Muut lajit

Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköllä outo suhtautuminen urheilijoiden antidopingkoulutukseen – ”Meillä ei ole muskeleita”

Julkaistu:

Kolumni
Suomen olympiakomitea saarnaa puhtaan urheilun puolesta, mutta onko oma pesä kunnossa dopingin vastaisessa työssä? kysyy Juha Kanerva kolumnissaan.
”Meille on tärkeää, että arvopohja, jolla toimimme, on eettisesti kestävä myös vuosien päästä katsottuna. Vastuullisuuskompassimme sitouttaa toimimaan läpinäkyvästi, taloudellisesti, syrjimättä sekä puhtaasti ja reilusti.”

Näin lausui Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio viime lauantaina järjestön vuosikokouksessa. Entä toimiiko järjestö omien periaatteidensa mukaisesti?

Suomi on ollut dopingin vastaisessa taistelussa etulinjassa 15 vuoden ajan, mutta nyt tuntuu suksi lipsuvan. Taustoitetaanpa hieman.

Puhtaasti paras on Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) urheilijoille tarjoama koulutuspaketti, jonka voi täyttää varttitunnissa internetissä. Kyse on norjalaisten ja tanskalaisten kehittelemästä materiaalista, josta on tehty suomenkielinen versio.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

***

Jostain syystä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ei ole innostunut sisällyttämään antidopingkoulutuksen suorittamista arvokisoihin pääsyn kriteeriksi. HUY on Ilta-Sanomien tietojen mukaan vedonnut kiireeseen ja siihen, että heillä ei ole riittävästi muskeleita asian läpiviemiseksi.

Välinpitämättömyys eettisissä kysymyksissä voi kääntyä ikävällä tavalla itseä vastaan, koska urheilujärjestöille valtionapua myöntävä opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa avustuksia vain eettisesti kestävään toimintaan. Mikäli Olympiakomitea ei koe Puhtaasti paras -ohjelmaa luontevaksi osaksi heidän työsarkaansa, OKM voi laskea sen valtionapua.

Norjalaishiihtäjät Martin Johnsrud Sundby ja Therese Johaug kärysivät viime vuonna kiellettyjen metodien käytöstä. Kumpikaan ei ollut suorittanut Norjan ADT:n vastaavaa koulutusta (Real winner). Käryjen jälkeen vuonomaan hiihtoliitto ilmoitti, että se edellyttää kaikilta edustushiihtäjiltä diplomin hankkimista.

***

Huipputason urheilijoille koulutuksen sisältö on ehkä tuttua, mutta nuorten maajoukkueeseen nousseilla tiedon tarve lienee suurempi. Kun Suomi lähetti joukkueen nuorten olympiafestivaaleille ja universiadeihin, Puhtaasti paras -diplomin suorittaminen oli vapaaehtoista. Asiasta innostuivat ne, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta, mutta ne, joille koulutus antaisi uutta tietoa, jättivät kurssin suorittamatta.

Siksi vapaaehtoisuuteen perustuva linja ei ole kestävällä pohjalla. Jos Olympiakomitea edellyttäisi diplomin hankkimista, sen voisi katsoa suhtautuvan vakavasti dopingongelmaan. Mikäli johtavat suomalaiset olympiaurheilijat suorittavat diplomin ja esittelevät sitä somessa kuvan kera, sillä on takuuvarmasti iso vaikutus seuraavan sukupolven edustusurheilijoihin.

Olympiakomiteassa mietitään parhaillaan huippu-urheilun yhteiskunnallista perustelua. Jotta siinä asiassa edetään, tarvitaan konkreettisia näyttöjä. Nyt sellaiseen olisi mahdollisuus.

Ja vielä...

1970-luvulla suomalaisessa urheilussa vallitsi kulttuuri, jossa hormonien käyttö oli yhtä luontevaa kuin ravintolisät nykyään. Nykymenolla Olympiakomitea on antamassa viestin, joka sisältää tuulahduksen menneeltä vuosikymmeneltä. Toivottavasti järjestön johdossa tajutaan, että huippu-urheilu ei voi toimia omilla säännöillään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt