lihapiirakoiden lisäksi brittikatsojat ovat tottuneet ahmimaan otteluissa hampurilaisia, hod dogeja ja tietenkin fish and chipsejä.

Ei ihme, että Forest Greenin kannattajat älähtivät, kun kaikki liharuoat poistettiin muutama vuosi sitten kokonaan seuran kotistadionilta The New Lawnilta.

Englannin neljännellä sarjatasolla pelaava 129-vuotias Forest Green on nykyään paitsi täysin vegaaninen myös hiilineutraali jalkapalloseura. Sen otteluita saavutaan katsomaan jo pelkästään vegaaniruoan takia.


Forest Greenin kannattajat ovat alkujärkytyksen jälkeen ylpeitä paitsi kasvisruoastaan, myös siitä, että Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa nimesi sen maailman vihreimmäksi jalkapalloseuraksi.

Futiskatsomoiden uppiniskaisten ukkojen valmius muutokseen antaa toivoa, vaikka he eivät maailmaa vielä pelastaisi.

Luutuneita käsityksiä kasvisruoasta ovat muuttaneet myös esimerkiksi Serena Williamsin, Novak Djokovicin ja Sergio Agüeron esimerkit. Lihaksia vaativaan huippusuoritukseen ei välttämättä vaadita lihaa lautaselle.

Isommatkin jalkapalloseurat ovat alkaneet seurata Forest Greenin esimerkkiä tekemällä suurempia ympäristötekoja. Se voi olla aitoa halua näyttää esimerkkiä tai tapa saada huomiota.

Onko motiivilla tässä tilanteessa oikeastaan edes väliä, kun isot muutokset pitää ilmaston kannalta tehdä pikaisesti?

Miten KOK ja Fifa saataisiin talkoisiin mukaan?

Isoja urheilutapahtumia ei voi enää järjestää ilman uskottavaa ympäristöohjelmaa.

Vielä edellisiä MM-kisoja jakaessaan Fifa ei sellaisesta välittänyt. Qatariin aavikon keskelle rakennetaan jalkapallostadioneja vuoden 2022 kisoja varten. Myös puiden ja nurmikoiden kasvatus on alkanut, jotta maa näyttäytyisi turnauksen aikana vehreämpänä.

Qatarissa on niin kuuma, että stadionit viilennetään otteluiden ajaksi useilla asteilla. Turnauksen jälkeen kalliilla rakennelmilla ei ole käyttöä. Vuoden 2022 MM-kisat ovat ihmisoikeusongelmien lisäksi ympäristötyperyyden huippu.

Vuoden 2026 kisat annettiin tänä kesänä Pohjois-Amerikkaan, joka markkinoi itseään ennen muuta kestävällä kehityksellä. Infrastruktuuri on Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa jo olemassa.


On selvää, että Pohjois-Amerikassa järjestettävien kisojen Fifalle tuottama rahamäärä oli tärkein valintakriteeri, mutta kiinnostavaa on silti se, että vihreys oli tällä kertaa ylipäänsä niin iso markkinavaltti.

Suurten urheilutapahtumien ympäristöohjelmat ovat positiivinen, jos ei riittävä, askel parempaan. Myös Kansainvälisellä olympiakomitealla (KOK) löytyy oma melko tuore ympäristöstrategiansa. Konkretia on silti vielä olematonta.

Ongelma isojen kisojen ympäristöstrategioissa on se, että niitä varten rakennetut organisaatiot hajoavat hyvin nopeasti sen jälkeen, kun urheilijat ja kisaturistit ovat poistuneet.

Kisajärjestäjät ovat voineet tehdä mitä tahansa ilmastolupauksia ilman, että niiden toteutumista valvotaan tai toteutumatta jäämistä sanktioidaan.

Lue lisää urheilusta ja ilmastonmuutoksesta tuoreesta Urheilulehdestä. Löydät tietoa lehden sisällöstä sekä myös tilausohjeet täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt