Muut lajit

Virén, Nykänen, MM95 ja muut – äänestä, mikä on 100-vuotiaan Suomen urheilun ikimuistoisin hetki

Julkaistu:

Suomi100
Mikä hetki on jäänyt kirkkaimpana mieleesi suomalaisesta urheilusta? Nyt näistä ikimuistettavista hetkistä pääsee äänestämään. Tulokset kerrotaan joulukuussa.
Suomen juhlavuoden kunniaksi Ilta-Sanomat järjestää äänestyksen ikimuistettavimmasta suomalaisesta urheiluhetkestä. Tämän artikkelin loppuosasta löytyy linkki äänestyslomakkeeseen, jossa pääsee valitsemaan oman suosikkihetkensä IS:n urheilutoimituksen tekemältä ehdokaslistalta.

Alta löydät tarkemmat selvitykset ikimuistoisista hetkistä. Hetket ovat aikajärjestyksessä.

Lukijoiden valitsema ikimuistoisin urheiluhetki paljastetaan IS:n printtilehdessä ja verkossa 5. joulukuuta. Äänestysaika päättyy 30. marraskuuta.

1920 Ludowika ja Walter Jakobsson voittavat itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin

Saksalainen Ludowika Eilers ja suomalainen Walter Jakobsson rakastuivat Berliinin jääpalatsissa ja menivät naimisiin 1911. Taistoluistelijapari voitti MM-tittelin 1911 ja 1914. He muuttivat Suomeen vuonna 1911 ja toivat juuri itsenäistyneelle maalle ensimmäisen olympiakullan Antwerpenissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

1920 Hannes Kolehmainen kruunaa uransa maratonin olympiakultaan

Kuopiolainen kirvesmies Hannes Kolehmainen oli kerännyt mainetta ja kunniaa Tukholman olympiakisoissa 1912 ”juoksemalla Suomen maailmankartalle”. Tukholman kisojen jälkeen Yhdysvaltoihin muuttanut Kolehmainen täydensi mitalikokoelmaansa Antwerpenissa voittamalla maratonjuoksun.

1922 Suomalaishiihtäjät valtaavat Holmenkollenin

Holmenkollen oli Norjan ja koko maailman hiihdon kehto 1900-luvun alussa – ja muiden maiden hiihtäjille vaikea paikka menestyä. Talvella 1922 suomalaiskaksikko Anton Collin ja Tapani Niku mursivat kirouksen sivakoimalla kaksoisvoittoon Oslon hiihtopyhätössä.

1923 Clas Thunberg maailman nopein teräskenkä

Suomalaiset olivat saaneet pikaluistelussa ensimmäiset arvokisamitalinsa jo 1890-luvulla, mutta varsinainen mitalisade alkoi 1920-luvulla. Helsinkiläinen Clas Thunberg oli pikakiituri vailla vertaa: vuonna 1922 hän voitti yleisluistelijoiden EM:n ja vuotta myöhemmin maailmanmestaruuden Tukholmassa.

1924 Paavo Nurmi juoksee kaksi olympiakultaa samana päivänä

Paavo Nurmi oli yksi 1920-luvun tunnetuimmista urheilijoista kaikki lajit huomioiden. Turkulainen voitti kaikkiaan 12 olympiamitalia 1920-28 (yhdeksän kultaa ja kolme hopeaa). Ikimuistoisin hetki osui Pariisin olympiakisoihin, joissa ”Juoksijoiden kuningas” voitti puolentoista tunnin sisällä 1500 metrin ja 5000 metrin kilpailut.

Kultavääpelistä GeeBeehen

1930 Matti Järvinen hiljentää ruotsalaisyleisön Tukholman stadionilla

Jotkut ruotsalaiset rotututkijat olivat 1930-luvun alussa sitä mieltä, että suomalaiset ovat taustaltaan pikemmin aasialaisia kuin eurooppalaisia. Suomalainen valtiojohto ja urheiluväki tekivät kaikkensa todistaakseen teorian vääräksi. Kun Matti Järvinen heitti 28.7.1930 Tukholmassa maailman pisimmän heiton 72,38, paras ruotsalainen jäi 12 metriä. Silti Idrottsbladet otsikoi ”Mongolien päivä Stadionilla”.

1932 Veli Saarisesta ensimmäinen hiihdon olympiakultamitalisti

Virolahden saaristolaisena ja kalastajana Veli Saarinen hankki soutamalla rautaisen pohjakunnon hiihtolatujen kilvoitteluja varten. Lake Placidin olympialaduilla 1932 kunnolla oli käyttöä, kun Saarinen jaksoi parhaiten 50 kilometrin kisan tuoden Suomelle historian ensimmäisen hiihdon olympiavoiton.

1936 Kustaa Pihlajamäki painii Berliinissä kuin kärppä

Radion pääselostaja Martti Jukola oli värikäs sanankäyttäjä. Hän on kuvannut Kustaa Pihlajamäen olympiavoittoa vapaapainissa Berliinissä 1936 seuraavasti. ”Hän oli tulinen ja nopealiikkeinen kuin kärppä.” Pihlajamäki oli vääntänyt kultaa jo 1924 Pariisissa ja ollut hopealla 1928 Amsterdamissa.

1936 Kultavääpeli voittaa, Murakoso jää…

Suomalainen kestävyysjuoksu eli suuruuden vuosiaan 1920-30-luvuilla. Kaikkein komein hetki nähtiin Berliinissä 1936, kun Ilmari Salminen, Arvo Askola ja Volmari Iso-Hollo juoksivat kolmoisvoiton 10 000 metrillä japanilaisen Kohei Murakoson jäädessä sinivalkoisen trion kelkasta viimeisellä kierroksella.

1938 Gunnar Bärlund loistaa Madison Square Gardenin pääottelussa

Vuoden 1934 Euroopan mestaruuden jälkeen paitansa riisunut Gunnar Bärlund takoi taaloja Yhdysvaltain ammattilaiskehissä 1930-luvulla. Maaliskuussa 1938 ”GeeBee” kukisti Madison Square Gardenin pääareenalla Buddy Baerin ja nousi samana vuonna raskaansarjan maailmanmestarin Joe Louisin kakkoshaastajaksi.

Maamme-laulun lausunnasta reissumiehen kaareen

1940 Ella Eronen lausuu Maamme-laulun jääpallomaaottelun yhteydessä talvisodan aikana

Talvisodan ajan ikimuistoisin urheilutapahtuma nähtiin 11. helmikuuta Tukholman perinteikkäällä stadionilla. Kyseessä oli Ruotsin ja Suomen välinen jääpallomaaottelu, jonka tulot käytettiin suomalaisten sotaponnistelujen hyväksi. Ennen pelin alkua näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun, mikä sävähdytti radiokuuntelijoita Suomessa.

1941 Suomi marssiin Ruotsin nurin välirauhan aikana

Toukokuussa 1941 käytiin kaikkien aikojen kummallisin maaottelu, kun Ruotsin kävelyurheiluliitto haastoi suomalaiset maaotteluun maanteille. Kävelysuoritusten laskenta kesti lähes kuukauden, ja tulos julkistettiin 20. kesäkuuta. Suomessa kansalaisten suorituksia kirjattiin 1 507 111 ja Ruotsissa 943 952, joten Suomi voitti tuon kamppailun ylivoimaisesti ilman väestöpainotuksiakin.

1946 Neljä suomalaismitalistia kiertää samaan aikaan juoksurataa

Oslon EM-kisojen avauspäivänä elokuussa 1946 nähtiin hämmästyttävä hetki. 10 000 metrin kärkikaksikko Viljo Heino-Helge Perälä paukutti viimeisiä kierroksiaan Bislettin stadionilla, kun areenalle saapuivat maratonin kaksi nopeinta Mikko Hietanen ja 47-vuotias Väinö Muinonen.

1948 Kahden lajin taitaja Heikki Hasu voitti ensimmäisen sotien jälkeisen olympiakullan

Myllykosken Kilpa-Veikkojen kasvatti Heikki Hasu oli vain 21-vuotias lähtiessään St. Moritzin talviolympiakisoihin. Kymenlaaksolainen maanviljelijä ei kuvia kumarrellut, vaan voitti yhdistetyn kilpailun norjalaisten nenän edestä. Neljä vuotta myöhemmin Oslossa Hasu oli voittamassa 4x10 km viestinhiihtoa.

1948 Reissumiehen kaari kantaa pisimmälle Wembleyllä

Tapio Rautavaara oli näytellyt pääosaa vuonna 1947 valmistuneessa elokuvassa Kultamitalivaimo, jossa urheilu ja keihäänheitto on keskiössä. Seuraavana vuonna kultamitali konkretisoitui Wembleyn stadionilla, kun kokenut ”Reissumies” hallitsi parhaiten sateisen tiilimurskan ja heitti olympiakultaa tuloksella 69,77.

1948 Suomalaisvoimistelijat kesyttivät hevosen

Lontoon olympiakisojen voimisteluareenalla nähtiin 1948 merkillinen kilpailu, kun hevosella tasapisteisiin päätyneet Paavo Aaltonen, Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen palkittiin kaikki kultamitalilla. Kisajärjestäjät olivat hövelillä päällä ja palkitsivat neljänneksi ja viidenneksi sijoittuneet italialaiset telinetaiturit hopealla ja pronssilla.

Äiteestä Kokkolan leipuriin

1951 Nuorukainen liitää lentomäen ME-lukemiin Oberstdorfissa

Rovaniemen mäkikoulun kasvatti Tauno Luiro nousi yhdessä talvessa mäkihypyn ykköskaartiin Suomessa ja maailmalla. Juuri 19 vuotta täyttänyt Luiro liiteli Oberstdorfin jättiläismäessä 15 000 katsojan edessä 139 metriä eli loisteliaan uuden maailmanennätyslukeman.

1952 Veikko Hakulinen tekee kellontarkkaa työtä – 3.33.33

Veikko Hakulinen oli 1950-luvun ykköshiihtäjä Ruotsin Sixten Jernbergin ohella. ”Haku-Veikon” legendaarisin voitto osui Holmenkollenille ja Oslon olympiakarkeloihin 1952. Suomalainen voitti 50 km kuninkuusmatkan ajalla 3.33.33.

1952 Paavo Nurmi tuo olympiasoihdun stadionille

Olympiakisojen järjestelyoikeuksien saaminen sodasta toipuvaan Suomeen vuonna 1947 oli hämmästyttävä urheilupoliittinen teko. XV olympiadin kisojen avajaisten tunteellisin hetki nähtiin, kun entinen mestarijuoksija Paavo Nurmi toi olympiasoihdun stadionille.

1952 Sylvi Saimo meloo kultaa ja kunniaa


Suomalaiskatsojat eivät päässeet nauttimaan menestystä paraatilajissamme yleisurheilussa, mutta onneksi muissa lajeissa nähtiin iloisia yllätyksiä. Näyttävin mitalisade saatiin Taivallahden melontastadionilta. Naisten sarjassa vikkelimmin kulki Sylvi Saimon kanootti. 37-vuotias maanviljelijä voitti 500 metrin kilpailun.

1956 Siiri ”Äitee” Rantanen ratkaisee naisten viestikullan Suomelle

Naiset olivat päässeet mukaan olympialadulle 1952 Oslossa, mutta viesti hiihdettiin ensimmäisen kerran neljä vuotta myöhemmin Cortina d’Ampezzossa. Sirkka Polkunen ja Mirja Hietamies petasivat ankkuri Siiri ”Äitee” Rantaselle hyvät asemat, ja tämä onnistui ankkuriosuudella hiihtämään kiinni Neuvostoliiton Radja Jeroshinan ja varmistamaan Suomelle 3x5 km olympiavoiton.

1956 ”Ruotsintappaja” Voitto Hellsten saa täpötäyden Olympiastadionin riemuitsemaan

Vuonna 1956 vuoden suosituimmaksi suomalaiseksi ei valittu väistynyttä presidenttiä J.K. Paasikiveä eikä tämän seuraajaa Urho Kekkosta, vaan ”Ruotsintappaja” Voitto Hellsten, jonka urakointi maaottelussa toi jälleen kerran voiton Suomelle. Hellsten ankkuroidessa Suomen voittoon 4x400 metrin viestissä Helsingin Olympiastadionin yleisön räjähtäessä riemuun.

1956 Itsenäisyyspäivän kunniaksi kaksi kultamitalia painimatolla

Kesäolympialaisia järjestetään harvoin joulukuussa, mutta vuonna 1956 näin tapahtui, kun kisat järjestettiin maailman toisella puolella Melbournessa. Niinpä Suomen itsenäisyyspäivänä oli tulessa useampi sinivalkoinen urheilija, joista painijat Rauno Mäkinen (62 kg) ja Kyösti ”Köpi” Lehtonen (67 kg) poistuivat matolta olympiavoittajina.

1957 Aulis Rytkönen kruunataan Ranskan cup-mestariksi

Vuoden 1952 olympiakisojen jälkeen Ranskaan ammattilaiseksi lähtenyt Aulis Rytkönen pelasi komean uran Toulouse FC:n paidassa. Kuopiolaislähtöisen ”Aaliksen” hienoin hetki osui toukokuuhun 1957, jolloin Toulouse kukisti Ranskan cupin loppuottelussa Angersin 6-3 suomalaisen syöttäessä kolme maalia.

1957 Kolme Olavia maailmanennätysvauhdissa

Maailmalla kohuttiin 1950-luvun puolivälissä Roger Bannisterin juoksemasta haamumailista, mutta myös suomalaisilla mailereilla oli vauhti päällä. Vahvin todiste sinivalkoisten keskimatkureiden kyvyistä saatiin 11. heinäkuuta 1957, jolloin kolmikko Olavi Salsola, Olavi Salonen ja Olavi Vuorisalo alitti Turun Urheilupuistossa 1500 metrin ME:n. Kahden ensiksi mainitun aika oli 3.40,2 ja Vuorisalon kymmenystä heikompi.

1958 Juhani Kärkinen hurmaa Salpausselän mäkimontun

Lahti järjesti hiihdon MM-kilpailut talvella 1958. Suomalaiset saivat mitaleja ladulla ja yhdistetyssä, mutta kaikkein juhlituin sankari oli kotimäessään hypännyt Juhani Kärkinen. LHS:n tyylitaituri liiteli 9. maaliskuuta maailmanmestariksi 67 000 katsojan edessä.

1959 ”Kokkolan leipuri” Olli Mäki valtaa Euroopan mestaruuden

Kokkolassa nyrkkeilyoppinsa saanut Olli Mäki oli vuonna 1959 sarjassaan (alle 60 kg) maanosan paras nyrkkeilijä, mikä tuli todistetuksi Luzernin EM-kisoissa. Rooman olympiakisoihin hän ei päässyt urheilupoliittisen väännön takia, joten ura jatkui ammattilaisena. Elokuussa 1962 Mäki hävisi MM-tittelin Davey Moorelle Helsingin Olympiastadionilla yli 23 000 katsojan edessä.

Mr. Seefeldistä viiden metrin yli kaameaan heittoon

1960 Voimistelija Eugen Ekman yllätti ikuisessa kaupungissa

Rooman olympiakisat 1960 olivat ensimmäiset Suomeen televisioidut viiden renkaan kisat, joten niitä seurattiin aiempaa tarkemmin. Suomalaismenestys jäi vaatimattomaksi, ja kisat pelasti hevosella kultamitalin voittanut vaasalainen Eugen Ekman, joka ei olisi ehkä mahtunut joukkueeseen, mikäli TUL:n voimistelijat olisivat olleet mukana.

1963 Pentti Nikula taivuttaa seipäällään 5 metrin yli

Somerolainen Pentti Nikula hyppäsi kesäkuussa 1962 seiväshypyn ME:n 494 Helsingin Olympiastadionilla. Seuraavana vuonna hän pani vielä paremmaksi ylittämällä ensimmäisenä maailmassa viiden metrin haamurajan Pajulahden urheiluopiston karussa hallissa.

1964 Eero Mäntyranta sivakoi kultaa ja valitaan Mr. Seefeldiksi

Innsbruckin talviolympiakisojen 1964 hiihtokilpailut käytiin Seefeldin laduilla, joilla suomalaisten suksi luisti mallikkaasti. Pellolainen Eero Mäntyranta oli nopein niin 30 kuin 15 kilometrin kilpailuissa. Latusaavutusten ohella komea lappilainen kruunattiin Alppimaisemissa Mr. Seefeldiksi.

1964 Pauli Nevalan ”kaamea heitto” riittää olympiavoittoon Tokiossa

Teuvalla kasvaneen Pauli Nevalan lapsuus ei ollut helppo, mutta näyttämisen halu oli sitäkin väkevämpi. Tokion jättiläisstadionilla lokakuussa 1964 pohjalainen rämäpää sinkosi keihäänsä lukemiin 82,66, jolla irtosi kultainen mitali. ”Kaamea heitto” jäi kansan mieleen Juhani Haapasen radionselostuksen ansiosta.

1964 Suomalainen visiitti olympiakisojen koripalloturnauksessa

Suomalaisia palloilujoukkueita ei ole kesäolympiakisoissa juuri nähty. Karsinnoista kisoihin on selvinnyt vain yksi joukkue. Kalevi Tuomisen valmentama koripallomaajoukkue ylsi tähän urotekoon kesällä 1964 hankkimalla olympiapaikan Geneven karsintaturnauksesta. Tokiossa Suomi voitti neljä ottelua ja hävisi viisi sijoittuen lopulta 11:nneksi.

1965 ”Flying Finn” Timo Mäkinen kaasuttelee Monte Carlon rallin voittoon

Ralliautoilun arvostetuin tapahtuma oli vuosikymmenien ajan Monacon ruhtinaskunnan suojeluksessa järjestetty kestävyysajo. Suomalaiset pääsivät mukaan rallin kärkikahinoihin 1960-luvun puolivälissä. Talvella 1965 Timo Mäkinen ajoi ensimmäisenä suomalaisena rallin voittoon Minillään.

1967 Eero Tapio vääntää painikultaa Bukarestissa

Suomi oli ollut painin suurvalta toisen maailmansodan alkuun asti. Sen jälkeen mitalimäärä arvokisoissa jäi vähemmäksi. Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien kunniaksi Haukiputaan Eero Tapio paini kreikkalais-roomalaisen painin MM-kultaa 70 kilon sarjassa.

1968 Kaija Mustonen kiitää kultaa Grenoblen olympiajäällä

Verné Lesche oli voittanut Suomelle pikaluistelun MM-tittelin vuosina 1939 ja 1947, mutta olympiajäällä suomalaisnaiset pääsivät mitalin makuun vasta 1960-luvulla Kaija Mustosen menestyttyä ensin Innsbruckissa (hopeaa ja pronssia) ja sitten Grenoblessa. Ranskan Alpeilla helsinkiläinen kiiti upeasti 1500 metrin kultaan.

1968 ”Kulta-Kalle” voimansa tunnossa Méxicon olympialavalla

Viron neuvostotasavallassa asunut Jaan Talts ja Porin kaupungin palveluksessa häärinyt Kaarlo Kangasniemi taistelivat 1960-luvun lopulla 90 kg:n sarjan kuninkuudesta. Taisto huipentui Méxicon olympialavalla lokakuussa 1968. Suomalaisten riemuksi ”Kulta-Kalle” keräsi kolmessa nostomuodossa yhteistuloksen 515 kg, mikä oli uusi ME ja riitti kultamitaliin.

Lentävästä askeleesta kompuroinnin kautta kultaan

1971 Juha Väätäisen lentävä askel oli liikaa muille

Helsinki järjesti 19 vuoden tauon jälkeen yleisurheilun arvokilpailut elokuussa 1971. Kisojen ainoa suomalaismitalisti oli Juha Väätäinen, mutta piippolalaisen suoritukset olivat sitäkin komeampia. ”Julma-Juhan” kiri puri ensin 10 000 metrillä ja muutama päivä myöhemmin hän oli nopein myös 5 000 metrillä.

1972 Lasse Virén kaatuu, nousee ylös ja voittaa kymppitonnin olympiakullan

Münchenin olympiakisoissa nähtiin komea yleisurheilun päätöspäivä, kun Lasse Virén ja Pekka Vasala voittivat lajinsa (5000 m ja 1500 m) puolen tunnin sisään. Kisojen mieleenpainuvin suomalaishetki koettiin kuitenkin 10 000 metrin kilpailun aikana, kun Virén kaatui hieman ennen puolimatkaa. Myrskyläläinen ei jäänyt radalle makaamaan, vaan nousi ylös, juoksi pääjoukon kiinni ja kiri lopulta olympiavoittoon ME-ajalla.


1972 Jarno Saarinen tekee suomalaista moottoripyöräilyhistoriaa

Turkulaisesta Jarno Saarisesta tuli 1970-luvun alussa suomalaisen urheiluväen suursuosikki. ”Paroni” nousi ratamoottoripyöräilyn 250 ksm maailmanmestariksi vaatimattomalla kalustolla kaudella 1972. Seuraavana vuonna hän oli vielä nopeampi, mutta ura ja elämä päättyi kohtalokkaaseen onnettomuuteen Monzan radalla.

1973 Mona-Lisa Pursiainen – maailman nopein nainen

Mona-Lisa Strandvall ei häikäissyt vielä Münchenin olympiakisoissa, mutta seuraavana vuonna avioon mennyt (Pursiainen) sprintteri häikäisi kansainvälisillä areenoilla. Kokkolan kasvatti juoksi sadalla metrillä 11,19 ja kaarrematkalla 22,39. Edellinen jäi maailman nopeimmasta sähköajasta 0,12 sekuntia ja jälkimmäinen vain sadasosan. Arvokisojen välivuonna suomalainen voitti kauden ykköstapahtumassa eli universiadeissa sekä 100 metrin että 200 metrin kisan.

1974 Nina Holmén vie kestävyyskokeen Rooman olympiastadionilla

Naisten kestävyysmatkoja pidettiin pitkään tabuna miesten johtamissa yleisurheilupiireissä. Vuoden 1974 EM-kisoihin naisten lajiohjelmaa täydennettiin 3000 metrin kilpailulla. Historiallisen kilpailun voitti Neuvostoliiton ennakkosuosikin Ludmila Braginan nenän edestä Suomen Nina Holmén SE-ajalla 8.55,10.

1974 Heikki Mikkola kaasuttelee motocrossissa maailmanmestariksi

Suomalaiset juhlivat 1970-luvulla moottoripyöräilyn eri lajeissa. Yrjö Vesterinen nousi trialissa eliittijoukkoon, mutta vielä enemmän huomiota sai loppilainen maanviljelijä Heikki Mikkola. Hän voitti kaudella 1974 ensimmäisen 500 ksm maailmanmestaruutensa ja pysyi lajin kärkitaistossa monta vuotta.

1976 Liisa Veijalainen suunnisti maailmanmestariksi ollessaan raskaana

Suomesta löytyi taitavia suunnistajia, mutta henkilökohtaista maailmanmestaruutta saatiin odottaa vuoteen 1976. Silloin odotettiin jotain muutakin. Naisten MM-rastit nopeimmin löytänyt Liisa Veijalainen (nykyään Liisa Peltola) ilmoitti nimittäin kilpailun jälkeen olevansa raskaana.

1977 Pertti Ukkolan mitalisarja täydentyi suomalaissiirtolaisten hurratessa Göteborgissa

Painija Pertti Ukkola tuli kansalaisten tietoisuuteen kesällä 1976 voitettuaan kreikkalais-roomalaisessa painissa olympiakultaa. Tampereelle asettunut lappilainen ei tyytynyt yhteen mestaruuteen, sillä seuraavana vuonna hän valtasi ensin EM-tittelin ja syksyllä MM-arvon. Jälkimmäiset kisat painittiin Göteborgissa, jossa Ukkolaa kannusti satapäinen suomalaissiirtolaisten joukko.

1978 ”Immon enkelit” sädehtivät Lahden MM-hiihdoissa

Suomalaiset naishiihtäjät olivat voimansa tunnossa Lahden MM-kisoissa talvella 1978. Päävalmentaja Immo Kuutsan mukaan Immon enkeleiksi nimetty nelikko Taina Impiö, Marja-Liisa Hämäläinen (myöh. Kirvesniemi), Hilkka Riihivuori ja Helena Takalo taisteli voiton kotiyleisön riemuksi. Presidentti Urho Kekkonen antoi Taistelijan maljan Takalolle, joka voitti kisoissa myös 5 km kilpailun.

1979 Jyväskylän kivinyrkki tehokkaana Kölnin kehässä

Tarmo Uusivirta oli suomalaisen amatöörinyrkkeilyn kirkkain tähti 1970-80-lukujen vaihteessa. Kahdessa MM-finaalissa tuli tappiot kuubalaisiskijöille, mutta eurooppalaisista iskijöistä jyväskyläläinen oli paras. Kölnin EM-kehässä 1979 ”Tare” näytti kyntensä valtaamalla 75-kiloisten mestaruuden.

1979 Charme Asserdal herättää suomalaiset raviurheilun pariin

Hevoset ovat olleet olennainen osa suomalaisten elämää, ja kilpaurheilukin sai maassamme alkunsa hevosten välisistä mittelöistä. Suuren yleisön tietoisuuteen raviurheilu nousi vuonna 1979, jolloin lämminveritamma Charme Asserdal juoksi voitosta toiseen ja teki tammojen volttilähetyksen Euroopan-ennätyksen 14,3.

Yhdestä sadasosasta formula ykkösten maailmanmestariksi

1980 Juha Miedon ja Thomas Wassbergin kamppailu jää urheiluhistoriaan

Juha Mieto oli hävinnyt Sapporon olympiakisoissa 15 km hiihdon pronssimitalin kuuden sadasosasekunnin erolla. Kylläpä oli huonoa tuuria, moni ajatteli. Lake Placidin olympiakisoissa 1980 nähtiin näytelmä, jossa Miedon kohtalo oli vielä tylympi. Matkana oli jälleen 15 km, joka päättyi Miedon ja Thomas Wassbergin kaksintaisteluun. Hurja vauhtileikki päättyi ruotsalaisen eduksi – yhden sadasosan erolla. Jatkossa FIS luopui sadasosien käytöstä hiihdon arvokisoissa.

1980 Nuori teräshermo Tomi Poikolainen viihtyi Moskovan vesisateessa

Hyvinkääläisestä Tomi Poikolaisesta tuli nuorin suomalainen olympiavoittaja kesäkisoissa Moskovassa 1980. Hänellä oli ikää vain 18 vuotta ja 7 kuukautta, mutta hermot sitäkin lujemmat. Miesten jousiammuntakilpailun loppuvaiheessa tullut myrsky ja vesisade sotki kärjessä olleen Neuvostoliiton Boris Isashenkon pasmat, mutta Poikolainen nautti kelistä ja tähtäsi voittajaksi.

1981 Ampumahiihdon ja Heikki Ikolan suurjuhla Lahden MM-kisoissa

Lahteen oli valmistunut 1978 komea hiihtostadion, jonka käyttö ei rajoittunut maastohiihtoon. Talvella 1981 Salpausselän rinteillä käytiin ampumahiihdon MM-kilpailut, joissa isäntämaa pärjäsi erinomaisesti. Suurin sankari oli 20 km kisan voittanut Heikki Ikola.

1982 Maailmanmestaruus lajissa, jossa menestykseen ei uskottu

Vaikka ralliautoilu nautti Suomessa suurta suosiota 1970-luvulla, rata-autoiluun suhtauduttiin huomattavasti varautuneemmin. Esimerkiksi F1-kuski Keijo Rosbergia kohtaan esitettiin ivallisia kommentteja ”Keken” jouduttua usein keskeyttämään heikon kaluston takia. Kaudella 1982 Rosberg pääsi näpäyttämään epäilijöille valtaamalla kuninkuusluokan MM-tittelin Williamsillaan.

1983 Tiina Lillak onnistuu viimeisellä yrityksellään

Helsinki oli saanut kunnian järjestää ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut elokuussa 1983. Suomalaisilla oli vahvat menestysodotukset, mutta mestaruudet olivat tiukassa. Naisten keihäänheiton ME-nainen Tiina Lillak ei saanut viidellä yrityksellään kuntoaan vastaavaa tulosta, mutta viimeisellä kierroksella rävähti. Lillakin kiskaistua 70,82 stadion räjähti ja mestari säntäsi villiin juoksuun.

1984 Marja-Liisan mahtava näytös Sarajevon olympialadulla

Marja-Liisa Hämäläinen (myöh. Kirvesniemi) ei ollut onnistunut arvokisoissa erityisen hyvin ennen vuoden 1984 olympiakisoja. Sarajevon olympiakisoissa tilanne muuttui kertaheitolla, sillä simpeleläinen nappasi Jugoslaviasta koko potin eli kolme kultamitalia naisten henkilökohtaisilla matkoilla (5 km, 10 km ja 20 km).


1984 Pertti Karppisen vene kulki kuin unelma Casitas-järvellä

Nesteen Soutajia edustanut Pertti Karppinen yllätti Montrealin olympiakisoissa 1976 voittamalla miesten yksikkösoudun kultataistelussa Saksan liittotasavallan Peter-Michael Kolben. Neljä vuotta myöhemmin Moskovassa raisiolainen palomies oli jälleen paras. Komea sarja täydentyi elokuussa 1984 Kaliforniassa Casitas-järven soutustadionilla suomalaisen vietyä kolmannen kerran 2000 metrin kultamitalin.

1984 Arto Bryggare vastaan amerikkalaiset

Pika-aituri Arto Bryggare oli lähellä maailmanmestaruutta Helsingissä 1983, mutta jäi hopealle. Amerikkalaishirmujen kotikentällä Lappeenrannan kasvatin mahdollisuuksia ei pidetty yhtä hyvinä. Pellavapää näytti viihtyvänsä tiukassa paikassa. Alkuerässä syntyi SE 13,35 ja finaalissa Bryggare rutisti pronssille Roger Kingdomin ja Greg Fosterin jälkeen.

1985 Jari Kurrin lämäri tekee hurjaa jälkeä NHL:ssä

Nuorena miehenä Jokereista Edmonton Oilersiin siirtynyt pääsi Pohjois-Amerikassa herran kukkaroon, kun suomalaislaituri pääsi keskushyökkääjä Wayne Gretzkyn kanssa samaan ketjuun. Parhaana NHL-kautenaan 1984-85 Kurri saavutti 135 tehopistettä ja teki runkosarjan maaliennätyksensä eli 71 osumaa. Pudotuspeleissä helsinkiläinen iski 19 osumaan Oilersin voittaessa Stanley Cupin.

1987 Havuja, perkele!

Marjo Matikainen nousi nuorena hiihtotaivaan kirkkaimpien tähtien joukkoon. Ensimmäiset henkilökontaiset arvokisamitalinsa espoolainen teekkari hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987. Suomalaisten mieleen on syöpynyt Matikaisen 5 km kisassa ilmoille päästämä huudahdus havuja, perkele! Huoltojoukot löysivät havuja, joiden ansiosta sukset pohjat puhdistuivat ja Matikainen nousi loppumatkalla kisan voittajaksi.

1987 Seppo Räty ottaa omansa Rooman helteessä

Tohmajärven suuri poika Seppo Räty ei matkustanut Rooman MM-kisoihin katselemaan nähtävyyksiä vaan heittämään keihästä. Loppukilpailu Stadio Olimpicolla ei sujunut aluksi suunnitelmien mukaan, sillä Räty kaatui ensimmäisen heiton vauhdinoton aikana. Viimeisellä kierroksella Räty venyi hienosti ja nousi mestariksi ohi Neuvostoliiton Viktor Jevskjukovin.

1988 Matti Nykäsen häikäisevää ylivoimaa Calgaryssä

Jyväskyläläinen Matti Nykänen oli hurmannut suomalaiset jo talvella 1982 liitämällä Holmenkollenin mäessä maailmanmestariksi hernerokkasumun keskellä. Kaudella 1987-88 Nykänen oli häikäisevän ylivoimainen eikä kunto pettänyt tärkeimmällä hetkellä olympiakisoissa. Nykänen voitti Calgaryssä normaalimäen, suurmäen ja johti Suomen joukkuekisan ykköseksi.


1989 Harri Kirvesniemi onnistuu vihdoin

Harri Kirvesniemi nousi maailman kärkihiihtäjien joukkoon Salpausselän kisoissa 1979. Kymmenen vuotta hän tavoitteli henkilökohtaista voittoa arvokisoissa, mutta sai tyytyä himmeämpiin mitaleihin. Lahdessa 1989 vihdoin onnistu Kirvesniemen oltua nopein 15 kilometrin perinteisellä. Kirvesniemi palasi Lahteen vielä 2001, mutta niistä kisoista tuli hienon hiihtouran joutsenlaulu.

Koulupojan V-tyylistä Mestarien liigan voittoon

1991 Kinnusen perheen onnenkyyneleet

Kisastudiot tulivat yleiseen käyttöön Ylen arvokisalähetyksissä vuonna 1991. Tokiossa järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen aikana studiossa vieraili keihäänheiton ex-ME-mies Jorma Kinnunen. Kun hänen poikansa Kimmo Kinnunen voitti yllättäen keihäänheiton Tokiossa, isä puhkesi studiossa kyyneliin ja tv-katsojat pääsivät todistamaan herkkää hetkeä.

1992 Koulupoika oppii V-tyylin ja mullistaa mäkihypyn

Mäkituomarit olivat vähentäneet armotta pisteitä rumasta tyylistä syksyyn 1991 asti. Talvella 1991-92 tilanne muuttui, eikä V-tyylistä rangaistu enää yhtä paljon. Uusi hyppytyyli mullisti lajin muutamassa kuukaudessa ja sen hallitsi parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen. Lahtelainen hyppäsi suurmäessä olympiakultaa ja johti Suomen yllätysvoittoon joukkuemäessä.

1992 Mikkelin meloja viihtyi Barcelonan vesillä

Suomalaiset melojat olivat haikailleet pitkään olympiamitalien perään vuosien 1948 ja 1952 supermenestyksen jälkeen, mutta yleensä turhaan. Kaikki muuttui Barcelonassa 1992, kun mikkeliläinen Mikko Kolehmainen voitti kaikkien hämmästykseksi kajakkiyksiköiden 500 metriä.

1992 Suomalainen palloilupioneeri hurmaa Saksassa

Käsipallo on Suomessa ruotsinkielisten dominoiva laji, jonka arvotus ei ole meillä samalla tasolla kuin monessa muussa Euroopan maassa. Niinpä Mikael Källmanin uroteot saksalaisseura SG Wallau-Massenheimissa ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Karjaalainen juhli keväällä 1992 Saksan mestaruutta ja EHF-cupin voittoa eurocupeissa. Lisäksi hänet valittiin Bundesliigan parhaaksi pelaajaksi.

1993 Teemu Selänteen tuuletus jää ihmisten mieleen

Harva urheilija on pystynyt lyönään itsensä läpi Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa samalla volyymilla kuin Teemu Selänne kaudella 1992-93. Jokereista Winnipeg Jetsiin siirtynyt Selänne osoitti olevansa synnynnäinen maalintekijä rikkomalla 2. maaliskuuta Mike Bossyn tulokkaiden maaliennätyksen. Selänteen tuuletuksia nähtiin jatkossakin, sillä hän jakoi runkosarjan maalitilaston voiton Aleksandr Mogilnyin kanssa 76 osumallaan.

1993 Kankkusen neljäs maailmanmestaruus

Suomalaiset olivat hallinneet ralliautoilun MM-sarjaa 1980-luvulla ja sama meno jatkui seuraavalla vuosikymmenellä. Laukaalainen Juha Kankkunen voitti maailmanmestaruuden jo vuonna 1986 (Peugeot) ja uusi tittelin 1987 (Lancia) sekä 1991 (Lancia). Kaudeksi 1993 keskisuomalainen siirtyi Toyotan leipiin ja onnistui jälleen. Neljäs MM-titteli sinetöityi kauden päätöskilpailussa Kataloniassa.

1994 Sievinen ja Kasvio juhlivat Rooman MM-altaassa

Uinnista tuli yksi suomalaisten suosikkilajeista 1990-luvun alussa, kun nuoret vesipedot Jani Sievinen ja Antti Kasvio kohosivat maailman eliittiin. Rooman MM-uinneissa syyskuussa 1994 Kasvio voitti 200 metrin vapaauinnin ja Sievinen 200 metrin sekauinnin huikealla ME-ajalla 1.58,16. Kaksi kertaa pidemmällä matkalla kumpikin ui hopeaa, joten Suomen mitalisaalis kasvoi neljään.

1995 ”Vallu” Konoseen jäätävä katse murskaa kiinalaiskävelijän

Suomalaisessa kansanperinteessä ”konosella” viitataan oksentamiseen tai ”tappavaan katseeseen”. Ensimmäisen mielleyhtymä tulee kävelijä Valentinin Konosen vatsaongelmista Helsingin EM-kisojen 50 kilometrillä 1994. Jälkimmäinen liittyy kesän 1995 MM-kisoihin Göteborgissa. Kononen lannisti kiinalaisen Zhao Yongshengin päättäväisellä katseellaan ja jatkoi menoaan viidenkympin maailmanmestariksi.

1995 Den glider in

Suomi ei ollut koskaan voittanut jääkiekon maailmanmestaruutta, eikä mitalisijojakaan ollut monta. Tukholmassa toukokuussa 1995 unelma vihdoin toteutui, kun ruotsalaisen Curt Lindströmin valmentama joukkue eteni loppuotteluun ja kukisti finaalissa Ruotsin Ville Peltosen kypärätempulla. Mestaruuden jälkeen koko Suomi lauloi ruotsalaisten itselleen tilaamaa voittolaulua Den glider in.

1996 Jari Litmanen voittaa Mestarien liigan maalikuninkuuden

Amsterdamin Ajaxin riveihin kesällä 1992 siirtynyt Jari Litmanen oli voittanut Hollannin liigan maalikuninkuuden (26 maalia 30 ottelussa) kaudella 1993-94, vaikka oli keskikenttäpelaaja. Mestarien liigassa Ajaxin nuori joukkue hämmästytti rohkealla pelillään. Louis van Gaalin suojatit voittivat kilpailun 1995 ja selvisivät loppuotteluun 1996. Jälkimmäisellä kaudella (1995-96) Litmanen voitti Mestarien liigan maalikuninkuuden yhdeksällä osumallaan ja onnistui maalinteossa myös finaalissa.

1996 Heli Rantanen kiskaisee elämänsä heiton

Vaikka Pohjoismaat tunnetaan tasa-arvon esitaistelijoina, ensimmäistä naispuolista pohjoismaista kesäolympiakisojen voittajaa yleisurheilussa saatiin odottaa vuoteen 1996. Atlantan kisoissa Suomen ja Lammin Säkiän Heli Rantanen linkosi ensimmäisellä yrityksellään ennätyksensä 67,94, mikä riitti olympiakultaan.

1998 ”Carloksen auto on syttynyt palamaan”

Rallin maailmanmestaruuden vuonna 1997 voittanut Tommi Mäkinen lähti seuraavaan kauteen luottavaisena. Puuppolalainen johtikin MM-sarjaa ennen viimeistä osakilpailun. Britannian rallissa hän joutui epäonnisena keskeyttämään, ja Carlos Sainz näytti saavan mestaruuden puoli-ilmaiseksi. Aivan kisan viime metreillä espanjalaisen onni kääntyi ja hänkin joutui keskeyttämään. Hymy palasi Mäkisen kasvoille. Urheiluruudun ikuistama lausahdus ”Carloksen auto on syttynyt palamaan” syöpyi kansalaisten mieliin.

1998 Mika Myllylä nousee suurten hiihtäjien joukkoon

Keski-Pohjanmaa hiihtomylly oli päässyt olympiamitalien makuun jo Lillehammerissa 1994. Ensimmäisen maailmanmestaruutensa Mika Myllylä voitti Trondheimissä 1997 (50 km p). Huippu-urheilijoiden unelmoiman olympiavoiton hän saalisti Naganossa 1998, jolloin Myllylä oli murskaavan ylivoimainen sakeassa lumisateessa käydyssä 30 kilometrin (p) kilpailussa.

1998 Martinlaaksosta Monacon formularuhtinaaksi

Vantaan Martinlaaksossa kasvoi 1970-luvulla kaksi kaverusta, joista tuli maailmalla arvostettuja rata-autoilijoita. Mika Salo pääsi hetkeksi Ferrarin rattiin, mutta Mika Häkkinen ylsi kovempiin saavutuksiin McLaren-tallissa. Häkkinen taisteli kaudella 1998 Michael Schumacherin kanssa mestaruudesta tasapäisesti ja ratkaisi voiton päätöskilpailussa Suzukan radalla Japanissa.



1999 Tornion pikkumäestä Coloradon pujottelukisan valtiaaksi

Suomessa on kuukausikaupalla lunta ja jäätä, mutta siitä huolimatta alppihiihdon harrastaminen oli pitkään pienen porukan touhua. Torniossa asuneessa Palanderin perheessä ei välitetty, vaikka paikallinen mäki oli vain 20 metriä korkea. Ankaran treenin ansiosta Kalle Palander nousi isänsä valmennuksessa maailman kärkilaskijoiden joukkoon. Pujottelun maailmanmestaruus Coloradon Vailissa talvella 1999 sinetöi Palanderin aseman sinivalkoisessa urheilukaanonissa.

Sydneyn vesiltä menestykseen rinteissä

2000 Harjun hurjat pyörähdykset Sydneyssä

Suomalaiset olivat tottuneet keräämään heittolajien mitalit keihäspaikalta, mutta kuulamörssäri Arsi Harju muutti tilanteen vuosituhannen vaihteessa. Perhon koulun kentällä valmentaja Jorma Tuominiemen kanssa lukemattoman määrän harjoitustunteja viettänyt Harju löi Sydneyn olympiakisoissa luun kurkkuun amerikkalaisille voimamiehille ja pyörähti elegantisti kultamitalin tuloksella 21,29.

2000 Seilaten ikuisuuteen – Sydneyssä juhlivat purjehtijat

”Tärkeintä ei ole voitto, vaan ylivoimainen voitto.” Tämä lausahdus kuultiin 49er-luokan purjehtijakaksikon Thomas Johanson-Jyrki Järvi suusta heidän palatessaan Sydneyn olympiakisoista kotimaahan. He olivat varmistaneet voittonsa jo ennen viimeistä lähtöä, mikä ei ole kovin tavallista purjehduksessa.

2001 Hyypiä nostelee pokaaleja Liverpoolin kapteenina

Voikkaalla jalkapallo-oppinsa saanut Sami Hyypiä sain kesällä 1999 unelmapestin, kun Liverpool FC rekrytoi suomalaistopparin. Keväällä 2001 Hyypiä toimi punapaitojen kapteenina, kun Anfieldillä juhlittiin kolmea cupmestaruutta. Liverpool voitti ensin Englannin liigacupin, sitten UEFA-cupin ja lopuksi vielä FA-cupin.

2002 Lumilautailija Heikki Sorsan irokeesi kohahduttaa olympiakisoissa

Lumilautailu tuli olympiaohjelmaan 1998 Naganossa, ja suomalaislaskijat olivat alusta lähtien mukana kärkikahinoissa. Lautailijoille mitaleja tärkeämpää oli hauskanpito ja hyvä fiilis. ”Snoukkaajat” toivat viiden renkaan kisoihin raikkaan tuulahduksen nuorisokulttuurista. Heikki Sorsa näytti talvella 2002 Salt Lake Cityssä, että homma ei ole haudan vakavaa ja leikkautti olympiakaupungissa irokeesikampauksen. Karsintakilpailun voittanut Sorsa epäonnistui finaalissa, mutta hänestä tuli hiustensa takia yksi kisojen kuvatuimmista urheilijoista.

2002 Samppa Lajunen tyhjentää pajatson

Jos lumilautailu edusti uutta aikaa, yhdistetty oli koko hiihtourheilun alkupiste. Norjalaisten keksimä laji on sopinut myös suomalaisille. Paras esimerkki tästä saatiin 2002 Salt Lake Cityssä, kun Samppa Lajunen kahmi lajissa kolme kultamitalia.

2003 Ihania naisia Barcelonan altaalla

Vuosituhannen vaihduttua suomalaisen uinnin menestysperintö siirtyi Jani Sieviseltä seuraavalle sukupolvelle. Nuori keravalaisnainen Hanna-Maria Seppälä vastasi huutoon voittamalla 100 metrin vapaauinnin Barcelonan MM-kisoissa 2003.

2005 Naisten jalkapallomaajoukkue riemastuttavasti välieriin EM-kisoissa

Naisten jalkapallon sarjatoiminta käynnistyi Suomessa 1970-luvun alussa, mutta kansainvälistä menestystä saatiin odottaa vuosikymmenten ajan. Kesällä 2005 naisten maajoukkue pääsi pelaamaan Englannissa 30 000 katsojan edessä. Sinivalkoinen ryhmä ei häkeltynyt suuresta huomiosta, vaan taisteli tiensä aina välieriin jättämällä alkulohkossa taakseen Tanskan ja järjestäjämaa Englannin.

2005 Janne Ahonen – mäkiviikon ylivoimainen valtias

Lahtelainen Janne Ahonen oli noussut mäkihyppymaailman tietoisuuteen jo 15-vuotiaana. Ahonen ei onnistunut koskaan olympiakisojen henkilökohtaisissa kilpailuissa, mutta Keski-Euroopan mäkiviikolla hän oli elementissään. Kaikkein suvereenein esitys nähtiin vuodenvaihteessa 2004-05, jolloin Ahonen voitti kolme ensimmäistä osakilpailua ja jäi Bischofshofenissa niukasti kakkoseksi.

2005 Tanja määrää tahdin rinteessä

Rovaniemeläinen Tanja Poutiainen oli lahjakkuus jo nuorena, eikä hänen nousunsa maailman huipputasolle ollut yllätys. Poutiaisen lasku oli näyttävimmillään kaudella 2004-05, jolloin hän oli alppiväen arvostamassa maailmancupissa paras niin pujottelussa kuin suurpujottelussakin.

2006 Suomalaistähti tuikkii tennistaivaalla

Tennisässä Jarkko Nieminen löi itsensä läpi syksyllä 1999 voittamalla US Openin nuorten sarjan 18-vuotiaana. Aikuisten ATP-kiertueella maskulainen nousi parhaimmillaan sijalle 13. Tämä tapahtui kesällä 2006 Niemisen selviydyttyä Wimbledonissa puolivälieriin.

2007 Pitkämäki on yleisurheilun luottamusmies

Teron Pitkämäen ura hakee vertaistaan, sillä hän on tuonut Suomen ainoan yleisurheilun arvokilpailumitalin viisistä kisoista. Suomalaisittain ainutlaatuinen saavutus on myös Timanttiliigan kokonaiskilpailun voitto omassa lajissaan (2015). Kaikkein korkeimmalle ilmajokinen arvostanee hänen ainoan arvokilpailuvoittonsa eli MM-tittelin Osakassa 2007.

2007 Mauro Berruttin miehistö yllätti Moskovassa

Lentopallossa Suomi on kiusannut isompiaan jo 1970-luvulta lähtien, mutta varsinainen paukku saatiin syksyllä 2007, jolloin italialaisen Mauro Berruttin valmentama miesten maajoukkue eteni jatkolohkosta sensaatiomaisesti EM-kisojen välieriin. Siinä sinivalkoiset voittivat toisen ja kolmannen erän ja johtivat neljättä kuudella pisteellä, mutta Espanja tuli takaa ja vei ottelun 3-2.

2007 Räikkönen ei luovuttanut, vaikka peli näytti menetetyltä

Ferrari-talliin kaudeksi 2007 siirtyneen Kimi Räikkösen mahdollisuudet maailmanmestaruuteen näyttivät jo menneen keskikesällä suomalaisen jouduttua keskeyttämään Espanjan ja Euroopan GP:ssä. McLarenin tulokaskuski Lewis Hamilton oli saanut tavoittamattomalta tuntuvan etumatkan, mutta Räikkönen ei antanut periksi. Päätöskilpailussa Brasiliassa suomalainen nousi kokonaispisteissä Hamiltonin ja Fernando Alonson ohi ja pääsi juhlimaan MM-titteliä.

2008 Farkuissa olympiavoittoon

Orimattilalainen Satu Mäkelä-Nummela oli aloittanut ammuntaharrastuksen jo pienenä tyttönä ja oli aina viihtynyt metsästysporukassa. Tarkkuuttakin löytyi, mutta varsinainen tähtihetki antoi odottaa itseään kesään 2008 ja Pekingin olympiakisoihin. Kiinassa farkkuihin pukeutunut suomalaisen haulikko pysyi oikeassa asennossa ja 37-vuotias suomalainen voitti trapin olympiakultaa.

2008 Sählysukupolven perintö toi maailmanmestaruuden

Salibandy on yksi nuorimmista urheilulajeistamme. Sählysukupolven kasvettua aikuiseksi peli muuttui vakavahenkiseksi kilpailuksi, jossa ryhdyttiin ratkaisemaan maailmanmestaruuksia. Suomen naiset saavuttivat MM-tittelin jo 1999 ja miesten vuoro tuli keväällä 2008, kun Petteri Nykyn miehistö kaatoi Ruotsin Tero Tiitun jatkoaikamaalilla.

2009 Laura Lepistö kestää paineet kotiyleisön edessä

Suomen taso naisten taitoluistelussa oli huikea 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Kun Helsingissä järjestettiin lajin EM-kilpailut tammikuussa 2009, emäntämaalla oli heittää tuleen kolme mitalikandidaattia. Susanna Pöykiö luisteli pronssille, mutta jäi sivuroolin Laura Lepistön huumaavan esityksen varjossa. Espoolaisen ennätyspisteet riittivät mestaruuteen ja Italian Carolina Kostner sai tyytyä hopeaan.

2009 Aino-Kaisa Saarinen kypsyi voittajaksi

Hollolassa urheilu-uransa aloittanut Aino-Kaisa Saarinen oli mukana jo Lahden MM-hiihdoissa 2001, mutta menestystä alkoi tulla vasta viisi vuotta myöhemmin. Liberecin MM-laduilla 2009 Saarinen nousi sitten kisojen hiihtokuningattareksi voittamalla kolme mestaruutta ja yhden pronssin.

Rasteilta linnaan ilmaveivillä

2010 Minna Kauppi juhlii ensin rasteilla ja sitten linnassa

Asikkalan raikastakin raikkaampi Minna Kauppi nousi suunnistuksen keulakuvaksi 2000-luvulla. Kesällä 2010 hän voitti MM-rasteilla keskimatkan ja oli mukana Suomen kultaisessa viestijoukkueessa. Kaikkein suurimman huomion Kauppi keräsi Urheilugaalassa noutaessaan Vuoden urheilija -palkintoa. Suunnistus oli saanut oivan mannekiinin.

2011 Kaisa Mäkäräisen vuosien työ palkitaan

Suomella oli ampumahiihdossa vahvat perinteet, mutta arvokisamenestystä oli tullut lähinnä miesten puolelta. Ristijärvellä syntynyt Kaisa Mäkäräinen oli harrastanut ensin maastohiihtoa, mutta siirtyi 20-vuotiaana ampumahiihtoon. Kaudella 2010-11 hän teki läpimurtonsa maailman eliittiin voittamalla maailmancupin ja valtaamalla Hanty-Mansijskissa maailmanmestaruuden ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä.

2011 Mikael Granlundin ilmaveivi hämmentää venäläiset

Vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen suomalaiset odottivat MM-tittelin uusimista joka kevät. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Toisen mestaruuden aika koitti keväällä 2011 Bratislavassa, kun Leijonat kaatoi finaalissa jälleen Ruotsin. Kisojen tunteikkain hetki osui kuitenkin välieräpeliin Venäjää vastaan. Nuoren Mikael Granlundin taidokas ilmaveivi hämäsi venäläisten maalivahdin ja nosti Suomen joukkueen itseluottamuksen kattoon.



2012 Leo-Pekka Tähti ME-ajalla paralympiakultaan

Porilainen pyörätuolikelaaja oli noussut urheilukansan tietoisuuteen jo loppukesästä 2004, jolloin hän voitti 100 ja 200 metrin kilpailut Ateenan paralympialaisissa. Menestys jatkui myös Pekingissä 2008, eikä stoppia ole tullut 2010-luvullakaan. Kaikkein kovinta vauhtia Tähti piti Lontoon olympiastadionilla 2012, jolloin hän voitti etusuoran vedon ME-ajalla 13,63.

2014 Sami Jauhojärven häikäisevä rohkeus lopputaistelussa

Mieshiihtäjien edellisestä olympiakultamitalista oli vierähtänyt 16 vuotta, kun maastohiihtäjät aloittivat latutaistot Sotshissa. Tilanne muuttui Krasnaja Poljanan hiihtostadionilla, kun Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi sivakoivat miesten parisprintin ykköseksi. Kisa ratkesi ankkurien saapumiseen loppusuoralle. Jauhojärvi valitsi kylmäpäisesti oman ajolinjan onnistuen pitämään Saksan ja Venäjän ankkurit takanaan.

2014 Fredrik Smulter nostaa penkkipunnerruksessa hämmästyttävän ME:n

Suomalaiset voimailulajien edustajat pärjäsivät kansainvälisissä mittelöissä jo 1900-luvun alussa ja sinivalkoisia Herkuleksia on nähty tälläkin vuosituhannella. Yksi tunnetuimmista on Maalahtelainen Fredrik Smulter, jonka paraatilaji oli penkkipunnerrus. Vuonna 2014 Smulter voitti raskaansarjan maailmanmestaruuden ja ylitti dopingvalvonnan piiriin kuuluvan liiton alaisissa kisoissa ensimmäisenä nostajana 400 kilon rajan.

2016 Nuorisoketju Pu-La-Aho dominoi kaukalossa ja villitsee kansan

Helsingissä järjestetyistä jääkiekon nuorten MM-kisoista kehkeytyi vuodenvaihteessa 2015-16 megatapahtuma. Suomi oli liikkeellä hyvällä joukkueella ja ykkösketju Jesse Puljujärvi-Sebastian Aho-Patrik Laine oli häikäisevä. Loppuottelussa Kasperi Kapasen jatkoaikamaali Venäjän verkkoon räjäytti Pasilan hallin.

2016 Lotta Lepistö loppukiri tuo MM-mitalin Dohan helteessä

Maantiepyöräily on erittäin harrastettu laji, eikä siinä pärjääminen ole ollut helppoa lumen ja rännän keskellä harjoitteleville suomalaisille. Porilainen Lotta Lepistö teki lokakuussa 2016 historiallisen tempun helteisessä Dohassa järjestetyissä MM-kilpailuissa. Suomalainen kiri loppusuoran taistelussa hienosti pronssimitalille.

Äänestys on päättynyt.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt