Ahveniston rata on ollut F1-tähtien leikkikenttä - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Ahveniston rata on ollut F1-tähtien leikkikenttä

Numerolla 5 ajava Jochen Rindt Ahveniston ajoissa syyskuussa 1967.

Numerolla 5 ajava Jochen Rindt Ahveniston ajoissa syyskuussa 1967.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävällä Ahveniston moottoriradalla on värikäs historia.

Julkaistu: 2.6.2017 12:00

Syyskuun alussa 1967 Hämeenlinnan Ahveniston uudella moottoriradalla ajettiin autokilpailu, johon osallistui jokseenkin kovia kuljettajia. Ilta-Sanomat kirjoitti, että radan rinteillä oli noin 15 000 katsojaa.

Formula 2 -kilpailussa Jim Clark, yksi kaikkien aikojen parhaista brittikuljettajista, kurvasi kärjessä ensimmäiseen mutkaan. Takana toisena tuli Jochen Rindt.

Clark menetti kärkipaikan väärän rengasvalinnan takia. Rindt ajoi voittoon kahden sekunnin erolla Jack Brabhamiin. Clark oli kolmas ja Graham Hill viides.

Kaksi päivää aiemmin samat miehet olivat kilpailleet Keimolan radalla, joka valmistui 1966. Suomen-visiitillään he yöpyivät Curt Lincolnin huvilalla Espoon Westendissä.

Ahveniston kilpailu järjestettiin tiistai-iltana. Seuraavana viikonloppuna Brabham, Clark ja Rindt miehittivät sijat 2–4 Italian GP:ssä Monzassa.

»Jim Clark on pienikokoinen. Hän on juuri niin valpas kuin skotlantilaisen lammasfarmarin pitääkin olla», Ilta-Sanomat kirjoitti silloin.

Arvio Jack Brabhamista oli tylympi.

»Brabham on mustine kulmakarvoineen pelottavan näköinen ilmestys. Häntä luulisi Scotland Yardin murharyhmän päälliköksi.»

»Jack ei hymyile koskaan. Hän on kiinnostunut vain moottoreista ja ajolinjoista. Vaikka monet kauniit naiset ovat yrittäneet esitellä omia linjojaan, hän näkee heissä vain jonkun Nürburgringin innoittavan kurvan.»

Seuraavana vuonna toisen F1-mestaruutensa voittanut Graham Hill muistutti Ahvenistolla Beatlesin rumpalia Ringo Starria.

»Hillillä on pitkä niskatukka ja viikset. Kun hänen tukkansa on kammattuna, hän vaikuttaa Ringon isältä. Kun tukka on silmillä, hän vaikuttaa Ringolta», Ilta-Sanomat kirjoitti.

Näin 50 vuotta myöhemmin tuntuu uskomattomalta, millaisia legendoja Keimolassa ja Ahvenistolla tuolloin ajoi. Brabham oli jo voittanut formula ykkösissä kolme maailmanmestaruutta, Clark oli kaksinkertainen maailmanmestari ja Hillillä oli yksi mestaruus.

Maailmanmestari tuli myös suomalaisten vävypojasta Rindtistä kolme vuotta myöhemmin, tosin vasta kuolemansa jälkeen. Todellisista F1-legendoista myös vuoden 1976 taistelupari Niki Lauda ja James Hunt ovat ajaneet Ahvenistolla. He osallistuivat samaan F3-kilpailuun 1970.

Ahveniston radan ensimmäinen kilpailu ajettiin jo heinäkuussa 1967. Harjoituksissa Nesteen mainoskaari rysähti radalle. Kilpailun toisessa lähdössä rytisi rajusti ykkösmutkassa. Joukkokolarissa oli peräti yhdeksän koppiautoa.

Radan avauskilpailuun osallistui myös silloin hyvin tunnettu naiskuljettaja Taru Ketonen (nykyisin Kinnunen).

»En enää siitä kovin paljon muista, mutta oudoltahan se rata tuntui. Kyllä se aika huimaa oli mennä sinne ensimmäistä kertaa, kun muilla Suomen radoilla ei ollut sellaisia korkeuseroja», Kinnunen muistelee Urheilusanomille.

Suolenkillä sillan jälkeen Kinnunen suistui radalta vasemmalle kääntyvässä mutkassa. Hän ajoi silloin Porschella.

»Muistan, että ajoin ihan liian lujaa siihen kurviin. Auto ei kuitenkaan mennyt kovin pahaksi. Ei se kaatunut», Kinnunen kertoo.

»Ei ollut silloin oikein kunnon renkaita. Sen takia Ahveniston radalla ei ollut mahdollisuuksia kärkeen. Mäkisen Timolla ja Aaltosen Raunolla oli niihin aikoihin kunnon renkaat. Me muut ajoimme ihan erilaisilla tossuilla.»

Ulosajopaikka nimettiin aika pian epävirallisesti Tarun-mutkaksi. Sillä nimellä se tunnetaan tänäkin päivänä.

»Näin jälkikäteen ajatellen kuuluisuuttahan tuli valtavasti – ja halvalla.»

Kinnunen muistaa, että myös presidentti Urho Kekkonen kävi Ahveniston varikolla. Se ei ollut mikään virallinen vierailu.

»Kekkonen oli kiinnostunut myös autourheilusta. Olimme muutenkin vähän frendejä erään vuorineuvoksen kautta. Missä tahansa Kekkonen treffattiin, niin aina hän tuli taputtamaan olalle, että teillä menee hyvin.»

Matti Alamäen rajut pyörähdykset Porschellaan EM-rallicross-kisassa 1980.

Ahvenisto on Suomen vanhin yhä aktiivisessa käytössä oleva moottorirata. Sen avaamisesta tulee tänä kesänä kuluneeksi 50 vuotta. Kaksipäiväinen juhlakilpailu ajetaan Ahvenistolla ensi viikonloppuna.

Moottorirataa alettiin puuhata Ahvenistolle jo 1950-luvun lopussa. Idean isä oli sahanomistaja ja autourheilija Arvo Sorri. Ensimmäisessä luonnoksessa kaavailtiin, että rata kiertäisi luonnonkauniin Ahvenistonjärven. Ympäristöasioista huolestuneet ihmiset alkoivat vastustamaan sitä hyvin perustein, ja 1960-luvun alussa hanke hyllytettiin.

Innokas automies, everstiluutnantti Heikki Mikkola sai ratahankkeen virkoamaan uudelleen 1960-luvun puolivälissä, kun valtio ja Hämeenlinnan kaupunki olivat vaihtaneet Ahvenistolla maa-alueita. Rakennustyöt saatiin käyntiin, ja ensimmäinen kilpailu ajettiin 15. heinäkuuta 1967.

Vanhalle sorakuoppa-alueelle rakennetun radan suunnittelussa oli otettu hieman mallia vuonna 1962 valmistuneesta Suzukan radasta. Lopullisen piirroksen radasta teki diplomi-insinööri Mikko Köppä.

1960-luvun lopussa Ahveniston moottoripyöräkisoissa nähtiin muiden muassa Jarno »Paroni» Saarinen. Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta Ahveniston radalla hieman hiipui. Vuonna 1972 ratayhtiö teki konkurssin, ja sen jälkeen energiakriisi iski rajusti moottoriurheiluun kaikkialla maailmassa. 1970-luvulla Ahvenistolla kuitenkin ajettiin muun muassa Formula Veen ja 750-kuutioisten RR-pyörien arvokilpailuja.

Ahveniston radan paras vuosikymmen oli 1980-luku. Rallicrossin EM-osakilpailut ja ratapuolella Tampereen Urheiluautoilijoiden järjestämä Ahveniston Vauhtipäivät olivat erinomaisia yleisömagneetteja ja vetivät parhaimmillaan 20 000 katsojaa.

Rallicrossin rajuissa EM-osakilpailuissa kansaa huudatti varsinkin Matti Alamäki, josta tuli yksi lajin legendoista.

Jouko Kallio, Per Alm ja Kjell-Åke Johansson Ahveniston Camaro-erässä 1982.

»Ahvenisto ei koskaan ollut minulle mikään suosikkirata, mutta tunnelma oli aina todella huikea, ihan käsin kosketeltavissa», Alamäki muistelee.

Alamäen kamppailut varsinkin Martin Schanchea ja Olle Arnessonia vastaan jäivät mieleen. Ahveniston EM-rallicrosseista muistetaan myös Alamäen raju kaato 1980.

»Porsche lähti silloin pyörimään aika huimasti. Sen jälkeen se pyöri aika kauan vielä Urheiluruudun alkutunnarissa.»

Vauhtipäivistä tuli Pohjoismaiden suurin rata-autoilutapahtuma. Silloin Ahvenistolla jyrisivät myös Ruotsista saapuneet 600-hevosvoimaiset Camarot. Amerikanraudoilla saatiin aikaan todella yleisöön meneviä maaotteluhenkisiä taisteluita, kun mm. Keke Rosberg, Timo Mäkinen ja Robert Lappalainen haastoivat ruotsalaiskuskit.

Ahveniston moottoriradan synkin päivä on ollut 6. toukokuuta 1984. Silloin Hämeenlinna Race -kilpailun yhteydessä tapahtui erittäin murheellinen helikopterionnettomuus. Viisi ihmistä menehtyi ja 26 loukkaantui.

Maksullisia yleisölennätyksiä tehnyt italialaisvalmisteinen Agusta-Bell-helikopteri pyrki laskeutumaan. Laskeutumispaikka oli lähellä hyppyrimäkeä.

Lentäjä menetti tuulenpuuskassa pienitehoisen kopterin hallinnan. Se pyöri alas rinnettä katsojien joukkoon ja muuttui nopeasti tulipalloksi. Kopterin matkustajista yksi menehtyi. Lentäjä hyppäsi kopterista hiukset ja selkä liekeissä. Hän sai palovammoja, mutta säilyi hengissä.

Roottorin osat iskivät kuin viikatteet ja tekivät rinteessä pahaa jälkeä. Neljä katsojaa menehtyi. Nuorin heistä oli yhdeksänvuotias poika.

Tuhoisa helikopterionnettomuus vuonna 1984 vaati viiden ihmisen hengen.

Tutkijalautakunta piti yhtenä onnettomuuden syynä sopimattomalle paikalle tehtyä laskeutumisyritystä. Onnettomuuteen vaikuttivat myös suuri lentomassa sekä lentäjän kokemattomuus helikoptereista ja etenkin kyseisestä vaikeasta lennettävästä kopterityypistä.

Vain vajaa kuukausi oli kulunut traagisesta kopterionnettomuudesta, kun kansaa virtasi Ahvenistolle katsomaan Ahveniston Vauhtipäiviä, joihin oli saatu vetonaulaksi Henri Toivonen tehtaan Porsche 956:lla. »Henkka» oli C-ryhmän Porschella täysin ylivoimainen Super Saloon -autojen kilpailussa, kaksi vuotta ennen kuolemaansa.

Toivonen voitti selvästi, vaikka hän joutui käymään viidennellä kierroksella varikolla, koska syttyneen varoitusvalon mukaan etupyörässä saattoi olla jotain vikaa. Se johtui kuitenkin Toivosen mukaan siitä, että vasen eturengas oli kovempaa kumiseosta, joten lämmöt olivat eri lukemissa kuin muissa renkaissa.

Henri Toivonen ja Porsche 956 olivat Vauhtiajojen vetonaula 1984.

Saman vuoden elokuussa Keke Rosberg tuli näyttämään suomalaisille F1-auton vauhtia Ahveniston Syysajoissa. Rosberg kiersi Williamsilla Ahveniston radan nopeammin kuin kukaan on tähän asti kiertänyt.

Ahveniston radasta elokuussa julkaistavaa kirjaa tekevän Esa Illoisen mukaan Rosbergin epävirallisesta rataennätysajasta on ollut virheellistä tietoa.

»Minulla on viralliset printit, joiden mukaan Keken kierrosaika oli 1.11 eikä 1.10», Illoinen kertoi.

Rosbergin mukaan kierros olisi mennyt helposti alle 1.10:n.

»Olisin väärällä alalla, jos en olisi ajanut rataennätystä», Keke sanoi silloin Ilta-Sanomille.

»Yleisölle ja järjestäjille ajat ovat tietysti tärkeitä. Minä kuitenkin annoin vasta vain kalpean kuvan formula ykkösen ominaisuuksista», vuoden 1982 maailmanmestari naureskeli.

Rosberg piti rataa vaarallisena F1-autoille.

»Ahveniston rata on kyllä tosi vaarallinen tällaiselle tykille. Koneesta ei voi ottaa irti läheskään täyttä tehoa. Radan kapeus ei niinkään haittaa, mutta suorat ovat auttamattoman lyhyitä.»

Rosbergin auto oli sama, jolla hän oli voittanut Monacon GP:n 1983. Se oli ollut sen jälkeen näyttelyautona, joten muutostöitä piti tehdä paljon, jotta auto oli jälleen ajokunnossa.

Seuraavana vuonna Rosberg junaili Hämeenlinnaan autourheilua ja musiikkia yhdistäneen Tähtien kisan. F1- ja rallitähtien hieman leikkimieliseen kisatapahtumaan yhdistettiin suosionsa huipulla olleen Dingon konsertti.

F1-kuljettajista Ahvenistolle saapuivat Rosbergin lisäksi Nelson Piquet, Elio de Angelis ja Jacques Laffite. Rallin huippukuskeista mukana olivat Markku Alén, Timo Salonen, Stig Blomqvist ja Michele Mouton.

Ahveniston rinteillä tungeksi väkeä enemmän kuin koskaan. Paikalle saapui noin 40 000 katsojaa.

Suuri yleisömäärä aiheutti myös suuria ongelmia. Tuhansia katsojia jouduttiin päästämään lippukassojen ohi. Siltikään kaikki pääsylipun ostaneet eivät nähneet kilpailua.

1985 järjestetyn Tähtien Kisan infotilaisuudessa Elio de Angelis, Jacques Laffite, Jorma Pulkkinen, Nelson Piquet ja Keijo Rosberg.

Sen jälkeen Ahvenistolla alkoi uusien huippulahjakkaiden nuorten kuljettajien esiinmarssi. Jyrki Järvilehto, Mika Salo ja Mika Häkkinen kävivät Ahvenistolla voittamassa Formula Ford -kisoja ja aloittivat nousun kohti rata-autoilun kuninkuusluokkaa.

Lama vaikutti 1990-luvulla Suomen moottoriurheiluun ja tietenkin samalla myös kilpailutoimintaan Ahvenistolla. Uutta nousua toi 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Sport 2000 –luokka, jossa oli paljon autoja. Viime vuosina Ahveniston suosituin kilpailu on ollut vanhoilla klassikkoautoilla ajettava Historic Grand Race.

Koko historiansa ajan Ahveniston rata on taistellut meluongelmista tehtyjä valituksia vastaan. Sijainti kaupunkialueella on johtanut siihen, että ajaminen Ahvenistolla on ollut tiukasti rajoitettua.

Ensi viikonloppuna Ahvenistolla kuitenkin ajetaan taas, 50-vuotiaan radan kunniaksi. Se on edelleen yksi Pohjois-Euroopan arvostetuimmista moottoriradoista. Ainutlaatuinen.

Urheilusanomat 22/2017

Sijainti: Hämeenlinna.

Avajaispäivä: 15.7.1967.

Pituus: 2,840 km.

Virallinen rataennätys: Marko Nevalainen, 1.13,226, Dallara F397- Opel-Spiess (F3-auto), 16.9.2000.

Epävirallinen rataennätys: Keke Rosberg, 1.11,00, Williams FW08C (F1-auto), 12.8.1984.

Yleisöennätys: Noin 40 000 katsojaa, Tähtien kisat 1985.

Muuta: Radalla on kuvattu yksi Top Gear -ohjelman jakso. Siinä oli mukana Mika Häkkinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?