Miksi vaikeasti työllistyviä on aiempaa vaikeampi työllistää?
Miksi esimerkiksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitetut palkkatuet tulevat jatkuvasti myöhässä?
Nämä kysymykset ovat Ilta-Sanomien selvityksen mukaan askarruttaneet laajasti suomalaisia yhdistyksiä ja yrityksiä. Monet yleishyödylliset yhdistykset, kuten urheiluseurat ja uskonnolliset ryhmät, janoavat edullista, palkkatuettua työvoimaa toimintansa pyörittämiseen. Samalla ne kokevat auttavansa merkittävästi yhteiskuntaa, koska vaikeasti työllistyvien – kuten maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien – on usein haasteellista saada töitä tavallisilta työmarkkinoilta.
Jopa tunteet ovat kuumenneet. Valtion maksatuskeskusten kautta kanavoima palkkatuki on yhdistyksille keino hankkia edullista työvoimaa, mutta napinaa syntyy ensinnäkin siitä, että useimmat yhdistykset eivät enää saa sataprosenttista palkkatukea. Tunteiden kuumenemista on aiheuttanut sekin, että myönnetyt palkkatuet tulevat lähes jatkuvasti, pahimmillaan jopa kaksikin kuukautta, myöhässä.
– Asiat toimivat kohtalaisesti alkuvuoteen 2014 asti. Sen jälkeen palkkatukirahat ovat tulleet lähes poikkeuksetta myöhässä, mikä on yhdistystoiminnan kannalta äärimmäisen kiusallista. Kun palkkapäivänä ei ole ollut tarpeeksi rahaa tilillä, meidän on usein ollut pakko lainata sitä jostain – joskus jopa pikavippifirmoilta, helsinkiläisen Bewesport ry:n puuhamies Teukka Ulander kertoo.
– Työntekijöiden palkat eivät saa koskaan olla myöhässä, koska myös yhdistyksissä koko toiminta perustuu luottamukseen, hän alleviivaa.
Teukka Ulander on tuohtunut palkkatukien viivästyksiin.
”Miksi tämän pitää olla niin hankalaa?”
Urheiluseura- ja kirpputoritoimintaan keskittyneessä Bewessä on vuodesta 1997 alkaen nähty useita satoja vaikeasti työllistettäviä ja jopa yli 20 eri kansallisuudesta. Vastaavanlaista työtä tehneitä yhdistyksiä löytyy eri puolilta Suomea, mutta niiden johtohenkilöt olivat haluttomia puhumaan asioista omalla nimellään. Osa sanoi pelkäävänsä, että kritiikki vaikuttaisi kielteisesti tukipäätöksiin.
Ulander sitä vastoin tuo rohkeasti näkemyksensä esille. Hän toimii tavallaan yhdistysten äänitorvena tässä asiassa.
– Miksi ihmeessä vähävaraiset yhteisöt, jotka yrittävät auttaa esimerkiksi vajaakuntoisia tai maahanmuuttajia, joutuvat toimimaan pankkina valtiolle? Jos me emme työllistäisi heitä, ketkä sitten? Tiedän, että monet meilläkin työllistyneistä ovat juuttuneet kortistoon sen jälkeen, kun meillä ei enää ollut varaa heidän palkkoihinsa, Ulander sanoo.
– Aikanaan palkkatuki hyödytti sekä yhdistyksiä että vaikeasti työllistettäviä. Nyt kaikki on mennyt tosi hankalaksi, koska vajaakuntoistenkin kuukausipalkkoja valtio tukee enää 50 prosentilla ja normaalikuntoisten 30 prosentilla. Eniten raivostuttaa kuitenkin se, että kun olet itse saanut hiki hatussa kasattua oman osuutesi kuukausipalkkoihin, palkkatukia ei sitten näykään ajoissa tilillä. Miksi tämän pitää olla niin hankalaa?
Tukien käsittely hidastui
Palkkatukien maksu keskitettiin vuoden 2013 alussa kuuteen ely-keskusten yhteydessä toimivaan maksatusalueeseen. Aiemmin tukia hoitivat työ- ja elinkeinotoimistot. Muutoksen jälkeen tukien käsittely hidastui, mikä on myönnetty viranomaisten toimesta avoimesti.
– Maksatusyksikön käsittelyajoissa on ollut viiveitä vuoden 2017 aikana, KEHA-keskuksen maksatusjohtaja Pauliina Smolander kirjoitti tiedotteessaan syyskuun lopussa.
– Työvoimapalveluihin osallistuvien työnhakijoiden määrä on kasvanut reilut 12,3 prosenttia useiden työllisyyttä tukevien uudistusten tuloksena. TE-toimistot ovat tehneet työllistämispäätöksiä 42 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, joten hakemusmäärä maksatuksessa on kasvanut huimasti, erityisesti palkkatuen ja starttirahan osalta.
Yhdistysten tuet pitäisi käsitellä kahdessa, yritysten kolmessa ja kuntien neljässä viikossa. Selvityksemme mukaan aikataulu pitää vain harvoin, mutta toisaalta palkkatukien käsittelyajoista ei ole olemassa sitovia säädöksiä.
– Palkkatuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta, joten työnantajan taloudellisen tuen tarve ei ole peruste myöntää palkkatukea. TE-hallinnolla ei ole yhdistysten toiminnan tukemiseen tarkoitettua avustusta, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ville Heinonen sanoo.
– Jos yhdistyksellä on merkittävää yhteiskunnallista palvelutuotantoa, on suositeltu, että TE-toimisto ja yhdistys yhdessä keskustelevat tavoitteista palkkatuella työllistettyjen määrästä esimerkiksi vuosittain.
Heinosen mukaan yhdistyksiin, säätiöihin ja rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin voidaan työllistää vähintään 24 kuukautta viimeisten 28 kuukauden aikana työttömänä olleita henkilöitä niin sanotulla täydellä (100 prosentin) palkkatuella, joka kattaa kaikki tuella palkattavasta aiheutuvat palkkauskustannukset 65 prosentin työaikaan asti.
IS:n tietojen mukaan täyttä palkkatukea myönnetään kuitenkin enää harvakseltaan yhdistyksille, vaikka ne ovat monesti ainoita, joille esimerkiksi vajaakuntoiset työntekijät kelpaavat.
– Vuoden 2017 talousarviossa täyden palkkatuen myöntäminen on rajattu 3 000 henkilötyövuoteen. Vuonna 2016 täydellä palkkatuella työllistettiin noin 3 800 henkilön keskimääräinen volyymi, joten täydellä palkkatuella työllistettyjen volyymi jää viime vuotta alhaisemmaksi kiintiön johdosta, Heinonen sanoo.
– Kolmannen sektorin (yhdistykset, säätiöt, uskonnolliset yhdyskunnat) työllistäminen on mainitun kiintiön johdosta suhteellisesti aiempaa vähäisempää. Keskimäärin tammi-lokakuussa palkkatuella olleista henkilöistä on noin 26 prosenttia työskennellyt kolmannella sektorilla. Viime vuonna vastaavaan aikaan osuus oli 30 prosenttia.
”Turha byrokratia pitäisi unohtaa”
Heinonen mukaan täydellä palkkatuella työllistetyt ovat muihin yksityiselle sektorille palkkatuella työllistettyihin verrattuna keskimäärin useammin työttöminä kolme kuukautta palkkatukijakson päättymisen jälkeen.
– Työllisyysmäärärahoja on haluttu kohdentaa käyttöön, jossa työllistyminen avoimille työmarkkinoille on todennäköisempää. Tämä voi selittää sen, että yhdistyksiä on pudonnut täyden palkkatuen piiristä, hän linjaa.
Ulanderin mielestä niiden yhdistysten, joilla on näyttöä vaikeasti työllistyvien auttamisesta, ei pitäisi joutua elämään jatkuvassa epätietoisuudessa.
– Olemme jo parisenkymmentä vuotta integroineet kymmeniä ja taas kymmeniä maahanmuuttajia Suomeen. Olemme myös auttaneet satoja suomalaisia saamaan elämän syrjästä kiinni. Miksi palkkatukia ei voi maksaa ajallaan, jopa etukäteen, kun niihin liittyvät päätökset ovat kuitenkin aina olleet myönteisiä? Turha byrokratia pitäisi unohtaa, Ulander näkee.
– Nyt ollaan vaarallisilla vesillä. Monet yhdistykset ovat jo joutuneet lyömään hanskat tiskiin, kun tukia ei ole enää myönnetty kuin osittain. Olen varma, että nykykäytäntö vain pahentaa vaikeasti työllistettävien tilannetta. Se taas maksaa yhteiskunnalle toista kautta maltaita.