Pikaluistelija Pekka Koskela ei yllättynyt Sotshin dopingpaljastuksista – ihmetteli jo neljä vuotta sitten: ”Mitähän niissäkin puuhattiin?” - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Pikaluistelija Pekka Koskela ei yllättynyt Sotshin dopingpaljastuksista – ihmetteli jo neljä vuotta sitten: ”Mitähän niissäkin puuhattiin?”

Pekka Koskelalla on laajat kokemukset ja terävät näkemykset venäläisestä antidopingtyöstä.

Dopingtestit ja niihin liittyvät käytännön järjestelyt ovat tulleet tutuiksi pikaluistelija Pekka Koskelalle.

11.2.2018 20:10

Pikaluistelija Pekka Koskelalla oli hätä kädessä Moskovan lentokentällä 2009. Hän oli matkalla maailmancupiin, ja jatkolennon viivästyminen merkitsi ikävää asiaa.

– Olin merkinnyt dopingvalvonnan olinpaikkatietoihin, että olen testattavissa kisapaikan hotellissa tietyllä kellonlyömällä. Tiesin, etten ehtisi sinne, Koskela muisteli perjantaina Gangneungissa Ilta-Sanomien haastattelussa.

Koskela yritti muuttaa tietoja ns. Adams-olinpaikkajärjestelmään, mutta lentokentän langaton yhteys ei toiminut. Urheilijan tulee ilmoittaa testaajille joka vuorokaudesta yksi tunti ja paikka, josta löytyy varmasti testattavaksi.

– Soitin järjestäjille, etten ole sovittuun paikkaan kisakaupungissa, koska lento myöhästyy. Pyysin heitä välittämään tiedon testaajille.

Kun Koskela ehti hotelliinsa, venäläinen testiryhmä oli käynyt etsimässä häntä, tuloksetta. Suomalainen sai poissaolomerkinnän. Kolme sellaista 12 kuukauden aikana tulkitaan dopingrikkomukseksi, josta voi seurata kilpailukieltoa. Koskela on kerännyt 2001–2018 yhteensä kaksi merkintää.

– Kyllä siitä jäi sellainen fiilis, että venäläisille aukesi maalipaikka ja he laittoivat laatan rysään. Nimittäin hotelli oli täynnä urheilijoita, ja testiryhmä etsi vain minua, neljänsissä olympiakisoissaan oleva Koskela arveli.

Koskela harjoitteli Gangneungissa perjantaina.

Myös tuolloin Koskela oli venäläistähtien päävastustajia ja lajinsa silloinen tähtiurheilija. Näistä kisoista suljettiin runsaasti myös venäläisiä pikaluistelijoita, jotka olisivat olleet mitaliehdokkaita juuri sprinttimatkoilla. Perjantaina kisoista suljettiin lopullisesti peräti 47 venäläisurheilijaa.

Venäläisten kohtelu liittyy pitkälti Sotshin olympiakisojen tapahtumiin 2014, mikä ei yllätä Koskelaa.

– Sain kisoissa jo nukkumaan mentyäni testimääräyksen ja menin kisakylän lähellä sijainneelle testiasemalle, juuri siihen paikkaan, josta on sittemmin kohuttu. Kokemukseni sieltä olivat niin eriskummallisia, että minun on ollut aika helppo uskoa raportteja, joiden mukaan siellä touhuttiin kaikenlaista epämääräistä.

Eteläpohjalainen muistaa jo testiaseman hississä ihmetelleensä, miksi nelikerroksisen talon hissillä pääsi vain ykkös- ja neloskerroksiin.

– Näytteenantotilojen välissä oli jotain kummallisia koppeja, joihin ei ollut sisäänpääsyä siltä puolelta. Mitähän niissäkin puuhattiin, kyllä niissä muutakin oli kuin ilmaa?

Koskela on kansainvälisen uransa aikana oppinut tuntemaan lukuisia venäläisiä urheilijoita, myös kisoista suljettuja.

– En halua tuomita kansakuntaa kollektiivisesti, mutta väärintekijöille kuuluu rangaistuksensa. Venäläisten moraali ja etiikka näissä asioissa on täysin toisenlainen kuin meidän länsimaisen kasvatuksen saaneiden. He kasvavat ikään kuin toisenlaiseen käsitykseen totuudesta kuin me, ja urheilun sisäoppilaitosmainen toimintatapa ruokkii kulttuuria, jossa urheilija livahtaa tämän yhden rajan yli helpommin kuin täällä.

Mistä paikkaajat tulevaisuudessa?

Tänä vuonna 36 vuotta täyttävä Pekka Koskela myöntää, että häntä otti päähän valitsematta jääminen loppuvuoden 2017 olympiapaikkajaossa. Valitsematta jäivät silloin veteraanitason tähtiurheilijoista myös Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen, Janne Ahonen ja Hannu Manninen, vaikka kaikkien olympiapaikka oli jo täysin selvä.

– Viime keväänä Olympiakomitea nimenomaan lupasi näytöt antaneille nopean valintaprosessin. Minä olin antanut varmat näytöt. Muihin lajeihin en ota kantaa, vaikka arvostan tuota listaa tavattoman paljon.

Pekka Koskela (kesk.) EM-kisoissa tammikuussa.

Kun listaan lisätään Matti Heikkinen, Kaisa Mäkäräinen ja Mika Poutala, ollaan totisen äärellä. Jokainen on varmasti viimeisissä olympiakisoissaan ja suuri osa myös viimeisissä arvokisoissaan, kuten Koskela. Porukalla on yhteensä noin 70 arvokisamitalia ja näissäkin kisoissa mahdollisuus yhteensä jopa puoleenkymmeneen mitaliin.

– On hienoa, että tämä kokenut porukka on kapasiteetiltaan vielä ihan olympiajoukkueen huippua, mutta kieltämättä vähän kylmää, mistä tälle porukalle löytyy paikkaajat. Ei ole helppoa. Hiihdossa tilanne näyttää parhaalta, mutta omassa lajissani ei näytä. Koskelan päätös jatkaa näihin kisoihin vahvistui, kun hän toipilaskaudellaan 2015–16 huomasi, ettei nuorista haastajista ole hänen tai Poutalan saappaisiin.

– Olimme aivan marginaalilaji, jota Hännisen Janne parhaansa mukaan tekohengitti. Sitten viestikapula siirtyi minulle ja Mikalle. Olemme saaneet hyvin näkyvyyttä, ja ihmiset ovat jopa alkaneet taas ymmärtää tätä lajia. Voi surkeutta, jos kaikki se työ valuu viemäriin, kun me lopetamme. Siinä on uhkana nopea marginalisoituminen.

Koskela sanoo taas saman kuin lukemattomia kertoja aiemmin:

– Jotta lajilla on tulevaisuutta, jonnekin Suomeen tarvitaan jääurheilukeskus, siis halli.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?