Muut lajit

Juho, 23, uhmasi kuolemaa Alaskan vuorilla – kiipesi 36 tuntia jäistä kallionseinämää ilman lepoa

Julkaistu:

Kiipeily
Alppikiipeilypalkinnon perjantaina saanut Juho Knuuttila kertasi IS:lle uransa tähän asti kovimman kiipeilysuorituksensa, jonka hän teki keväällä 2017 yhdessä Juha Sillanpään kanssa.
Alaskan vuoristo on pakkasella armoton paikka. Erityisen armoton se on, jos alla on 1 200 metriä jyrkkää kiveä ja jäätä ja huippu on jossain edessä yli neljän kilometrin korkeudessa.

Tässä paikassa Juho Knuuttila ja Juha Sillanpää tarvitsivat kipeästi ruokaa, juomaa ja lepoa. Takana oli kokonainen päivä ja yö kiipeämistä Mount Hunterilla, joka oli paikoin niin sokkeloinen, että siellä oli pakko vain luottaa vaistoonsa.

Repuissaan miehillä oli makuualustat ja kesämakuupussit. Lähin teltta oli kaukana alhaalla perusleirissä.

Sää huononi uhkaavasti.

Se oli toukokuussa 2017. Knuuttila on nyt sitä mieltä, että teki noina päivinä ja öinä kovimman vuorikiipeilysuorituksensa tähän asti.

– Olen kiivennyt vuorilla vaikeampiakin kohtia, mutta kun on melko painava reppu selässä, kiivetään niin pitkään putkeen, on kylmä eikä ole varmuutta säästä, kokonaisuudesta tulee vaikeaa.


23-vuotias Knuuttila on kiivennyt aktiivisesti kuusi vuotta. Nykyään hän viettää kiipeilyreissulla noin kolmanneksen vuodesta, enimmäkseen ulkomailla.

Palo vaikeille reiteille näkyi myös ratkaisussa Mount Hunterilla vajaat puolitoista vuotta sitten.
  • Knuuttila oli esittelemässä IS:lle kiipeilyä Suomen hienoimmalla kalliolla Olhavalla – katso video aiheesta jutun alusta

Hyvällä sykkeellä ylöspäin

Kello oli noin kuusi aamulla, kun Knuuttila ja Sillanpää ylittivät reunarailon ja lähtivät kiipeämään jyrkkää Mount Hunterin pohjoisseinää.

Jännitti. Yö oli mennyt pyöriskelyksi perusleirissä.

Puuterimainen lumivyöry pölisi alas kapeaa kallioiden muodostamaa ränniä, jota kaksikon oli tarkoitus lähteä ylös.


Miehet olivat valinneet niin sanotun Ranskalaisten reitin huipulle. Sen kiipesivät ensimmäisen kerran Yves Tedeschi ja Benois Grison vuonna 1984.

”Jopa maailman parhaille kiipeilijöille nousu on uraa uurtava suoritus”, kiipeilyreittejä listaava Supertopo-sivusto huomauttaa.

Muutamaa päivää aiemmin Knuuttila ja Sillanpää olivat kääntyneet takaisin, koska arvioivat tahtinsa liian hitaaksi. Nyt vauhti oli hyvä, ja hyvä niin: kun aurinko lämmittää lunta, sitä putoaa herkästi alas yhä enemmän.

– Koska kiipeily oli niin vaikeaa, ei voinut kantaa talvimakuupusseja tai telttoja. Tavallaan sille reitille omistautui, Knuuttila muistelee.

Osan reitistä kaksikko kiipesi toisiaan varmistaen, jolloin vain toinen etenee kerrallaan. Välillä kiivettiin yhtä aikaa vauhdin pitämiseksi ripeänä. Silloin putoaminen on erityisen vaarallista.

Oli erittäin tärkeää arvioida riskit oikein suhteessa omiin taitoihin.


Turvapaikka pystysuoralta seinältä

25 tuntia myöhemmin tuuli yltyi ja lumisade sakeni. Knuuttila ja Sillanpää löysivät kinoksen kallionkielekkeeltä. Se oli juuri niin leveä, että siihen oli mahdollista kaivaa lumiluola.

Työ vei tunteja.

– Puoleentoista vuorokauteen ei nukuttu.


Lumiluola on ihmeellinen paikka. Vaikka ulkona oli seitsemän astetta pakkasta, lumiluolassa makuupussissa oli lämmin.

Knuuttila ja Sillanpää söivät ja sulattivat lumesta vettä. He vetivät kaikki vaatteet päälle ja kävivät makuupussiin.

Niin väsyneenä ei jaksa jännittää. Uni tuli helposti.


Huipulle

Ensimmäiset 1 200 metriä Ranskalaisten reittiä on hyvin jyrkkää kiipeilyä jäällä ja kalliolla. Sen jälkeen reitti loivenee. Knuuttila ja Sillanpää olivat onnistuneet kaivamaan leirinsä juuri tuohon taitekohtaan.

Kolmas kiipeilypäivä valkeni tyynenä ja lämpimänä.

Ilman lumiluolaa ja varusteita huipun saavuttaminen olisi ollut mahdotonta, Knuuttila kirjoitti blogiinsa. Nyt päivä oli kuitenkin täydellinen huipulle nousuun ja lepo oli palauttanut voimat.

Knuuttila ja Sillanpää saavuttivat Mount Hunterin huipun iltapäivällä.


Laskeutuminen oli pitkä ja uuvuttava, vuorokauden yhtämittainen urakka, jossa lämpimänä pysyäkseen oli pysyttävä jatkuvasti liikkeessä.

Iltapäivällä, neljäntenä päivänä lähdön jälkeen Knuuttila ja Sillanpää palasivat perusleiriin. He olivat vasta kuudes tiimi, joka on noussut Ranskalaisten reitin Mount Hunterilla.

Juho Knuuttila sai perjantaina Finnish Alpine Awardin, eli 1 600 euron stipendin tulevalle kiipeilyretkelle Chamlang-vuorelle (7319 metriä) Nepaliin. Finnish Alpine Awardin saivat lisäksi Arttu Pylkkänen Gasherbrum 1 & 2 -huipuille Pakistaniin ja Jonni Lappin ja Tapio Alaviirin tiimi Koshtanille (5151 m) Kaukasukselle.
  • Katso alta videolta, kuinka Ruotsalaisten reittiä kiivetään Olhavalla

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt