Miten Norjan ja Ruotsin mitalisateeseen pitäisi suhtautua? Naapurin urheiluhistoriassa iivoniskaset eivät ole poikkeus vaan sääntö - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Miten Norjan ja Ruotsin mitalisateeseen pitäisi suhtautua? Naapurin urheiluhistoriassa iivoniskaset eivät ole poikkeus vaan sääntö

Venäläistähtien massasulkeminen olympiakisoista auttoi Norjan uskomattomaan saavutukseen, kirjoittaa Pekka Holopainen Pyeongchangista.

Norja ja Ruotsi tuottavat Marit Björgenin (vas.) ja Charlotte Kallan tasoisia supertähtiä jatkuvalla syötöllä.­

26.2.2018 13:39

Se jäi vajaasta minuutista kiinni. Siis se, että mitalitaulukon kärjessä olisi eilen kilpailusuoritusten päätyttyä paistatellut normaali urheilun suurvalta eli Saksa. Kisoissa OAR:ksi kutsutun Venäjän viime hetken tasoitusmaali ja jatkoajan voittomaali miesten jääkiekkofinaalissa tiputtivat sensaatiovastustaja Saksan lopulta mitalitilaston kakkoseksi.

Ykkönen eli Norja haravoi sunnuntaina ylivoimaisesti voittaneen Marit Björgenin ansiosta kisoista yhtä monta kultamitalia kuin Saksa, mutta hopeamitalien määrässä vuonomaa löi suurvallan 14–10. Pitämällä yllätysjohtoaan kaukalossa vielä vajaan minuutin Saksa olisi voittaja.

Käärmettä pyssyyn

Jos mitalitaulukossa 18:nneksi sijoittuneen Suomen kokonaissuoritusta voi pitää mukiinmenevänä ja suunnilleen odotusten mukaisena, kaksi Suomen rajanaapuria eli Norja ja Ruotsi pistivät tuulemaan toden teolla. Norja teki sekä oman ennätyksensä että ylipäätään kaikkien aikojen talvikisojen mitaliennätyksen sarjassa 14–14–11.

Määrää tulee toki peilata vain myöhemmän 2000-luvun tilastoihin, sillä vielä toistaiseksi väljähköön talvikisaohjelmaan Kansainvälinen olympiakomitea KOK on tunkenut uusia lajeja kuin käärmettä pyssyyn. Silti ei voi välttyä ajattelemasta, että jos piskuinen Norja voittaa mitalitilaston, tapahtumassa on jotain vikaa.

Ruotsikin paukutti olympiakisoissa ennätystasollaan. Kuudenneksi tilastossa sijoittunut länsinaapuri takoi kaikkien aikojen parhaan saldonsa 7–6–1 ja nappasi Norjan tapaan kultamitalin vielä sunnuntaina.

Jos Norjan ykkössija saikin pohtimaan talviurheilun kansainvälisen tason uskottavuutta, vaivaan auttaa kaksi lääkettä eli tutustuminen Norjan huippu-urheilujärjestelmään nimenomaan talviurheilun osalta sekä ruotsalaisten kykyyn olla parhaimmillaan juuri silloin, kun pitää jotain todistaa. Ruotsin urheiluhistoriassa iivoniskaset eivät ole poikkeus vaan sääntö.

Itäapua

Mutta samaan aikaan on kylmästi voitava todeta, että sunnuntaina jääkiekkokullasta haavabalsamia saanut Venäjä auttoi kumpaakin rutkasti. Kruunuissa oli näissä kisoissa runsaasti itävaluutan aromia.

KOK:n päätös sulkea kisoista kymmeniä venäläisiä huippu-urheilijoita dopingtutkintojen perusteella toi Norjalle todennäköisesti joitakin extramitaleita varsinkin pikaluistelussa ja ampumahiihdossa.

Ruotsia se auttoi ennen kaikkea jälkimmäisessä, jossa maa esiintyi Alpensian kompleksissa suorastaan sensaatiomaisella tasolla. Mutta auttoi dopingvalvonta näissä kisoissa Suomeakin. Jos Therese Johaug ei olisi 2016 antanut positiivista dopingnäytettä, tuskin hän olisi näistä kisoista tyhjin kauloin kotiin palannut. Tämä ei ole mitään pois Krista Pärmäkoskelta; dopingrikkomuksesta on norjalaiselle korkeimmassa mahdollisessa urheiluinstanssissa luettu sääntöjen mukainen tuomio.

Hiihtokatsomossa turistin valtuuksin ilman akkreditointikorttia esiintynyt Venäjän hiihtopomo Jelena Välbe pahoitteli viikonloppuna KOK:n päätöstä olla sallimatta Venäjälle jälleen kansallistunnuksia päättäjäistapahtumassa. Valittaminen olisi jotenkin uskottavampaa, jos edes näiden kisojen aikana kaikki venäläisten dopingnäytteet olisi testauslaboratoriossa todettu puhtaiksi.

Kun olympiakisat 2011 myönnettiin Pyeongchangille, kisa-atmosfäärin perusongelma tiedettiin jo silloin. Etelä-Koreassa on korkea urheilukulttuuri, kun suoritusalustana on jää eikä sinne oteta mailoja mukaan. Tämän pelin voittaja oli Gangneung, jonka pikaluistelu-, taitoluistelu- ja short track -areenat olivat parhaimmillaan kiehuvia hornankattiloita.

Vastapainoksi saatiin sitten esimerkiksi puolityhjä syöksylaskukatsomo, eikä pohjoismaistenkaan lajien tapahtumissa ”aivan” samalle ilmapiirin ja väentungoksen tasolle päästy kuin vaikka Oslon MM-kisoissa 2011. Sama lienee edessä neljän vuoden päästä Kiinassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?