Kuvat vain viikkoja ennen kuolemaa järkyttivät – 38-kiloiseksi kuihtunut snookerlegenda muistetaan myös hurjasta Suomen-vierailustaan

Julkaistu:

Snooker
Sheffieldin Crucible-teatterissa on pelattu snookerin maailmanmestaruudesta vuodesta 1977 alkaen. Ilta-Sanomat kertoo, millaisia tarinoita jo ammattilaiskentät jättäneiden Crucible-mestarien taakse kätkeytyy.

Alex Higgins, maailmanmestari vuosina 1972 ja 1982

Belfastilaisella Jam Pot -biljardiklubilla snookeroppinsa saanut Alex Higgins tunnettiin lempinimellä Hurricane. Hurrikaani-nimitys oli osuva, sillä pohjoisirlantilainen rikkoi pelin silloisia lainalaisuuksia häikäisevällä nopeudellaan.

– Muistan, kun yleisöstä joku huusi ”67, yhdessä minuutissa ja 34 sekunnissa”. Kuulin ensimmäistä kertaa snookerissa mitattavan aikaa lyöntisarjasta, kuusinkertainen maailmanmestari Ray Reardon muisteli 1971 pelaamaansa näytösottelua Higginsiä vastaan tätä käsitelleessä BBC:n dokumentissa.


Myös suomalaiset saivat osansa Higginsin taidoista. Hän vieraili Turussa 1990 ja Helsingissä 1993. Jälkimmäinen tapahtuma oli Finnish Openissa, jota pelattiin Tikkurilan jo puretussa biljardisali Merlinissä ja Haagan Valkeassa talossa.

– Higgins pelasi tutulla tyylillään: oli nopea ja teki näytöslyöntejä. Pöydän ympärillä oli tunkua, ja jengi oli ihmeissään. Higgins oli kaikkea muuta kuin selvin päin ja vähät välitti vastustajansa pelaamisesta, 24 vuotta sitten peliä paikan päällä seuraamassa ollut Hannu Korpinen muistelee Ilta-Sanomille.

Higgins teki alkukierroksilla muun muassa huippunopean 117 pisteen lyöntisarjan ja selvitti lopulta tiensä Haagassa pelattuihin finaaleihin. Aamun pikkutunneille venyneen päivän jälkeen Haagan kisapaikalla odotti yllätys.

– Tupakkaa tuprutellut Higgins pysäytettiin Valkean talon ovella ja hänelle kerrottiin, että talossa on tupakointikielto. Higgins vastasi vetämällä hatun päähänsä ja ilmoitti luovuttavansa ottelun. Ennen kuin hän ehti taksiin, järjestäjät juoksivat paikalle ja kertoivat, että erityislupa saadaan kyllä järjestettyä, pitkäaikainen snookervaikuttaja ja -tuomari Veikko Hannula kertoo IS:lle.


Supertähden vaatimukset eivät loppuneet tähän. Jotta olosuhteet olivat Higginsin mieleen, hänelle oli tuotava olutta. Sekavanoloiselle Higginsille päätettiin kuitenkin tarjota normaalia miedompia alkoholituotteita.

– Toin hänelle ykköskaljaa, näytin etikettiä ja sanoin, että ”number one beer in Finland (suom. parasta olutta Suomessa)”. Higgins veti nopeaan tahtiin kolme pulloa ja vastasi, ettei kaljasi toimi ollenkaan. Tyydyin vastaamaan, että sinulla on vain kovat toleranssit. Hänet oli pystyttävä pitämään tolpillaan, Hannula kertoo.

Higginsin tie nousi pystyyn heti ensimmäisessä ottelussa, kun edelleen ammattilaisena pelaava 19-vuotias Mark King löi tauluun 4–0-lukemat. Viimeinen näytös oli kuitenkin vielä näkemättä.

– Higgins asui Mannerheimintiellä hotelli Marskissa, jossa hajotti turnauksen jälkeen kylpyhuoneensa. Tietojeni mukaan järjestäjät pulittivat remonttikulut omasta pussistaan, Hannula sanoo.

Raju elämäntyyli kävi Higginsille lopulta kalliiksi. Vuonna 1998 hänellä todettiin kurkkusyöpä, joka vaati kaksi leikkausta ja vuosien sädehoidon. Hän ei kuitenkaan lopettanut tupakointia. Brittilehti Telegraphin mukaan Higgins poltti päivässä 80 savuketta, mikä tuhosi hänen hampaansa ja puhekykynsä.


Palkintorahat ja sponsoritulot yhteenlaskettuna Higgins tienasi snookerurallaan useita miljoonia euroja, mutta koko omaisuus katosi uhkapeleihin. Viimeiset vuotensa hän eli Belfastissa kunnan viikoittain tarjoaman 200 punnan sosiaalituen varassa. Alexander Gordon Higgins menehtyi 61 vuoden iässä 24. heinäkuuta 2010. Häntä jäivät kaipaamaan neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.


John Spencer, maailmanmestari 1969, 1971 ja 1977

Boltonista kotoisin ollut englantilainen John Spencer oli kahden aikakauden ensimmäinen maailmanmestari. Ensimmäisen kolmesta mestaruudestaan hän voitti 1969, jolloin MM-kilpailuissa palattiin haasteotteluista pudotuspelisysteemiin. Tällöin alkoi virallisesti lajin moderni aika. Kolmas mestaruus oli puolestaan ensimmäinen MM-turnauksen nykynäyttämöllä, Crucible-teatterissa.


Harva muistaa, että Spencer teki ammattilaiskiertueen ensimmäisen 147 pisteen maksimibreikin vuonna 1979. Kunnia menee kuitenkin usein lajilegenda Steve Davisille, joka teki Spenceriä vastaan ensimmäisen televisioidun maksimibreikin Lada Classic -turnauksessa 1982.

– Spencerin epäonneksi televisioryhmä oli hänen maksiminsa aikaan tauolla odottamassa Alex Higginsin ottelua, Davis muisteli IS:lle tammikuussa 2014.

Spencerin ammattilaisura päättyi 1992. Jo tätä ennen BBC rekrytoi hänet selostajaksi, ja selostustyöt jatkuivat aina vuoteen 1998. Viisi vuotta myöhemmin hänellä todettiin vatsasyöpä, mutta Spencer kieltäytyi hoidoista vedoten haluunsa elää viimeiset vuotensa ilman kemoterapiaa. Spencer ehti osallistua lukuisiin hyväntekeväisyystempauksiin, kunnes menehtyi 11. heinäkuuta 2006. Hän oli 70-vuotias.


Ray Reardon, maailmanmestari 1970, 1973–76 ja 1978

– Lajinsa suurimpia lähettiläitä, Suomen ainoa ammattilaispelaaja Robin Hull kiteyttää walesilaislegendan vaikutuksen snookerissa.

Ray Reardon tunnettiin ammattilaisvuosinaan paitsi kuusinkertaisena maailmanmestarina, myös terävien kulmahampaidensa ansiosta. Niistä hän sai lempinimensä Dracula. Reardon oli taktiikkanero, joka ei ole vuonna 1992 päättyneen peliuransa jälkeen pantannut tietotaitoaan.

– Reardonilla on ollut suurin vaikutus Mark J. Williamsin (maailmanmestari 2000 ja 2003), Matthew Stevensin (MM-finalisti 2000 ja 2005 sekä Masters-voittaja 2000) ja monien muiden walesilaisten menestykseen, Hull sanoo.


Kuuluisin Reardonin asiakkaista on kuitenkin Ronnie O’Sullivan. Katsojat voivat nauttia 2000-luvun alun yhteistyön hedelmistä vielä tänäkin päivänä.

– Ronnien pelissä aliarvostetuin osa-alue on turvapelaaminen. Reardon sai hänet pysähtymään ja ajattelemaan sen arvoa. Vaikka turvapelaamisen kuninkaaksi nimetään usein Selby, O’Sullivan on vaarallisuutensa takia vastustajalle vielä hankalampi. Siitä kiitos kuuluu Ray Reardonille. Hän teki O’Sullivanista kokonaisvaltaisen pelaajan, Hull analysoi.

O’Sullivan kunnioitti Reardonin työtä voitettuaan uransa toisen MM-tittelin vuonna 2004. Palkintojenjaossa hän piti suussaan tekohampaita, joilla viittasi hammasoperaatiossa käyneen Reardonin Dracula-kutsumanimeen.


Snookerin kattojärjestön World Snookerin mukaan 84-vuotias Reardon asuu nykyisin Lounais-Englannissa Devonin kreivikunnassa ja harrastaa snookerin lisäksi golfia.

Terry Griffiths, maailmanmestari 1979

Reardonin manttelinperijäksi kaavailtu walesilainen Terry Griffiths voitti MM-tittelin ensimmäisellä yrityksellään.

Griffiths on nykyisin maailman tunnetuin snookervalmentaja, jonka henkilökohtaisessa opissa ovat olleet kymmenet huippuammattilaiset, muun muassa seitsenkertainen maailmanmestari Stephen Hendry ja tuoreimpana vuoden 2015 maailmanmestari Stuart Bingham.


69-vuotias walesilainen on Gloucesterissa sijaitsevan South West Snooker -akatemian valmennuspäällikkö, ja hänen poikansa Wayne on Hong Kongissa toimivan valmennuskeskuksen johtaja. Terry Griffiths on myös yksi BBC:n pitkäaikaisimmista snookerkommentaattoreista.


Cliff Thorburn, maailmanmestari 1980

The Grinder -lempinimellä tunnettu kanadalainen muistetaan pelaajana, joka onnistui ensimmäisenä tekemään maksimibreikin MM-turnauksessa. Vuosi oli 1983.

Kuusi vuotta myöhemmin Matchroom-snookertalliin kuuluneet Thorburn ja Griffiths kävivät Turussa pelaamassa Matchroom-liigan osakilpailussa, joita organisaation manageri Barry Hearn myi eri puolille maailmaa.

Thorburn on toinen kahdesta Kanadan urheilun kunniagalleriaan valituista snookerpelaajista. Ensimmäinen oli vuoden 1950 MM-semifinalisti George Chenier. 69-vuotias Thorburn asuu nykyisin Torontosta tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa Scarborough’ssa. Hän pelaa edelleen näytösotteluita.


Steve Davis, maailmanmestari 1981, 1983–84 ja 1986–89

Punapäinen englantilaispelaaja dominoi 1980-lukua miten tahtoi voittaen kuusi maailmanmestaruutta ja lukuisia muita arvoturnauksia. Davis oli huipulla vielä 52-vuotiaana, jolloin hän eteni MM-turnauksessa aina puolivälieriin asti. 36 vuotta kestäneen ammattilaisuransa hän päätti 2014.

Ennen lopettamistaan Davis ehti pelata näytösottelun myös Suomessa Jyri Virtasen taannoin pitämän urheiluravintolan avajaisissa 2008.


The Nugget -lempinimellä tunnettu Davis on työskennellyt BBC:n snookerasiantuntijana ja -kommentaattorina 1990-luvulta alkaen, mutta nykyisin hän vaikuttaa musiikkibisneksessä. 59-vuotiaalla Davisillä on yli kymmenen vuoden kokemus radio-dj:nä, ja hän on esiintynyt myös maailman suurimpiin musiikkitapahtumiin kuuluvalla Glastonburyn festivaaleilla.

Davis erosi vaimostaan 2005. Heillä on kaksi poikaa.


Dennis Taylor, maailmanmestari 1985

14 tuntia ja 50 minuuttia, tilanne 17–17 ja mustan pallon ratkaisu. Pohjoisirlantilainen Dennis Taylor kukisti Steve Davisin snookerhistorian kuuluisimmassa MM-finaalissa, jonka ratkaisuhetkiä seurasi BBC Two -kanavalla 18,5 miljoonaa katsojaa – siihen aikaan yli kolmasosa Britannian väestöstä.

Taylor kuului promoottori Barry Hearnin 1980-luvulla kokoamaan Matchroom-talliin, jonka toiminta ulotti lonkeronsa myös Suomeen. Brittiläinen Clive Stevens avasi Matchroom-salin Turkuun syksyllä 1989, ja Suomi sai omat neljä Matchroom-pelaajaansa, Jyri Virtasen, Kimmo Långin, Esa Kaikumaan ja Kai Ylikerttulan. Taylor osallistui salin avajaisiin.


Taylor on ollut BBC:n pääselostajia 1980-luvun lopulta lähtien ja esiintynyt lukuisissa tositv-sarjoissa, kuten Britannian Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa.

Wrexhamissa asuvalla Taylorilla on nykyisestä avioliitostaan poika ja tytär, samoin kuin edellisestä liitostaan.

Joe Johnson, maailmanmestari 1986

Bradfordin ylpeys aiheutti jättiyllätyksen lyömällä Steve Davisin vuoden 1986 loppuottelussa. Vuotta myöhemmin Johnson pelasi näytösottelun Willie Thornea vastaan Helsingissä yökerho Hesperiassa.

Pelaajauransa jälkeen Johnson on toiminut snookersaliyrittäjänä, valmentajana ja englanninkielisen Eurosportin snookerselostajana. Toisin kuin Davisillä, Johnsonin musiikkiura ei ottanut tuulta purjeisiinsa. Laulamista rakastava Johnson on naimisissa ja hänellä on viisi poikaa ja kaksi tytärtä.


John Parrott, maailmanmestari 1991

Liverpoolin snookerylpeys kärsi Steve Davisille nöyryyttävän 3–18-tappion vuoden 1989 MM-finaalissa, mutta toteutti unelmansa kaksi vuotta myöhemmin lyömällä Jimmy Whiten 18–11.

Kuten moni muu mestari Parrott päätyi pelaajauransa aikana BBC:n selostus- ja asiantuntijatiimiin. Sen lisäksi hän oli A Question of Sport -visailuohjelman pääkilpailijoita vuosina 1996–2002. Hänellä on myös oma yritys, joka myy snooker- ja biljardikeppejä.


Stephen Hendry, maailmanmestari 1990, 1992–96 ja 1999

Lajin modernin aikakauden menestynein pelaaja vei pelin uudelle, aggressiivista pelitapaa suosivalle aikakaudelle. Skotti päätti uransa vuoden 2012 MM-turnaukseen, jossa hän teki maksimibreikin avauskierroksen ottelussaan englantilaista Stuart Binghamia vastaan. Maksimibreikki oli Hendrylle jo kolmas Crucible-teatterissa – ennätys, jonka hän jakaa Ronnie O’Sullivanin kanssa.

Hän on eniten palkintorahoja tienannut snookerpelaaja 8,97 miljoonan Englannin punnan ansioillaan (nykykurssilla 10,5 miljoonaa euroa).

Peliuransa jälkeen Hendry on ollut kommentaattorina ja asiantuntijana sekä BBC:llä että ITV:llä. 48-vuotias supertähden 19 vuoden avioliitto päättyi eroon 2014. Hendry on kahden pojan isä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt