Muut lajit

Suomalaisen suksitehtailijan raju nuoruus – aiheutti moottoripyörällään katsojan kuoleman ja ammuskeli revolverilla riiuureissulla

Julkaistu:

Juha Kanervan kolumni
Lampisen suksitehtaan perustanut Emil Lampinen oli nuorena lahjakas urheilija, mutta myös ahkera käräjillä vierailija, kirjoittaa Juha Kanerva.
Suomalainen ratamoottoripyöräilijä Sammy Ahonen menehtyi elokuun lopussa Tshekin Horicessa kaatumisessa saamiinsa vammoihin.

20-vuotiaana kuollut imatralainen liittyi ilmavoimiin siirtyneiden suomalaiskuljettajien suureen joukkoon, jossa paalupaikalta löytyy vuoden 1972 maailmanmestari Jarno Saarinen.

Mutta kuka oli ensimmäinen suomalainen moottoriurheilun uhri?

Oulunkylän raviradalla järjestettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä hevoskilpailujen lisäksi juoksu- ja moottoripyöräkilpailuja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syyskuussa 1906 Helsingin Reipas järjesti maamme ensimmäisen maratonjuoksun (matka 40,2 km), jonka lähtö ja maali oli Ågelin radalla.

”Kuolemaa uhmaavan” kilpailun voitti Orimattilassa syntynyt kivityömies Kaarlo Nieminen, jonka juoksutyyli oli ammatin takia erikoinen: ”hänen käsivartensa ja hartiansa olivat kehittyneet alaraajoja voimakkaammiksi, ja sen vuoksi hän juoksi omituisesti käsiään roikottaen.”

Päivälleen 110 vuotta sitten 22.9.1907 Oulunkylässä oli jälleen Reippaan järjestämät kilpailut, joissa oli juoksumatkojen ohella moottoripyörien lähtö. 10 000 metrin kilpailijoiden kiertäessä viimeisiä kierroksiaan radalla porvoolainen Emil Lampinen kokeili moottoripyöränsä toimivuutta ulkoradoilla.

***

Paikalla oli runsaasti katsojia, ja innokkaimmat ryntäsivät radalle kannustamaan juoksijoita. Järjestäjät eivät saaneet heitä siirtymään sivuun, mikä johti ikävään onnettomuuteen.

Lampinen törmäsi noin 30 km/h vauhdilla päin katsojaa, joka kaatui ja jäi moottoripyörän alle. Paikalla ollut lääkäri antoi miehelle ensiapua kentän vieressä sijainneessa hevosvajassa ja sai siirrettyä loukkaantuneen läheiselle juna-asemalle sairaalaan vietäväksi.

Junamatka ei ollut pitkä, mutta mies ehti kuolla ennen rautatieasemalle pääsyä. Uhri oli 19-vuotias viilarioppilas Väinö Nieminen, joka työskenteli Kone ja Silta Oy:n palveluksessa.

Hän oli maratoonari Niemisen veljenpoika ja innokas urheilija itsekin. Kilpailut jatkuivat onnettomuuden jälkeen, mutta Lampinen sai kaasutella radalla yksinään 20 kilometrin matkan. Voittoajaksi kirjattiin 22.25,6.

***

Vainajan isä haastoi Lampisen ja Reippaan puheenjohtajan Oskar Aarnion käräjille. Kuukauden päästä Malmilla istunut kihlakunnanoikeus tuomitsi Lampisen sakkoihin ja korvauksiin, mutta vapautti Aarnion syytteistä.

Kuoleman ja käräjien välilläkin ehti tapahtua Kerkkoossa. Uusi Suometar kertoi seuraavaa: ”Tunnettu urheilija Emil Lampinen seurasi muuatta tyttöä tämän kotiin, mutta samaa olisi toinenkin nuorukainen, talollinen Juho Wähäojalan tehnyt mieli tehdä. Miten ollakaan, pimeästä hän etsiytyi yht’äkkiä edellisten läheisyyteen. Silloin Lampinen ampui mukanaan olevalla revolverilla muutamia laukauksia, arvatenkin tarkoituksenaan pelotella toista.”

Kiveen osuneesta luodista kimposi paloja Wähäojalan poskeen ja leukaan. Taas vietiin Lampista käräjille.

Ja vielä...

Lampinen kasvoi maanviljelijäperheessä mutta perusti vuonna 1905 suksitehtaan, josta tuli kuuluisa. Lampisen (1883–1961) poika Raine ja tämän poika Simo ovat tunnettuja moottoriurheilufiguureja.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voi lukea täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt