Maratonin juokseminen on nostanut suosiotaan 2000-luvulla. Se ei ollut enää vain huippu-urheilijoiden tai pahimpien kuntohörhöjen harrastus, vaan maratonista tuli tavan kuntoilijalle ja urheilijallekin haastava virstanpylväs ja jossain määrin myös ilmiö.
”Kuinka nopeasti juokset maratonin” ei ole vielä samanlainen yleiskysymys kuin ”Paljon nousee penkistä” tai ”Paljonko juokset cooperin testissä”, mutta mielenkiintoinen kysymys joka tapauksessa.
Kun kisan juokseminen muidenkin kuin varsinaisten maratonharrastajien keskuudessa on yleistynyt, on samalla paljastunut se huima haitari, jolla esimerkiksi huippu-urheilijat juoksusta suoriutuvat.
42,2 kilometrin juoksemiseen liittyy luonnollisesti hurja määrä muuttuvia tekijöitä, joten ajat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Moni urheilija on innostunut juoksemaan vasta aktiiviuran päättymisen jälkeenkin.
Kilpa-autoilu
Kilpa-autoilijat tunnetaan erityisen kovakuntoisina urheilijoina. Auton ajaminen on kaikkea muuta kuin paikallaan istumista. Kaksi suomalaista formulakuskia on suorittanut 42,2 kilometrin kisan. Nopein ei kuitenkaan ole entinen F1-kuski Heikki Kovalainen, joka juoksi varsin kunnioitettavan ajan 3.36.56 New Yorkin maratonilla 2007.
Heikki Kovalainen juoksi New Yorkin maratonin.
Kovalaista reilusti nopeammin on painellut entinen F2-kuski, nykyisin Pohjois-Amerikassa ajava Markus Niemelä. 3.07.17 Helsingissä 2006 on kovempi aika kuin myös Jarno Trullilla (4.00.28), mutta kilpa-ajajien kruunaamaton kuningas on Jenson Button. 2.52.30 (Lontoo 2015) on todella kova aika.
Formulakuskit näyttävät jättävän muut jälkeensä. NASCARin rääväsuu Kyle Petty kellotti Las Vegasissa 2005 ajan 4.18.34 – toki ikääkin oli silloin jo 45 vuotta.
Jääkiekko
1980- ja 90-lukujen jääkiekkoilijoita moititaan ajoittain hieman löperöistä elämäntavoista, mutta sitä ei Kekäläisen veljeksistä tai Juha Lindistä uskoisi. Nykyisin Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtajana työskentelevä Jarmo Kekäläinen paineli vuonna 2009 – 43-vuotiaana – 2.58.54. Veli Janne, joka myös jatkaa jääkiekon parissa, juoksi vielä kovemman ajan. 2.52.40 Yömaratonilla 2010 on yksi suomalaisurheilijoiden kovimmista tuloksista.
Lind muistetaan Jokerien väsymättömänä työmyyränä. Hänkin innostui maratoneista uransa jälkeen. Ennätys on sekin mainio 3.13.03.
Suomalaiset jättäisivät kauas jälkeensä yhtä lailla pelaajana timantinkovasta kunnostaan tunnetun kiekkotähden. 43-vuotiaaksi saakka NHL:ssä pelannut Edmonton- ja New York Rangers-ikoni Mark Messier juoksi New Yorkin maratonilla 2011 ajan 4.14.21.
Jarmo Kekäläinen on huolehtinut kunnostaan pitkään kiekkouran päätyttyäkin.
Jääkiekko-osastolle laskettaneen myös kuulun Stubbin kiekkosuvun pääministeripoika Alexander, jonka kuntoilusaavutuksista on tullut omanlaisensa someilmiö. Stubbin paras noteeraus maratonilla on 3.08.13 vuodelta 2013 Frankfurtissa.
Jalkapallo
Futaajat ovat innokkaita maratoonareita. Ykkönen kotimaasta on HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Hän juoksi Salzburgissa ajan 3.47.03 vuonna 2013 – lähes Kovalaisen vauhtia. Sami Hyypiän paras noteeraus on HCM:ltä 2011: 3.56.04.
Kansainvälisillä kentillä vauhdikkaimpia futaajia on Manchester Cityn manageri Josep Guardiola. Hän juoksi 2.58.08 Firenzen maratonilla. Sen sijaan esimerkiksi Jari Litmasen pitkäaikainen joukkuekaveri Edwin van der Sar raahusti New Yorkin maratonilla maaliin ajassa 4.19.16 vuonna 2011.
Juha Lind innostui maratoneista.
Futislegenda Atik Ismail otti osaa Helsinki City Maratoniin vuonna 1983. Rankoista elämäntavoistaan tunnettu HJK:n tähti lähti mukaan kisaan, kun kuuluisan ”Bermudan kolmion” urheilija- ja julkkiskaverit uhosivat, ettei Ismail selviäisi matkasta.
– Mulla oli takana pitkä antabus-kuuri, olin ollut kuivilla hyvän aikaa ja oli tosi paljon energiaa. Sanoin, että kyllä pystyn juoksemaan, Atik muistelee IS:lle.
Ismailin mukaan ensimmäiset 15–20 kilometriä sujuivat vielä hyvin, mutta kun matka kääntyi Espoosta takaisin kohti Helsinkiä, alkoi meno hyytyä.
– Kun lähestyttiin Helsinkiä niin alkoi Atik kävellä. Tulimme Ruskeasuolle White Lady-baarin eteen, ja siellä oli ”Jallu” Rantanen. Hän kannusti minut maaliin. Loppuaikani oli muistaakseni vähän alle seitsemän tuntia, legenda sanailee itsestään kolmannessa persoonassa.
– Valmentaja Miikka Toivola suuttui, koska seuraavana päivänä meillä oli peli KTP:tä vastaan. Ihan hyvin se meni.
Helsingin Sanomien otteluraportti 15. elokuuta 1983 on hieman eri mieltä. Ottelu päättyi 0–0. HS:n mukaan jäykkyys näkyi Atikin otteissa.
– Kertaakaan Atik ei päässyt kunnolla laukaisemaan. Syötöistä meni runsaasti yli puolet väärään osoitteeseen, HS kirjoitti.
Tennis
Ketään tuskin yllättää, että tennispelaajat ovat urheilumaailman kovakuntoisimpien atleettien joukossa. Se käy enemmän kuin selväksi Amalie Mauresmon ja Caroline Wozniackin maratonajoista, joista saavat F1-kuskit ja kumppanit olla huolissaan. Mauresmo juoksi New Yorkissa 2012 3.16.49 ja Wozniacki samalla reitillä 2 vuotta myöhemmin 3.26.33. Kollega James Blake juoksi saman maratonin 2015 40 minuuttia Mauresmon 2012 aikaa hitaammin: 3.51.19.
Mietaa
Juha Mieto lienee tunnetuin maastohiihtäjä, joka on juossut maratonin. Ja kun kyseessä on kovasta kunnosta ja kilpailuvietistä tunnettu mies, niin aika oli myös sen mukainen. Oma ennätys syntyi elämän kolmannessa maratonissa, erinomainen 2.47.18.
– Ihan kova aika 110-kiloiselle miehelle! 2.30 olisi varmuudella mennyt rikki, jos olisin vähän edes kunnolla harjoitellut. Tulin kisaan suoraan Lahdesta, jossa olin ollut kolme päivää mainostamassa yhtä tuotetta, ”Mietaa” toteaa tyylilleen uskolliseen, vaatimattomaan sävyyn.
Amalie Mauresmon maratonennätys on vakuuttava.
Hiihtokuningas innostui maratonaiheesta niin, että lähetti myös nykypäivän maratonharrastajille napakat terveiset: jos kolme tuntia ei alitu, on ihan turha alkaa puhua.
– Joku Stubbi juoksee 3.15 ja se on muka kovakin aika. Jos nyt leikillä sanotaan niin paskan marjat! Ennen vanhaan heinämieskin juoksi alle kolme tuntia. Nykyään ihmisten peruskunto on niin surkealla tasolla, että hirvittää.
Suomalaisten ajat: Juoksija. Ulkomaisten ajat: Athlinks, New York Road Runners, MarathonGuide.
Juha Mieto HCM:llä 2000.