Muut lajit

Huippu-urheilun rahoitus voi kasvaa kymmenillä miljoonilla, Mika Lehtimäki riemastui – ”Varmasti monta mitalia lisää”

Julkaistu:

Huippu-urheilu
Suomalaiseen huippu-urheiluun on luvassa runsaasti lisää valtion tukea, mikäli tuoreet kaavailut toteutuvat.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki sai hiljattain mukavaa luettavaa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan tuoreessa lausunnossa valtionvarainvaliokunnalle sanotaan, että huippu-urheilun kokonaisrahoitus tulisi vuoteen 2030 mennessä nostaa 30 miljoonaan euroon vuodessa.

Nykyisin huippu-urheilun tukemiseen käytetään Suomessa hieman yli 10 miljoonaa vuodessa. Kyseessä olisi siis erittäin merkittävä lisäpanostus.

– Toivon, että se siirtyy käytäntöön. Sellaisella hyppäyksellä olisi meille selkeä menestysmerkitys, Mika Lehtimäki sanoi Olympiakomitean ja lääkärikeskus Aavan yhteistyösopimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä torstaina.

Sivistysvaliokunnan mukaan tulevaisuudessa liikunnan rahoituksen tulisi koostua Olympiarahaston tuotoista, rahapelivoittovaroista ja kasvavasta budjettirahoituksesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Montako mitalia lisää olympialaisista tulee, jos rahoitus tosiaan kasvaa?

– Tätä kysytään usein. Varmasti monta mitalia lisää pitkässä juoksussa.

– En uskalla sanoa tarkkoja lukuja, mutta ne olisivat varmasti toisenlaiset kuin tänä päivänä, Lehtimäki sanoi.

Sivistysvaliokunnan lausunto ei ole vielä päätös, joten lisäraha huippu-urheilulle ei ole mitenkään varmaa. Silti Lehtimäki pitää sitä edistysaskeleena.

– Periaatteessa eduskunta on nyt kirjallisesti ilmaissut tahtotilansa. Sivistysvaliokunta on se, joka käsittelee näitä asioita.

– Edessä on monta mutkaa ennen kuin tulee päätöksiä, mutta tuo on jo kuitenkin enemmän kuin mitä suomalainen urheilu on poliittiselta päätännältä saanut. Se on siinä mielessä historiallinen lausunto.

”Tarve on huutava”

Sivistysvaliokunnan lausunnon lisäksi huippu-urheilulle kaavaillaan lisärahoitusta torstaina julkaistussa valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa.

Selonteossa kaavaillaan, että vuositasolla valtion rahoitus huippu-urheilulle kasvaisi 3–5 miljoonaa euroa vuodessa ensi vuosikymmenen alkuvuosina. Lisäksi valtio varautuu 20 miljoonan euron suuruisen osakepotin lahjoittamiseen olympiarahastoon, joka perustetaan, mikäli Olympiakomitea pystyy keräämään vastaavan potin omista lähteistään.

– Nämä ovat erinomaisia avauksia. Olemme todella tyytyväisiä, mutta pitää lisätä, että tarvekin on huutava, Lehtimäki sanoi.

Eduskunnan käsittelyyn etenevässä selonteossa ehdotetaan lisärahan käyttämistä etenkin nuorten urheilijoiden tukemiseen.

Lehtimäen mielestä Suomen huippu-urheilun akilleen kantapää on juuri nuorten huippujen kasvattamisessa menestyviksi aikuisurheilijoiksi.

– Siinä ero muihin maihin repeää. Tämä johtuu ketjusta asioita: ei ole ammattivalmentajia, taustat eivät ole kunnossa ja urheilijat yrittävät opiskella tasapainoisesti urheilun kanssa. Tästä aiheutuu stressiä ja muuta haittaa.

– Meidän pitää luoda huipuille ammattimainen ympäristö, että nuorista kasvaa aikuisia menestyjiä, Lehtimäki sanoi.

Liikkumattomuuden hinta: kolme miljardia

Liikuntapoliittinen selonteko on Suomen historian ensimmäinen. Siinä linjataan valtion liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ensi vuosikymmenellä.

Jos toimenpiteet toteutuvat, liikunnalle ja huippu-urheilulle on luvassa lisärahaa ensi vuosikymmenen alkuvuosina yhteensä jopa 120 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä valtion vuosittainen liikuntabudjetti on 155 miljoonaa euroa, eli kyseessä on kymmenien miljoonien lisäsatsaus vuositasolla.

Panostuksen toivotaan maksavan itsensä takaisin, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä sairauksia ja siten vähentää terveydenhoidon kuluja.

Selonteon mukaan suomalaisten liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, jonka vuosikustannukset ovat yli kolme miljardia euroa.

Urheiluministeri Sampo Terhon (sin) mukaan liikkumattomuus maksaa valtiolle suurin piirtein saman verran kuin työttömyyden hoito.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt