Krista Pärmäkoski käytti olympialaisissa kiellettyä ainetta poikkeusluvalla – toisellakin suomalaishuipulla erivapaus - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Krista Pärmäkoski käytti olympialaisissa kiellettyä ainetta poikkeusluvalla – toisellakin suomalaishuipulla erivapaus

Kahdella suomalaisurheilijalla oli Pyeongchangin olympialaisissa erivapaus kiellettyjen lääkeaineiden käyttöön.

9.3.2018 13:22

Maastohiihtäjä Krista Pärmäkoskella on erityislupa urheilussa tavallisesti kiellettyjen lääkeaineiden käyttöön.

Pärmäkosken tiedottaja Heidi Lehikoinen vahvistaa asian Ilta-Sanomille. Parhaillaan Oslossa maailmancupin kilpailuun valmistautuva hiihtäjä ei halua kommentoida asiaa tarkemmin.

Pärmäkoski voitti Pyeongchangin olympialaisissa kolme henkilökohtaista mitalia.

Pärmäkosken lisäksi Suomen olympiajoukkueessa oli toinenkin urheilija, joka on saanut kroonisen sairauden perusteella Kansainväliseltä olympiakomitealta erivapauden tavallisesti kiellettyjen aineiden käyttöön. Asian vahvisti Ilta-Sanomille Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen, joka ei kuitenkaan ottanut kantaa urheilijoiden henkilöllisyyteen.

– Nämä ovat lääketieteellisesti perusteltuja syitä. Jos urheilija ei saisi käyttää näitä lääkeaineita, se vaarantaisi hänen terveytensä. Kriteerinä luvalle on, että lääkehoito ei paranna suorituskykyä, Valtonen kertoo.

Urheilija voi hakea erivapautta vain tiettyjen, tarvitsemiensa lääkkeiden käyttöön. Rio de Janeiron olympialaisissa yhdelläkään Suomen joukkueen urheilijalla ei ollut vastaavaa poikkeuslupaa.

”Perusteelliset selvitykset”

Norjan olympiakomitean lääkäri Mona Kjeldberg kertoi Norjan TV2:lle torstaina, että yhteensä kolme norjalaisurheilijaa oli saanut erivapauden kiellettyjen lääkeaineiden käyttöön Rio de Janeiron ja Sotshin olympialaisissa.

Valtosen mukaan kansallisen tason urheilijat anovat erivapautta Suomen urheilun eettiseltä keskukselta (Suek) ja kansainvälisen tason urheilijat oman lajinsa kansainvälisiltä lajiliitoilta. Lisäksi Kansainvälinen antidopingtoimisto Wada tarkistaa päätökset. Olympiaurheilijoiden täytyy hakea lupa erikseen myös Kansainväliseltä olympiakomitealta.

– Hoitava lääkäri tekee anomuksen, jossa hän perustelee, että sairaus on diagnosoitu lääketieteen käytäntöjen mukaisesti eivätkä muut tavat sen hoitamiseen sovellu tai ole riittäviä hoitovasteen saavuttamiseksi, Valtonen kertoo.

Valtonen myöntää, että toisinaan hän on pohtinut, onko käytäntö yhtä tiukka kaikkialla maailmassa. Ratkaisevassa asemassa on hoitavan lääkärin integriteetti.

– Pakkohan tähän järjestelmään on uskoa. Suek ja kansainväliset liitot ovat vaatineet hyvin perusteelliset selvitykset. Omat kokemukseni ovat lisänneet luottamusta järjestelmään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?