Valmentajaguruilta mullistava ehdotus urheiluministeri Sampo Terholle – näin Suomen olympiamenestys palautetaan - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Valmentajaguruilta mullistava ehdotus urheiluministeri Sampo Terholle – näin Suomen olympiamenestys palautetaan

Maastohiihtovalmentajat Reijo Jylhä ja Pekka Vähäsöyrinki laativat urheilusta vastaavalle ministerille Sampo Terholle ehdotuksen Suomen olympiamenestyksen parantamiseksi. IS julkaisee urheiluvaikuttajien avoimen kirjeen tässä.

Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä ja hiihtovalmentaja Pekka Vähäsöyrinki kirjoittivat avoimen kirjeen kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle. Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa Etelä-Koreassa.

28.3.2018 10:06

Katsoimme viime viikon torstaina Ylen A-teeman huippu-urheilukeskustelun suomalaisten yksilölajien hiipuvasta olympiamenestyksestä.

Keskustelu oli hyvä. Tutkija Kati Lehtonen kiteytti heti ohjelman alussa hiipuneen menestyksen ytimen 1990-luvulle, jolloin suomalaiselle huippu-urheilulle juuret, sielun ja perinteetkin tehneet SVUL ja TUL nujerrettiin.

Niiden jälkeen uusiutuneet ja muuttuneet organisaatiot eivät ole kyenneet luomaan uusia juuria saati sielua suomalaiselle yksilötason huippu-urheilulle. Ruohonjuuritason vihreys on kellastunut.

Urheilun luottamusjohto on unohtanut, että olympiamitaleita ei pystytä ”ostamaan” pelkällä rahalla kovasti muuttuneessa maailmassakaan. Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi muisti ohjelmassa mainita omalta kohdaltaan tämän(kin).

Illan keskustelu oli aaltoilevaa ja haki hiipuneeseen olympiamenestykseen syitä laaja-alaisesti. Odotimme keskustelussa suurempaa painotusta itse urheilemiseen, harjoittelemiseen ja valmentamiseen.

Mukana olleet valmentajat ja urheilijat kyllä puhuivat näistäkin asioista, mutta aikaa siihen oli liian vähän.

Odotimme huomattavasti enemmän keskustelua siitä, miten on harjoiteltava, valmennettava ja huollettava välineitä.

Erityisesti nuorella urheilijalla on oltava mahdollisuus kehittyä urallaan osaavasti ja innovatiivisesti – ja mahdollisimman nopeasti.

Ohjelman karmeinta kuultavaa oli kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän kertomus siitä, että hänen on täytynyt itse rakentaa organisaationsa – oma ”tukikoneensa” – kehityksensä onnistumiseksi.

Koska ohjelma ei tarjonnut selvää ehdotusta tulosten parantamiselle, niin me teemme sen.

Ja tämän parannusehdotuksen teemme avoimella kirjeellä suoraan Suomessa ylintä huippu-urheilun valtaa käyttävälle urheiluministerille ja opetusministeriölle.

Teemme näin siksi, että urheiluministerin on mahdollista toteuttaa tämä ehdotus. Eikä sen toteuttaminen olisi edes kovin kallista.

Urheilijauran yliopisto

Ehdotuksemme pian entisenä hiihdon päävalmentajana ja entisenä päävalmentajatason valmentajana sekä entisenä urheiluopiston rehtorina on seuraava:

Suomalaisten lupaavien nuorten yksilölajien urheilijoiden kehittyminen kansainvälisen tason urheilijoiksi on juniorivaiheen eli urheilulukion tai armeijan jälkeen seuratason päivittäisessä valmennuksessa liian hidasta.

Tämän varhaisen senioriajan (20–23 vuoden iässä) urheilijakehityksen nopeuttamiseksi opetusministeriön tulisi perustaa kahdelle opetusministeriön alaiselle urheiluopistolle internaattityyppinen nuorten urheilijoiden harjoittelukeskus – kutsumme sitä Urheilijauran yliopistoksi.

Talvilajien ja kesälajien urheilijoille perustettaisiin omat keskuksensa. Näihin keskuksiin valittaisiin akatemiavaiheen jälkeen vain absoluuttisesti maan parhaat talvi- ja kesälajien urheilijat.

Keskuksissa nuorille urheilijoille taattaisiin ympäri vuorokauden täydelliset mahdollisuudet harjoitteluun ja oman urheilijauran kehittämiseen.

Majoituksen ja urheilijan ravinnon lisäksi näiden kahden perustetun keskuksen tehtävänä olisi tarjota maan parhaille nuorille yksilölajien urheilijoille valtakunnan paras valmennus, välinehuolto, kaikki oheispalvelut ja luonnollisesti parhaat mahdolliset käytettävissä olevat olosuhteet. Eli all inclusive -urheilijapalvelut.

Tämä on konkreettinen parannusehdotus suomalaiselle yksilöurheilulle. Ja tämä ehdotus vastaa moneen A-teema-ohjelmassakin esitettyyn puheenvuoroon.

Tukitoimet kuntoon

Kokemuksesta tiedämme – ja kuten kolmiloikkaaja Mäkeläkin kertoi – kuinka vaikeaa nuoren urheilijan on rakentaa itselleen toimiva ja harjoittelua tukeva organisaatio.

Mikään yksilölajin lajiliitto tai seura ei kykene rakentamaan 20–23-vuotiaalle nuorelle urheilijalle toimivaa päivittäistä harjoitteluorganisaatiota. Tähän pystyy vain harva lajiliitto edes A-maajoukkueensa kohdalla.

Tällä ehdotuksella voitaisiin perustaa toimiva valmentautumisorganisaatio keskitetysti ja yhteisesti kaikille lahjakkaille nuorille urheilijoille kaikkiin yksilölajeihin hyödyntäen jo nyt olemassa olevaa urheiluopistojärjestelmää.

Moni nuori lupaava yksilöurheilija valitsee jo nyt ”kokeilevansa urheilijauraa” ilman, että heille on tarjolla paljon mitään tukea.

Urheilijauran yliopistoon halukkaita ja lupaavia hakijoita varmasti riittäisi.

Onneksi heitä riittää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?