Helsingin Olympiastadionin uudistamisen kustannukset ovat paisumassa radikaalisti budjetoitua suuremmiksi. Jo nyt on tiedossa, että Suomen valtion ja Helsingin kaupungin puoliksi rahoittaman remontin alkuperäisbudjettia lihotetaan 209 miljoonasta 261 miljoonaan euroon.
Riittääkö sekään? Ilta-Sanomien haastattelemien poliitikkojen ja asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti ei.
– Olen perehtynyt hankkeeseen ja pelkäänpä suuresti, että remontin loppuhinta on yli 300 miljoonaa euroa, kansanedustaja Timo Heinonen (kok) sanoo.
– Se olisi valtava isku. Niin raju, että väkisinkin monet valtiolta rahaa tarvitsevat urheiluhankkeet kärsisivät ja voisivat jäädä jopa kokonaan ilman tukea, valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja jatkaa.
Katso alla olevalta videolta, miltä remontoitava Olympiastadion näyttää.
”Olen aidosti huolissani”
Useat politiikan ja urheilupiirien vaikuttajat puhuvat kulisseissa jo farssista. Projektista, joka ei tunnu olevan kenenkään hallussa.
– Olen aidosti huolissani tilanteesta, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus alleviivaa.
Stadionhankkeen pani alulle taannoinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas). Tuolloin julkisuuteen kerrottiin, että valtio sitoutuu maksamaan kustannuksista puolet mutta vain 104,5 miljoonaan euroon asti.
– Relevantti kysymys on, oliko valtion sitoumus 104,5 miljoonasta kirjattu Helsingin kaupungin ja valtion väliseen sopimukseen vai puhuttiinko siitä vain julkisuudessa.
– Jos ei kirjattu, silloin Arhinmäki antoi Stadion-säätiölle avoimen shekin, Heinonen muistuttaa.
Paavo Arhinmäki (vas) toimi aiemmin kulttuuri- ja urheiluministerinä.
Julkisen sektorin rakennus- ja remonttihankkeet ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä, koska niiden budjetit ovat venyneet kuminauhan lailla.
Kohua on herättänyt erityisesti Länsimetro, jonka alkuperäisbudjetti repeää noin 450 miljoonasta peräti yli miljardiin euroon. Nyt tapetilla on opetus- ja kulttuuriministeriön rooli stadionasiassa.
– Olemme yrittäneet saada tietoja avoimiin kysymyksiin, mutta meille ei ole suostuttu kertomaan oikeastaan mitään, Heinonen hämmästelee.
– Käsitykseni mukaan remonttiin sisältyy myös muutoksia, jotka saattavat osoittautua täysin turhiksi.
Millä hintalappu katetaan?
Olympiastadionin saneerauskustannusten paisumiseen nähdään kaksi keskeistä syystä: pääkaupunkiseudulla noususuhdanteessa oleva rakennusala sekä vanhat rakenteet, joihin katsomoiden kattaminen ja näköesteettömien paikkojen rakentaminen ovat osoittautuneet odotettua mutkikkaammaksi.
– Kaikki ymmärtävät, että vanhoja rakennuksia saneeratessa yllätyksiä ilmaantuu aina. Mutta tämän kokoluokan muutokset eivät missään nimessä pitäisi olla mahdollisia, Heinonen linjaa.
Remontti lähti liikkeelle siksi, että stadionista haluttiin saada Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan vaatimukset täyttävä.
– Helsingin kaupunki olisi varmasti valmis karsimaan kustannuksia, mutta silloin stadion ei täyttäisi Fifan vaatimuksia, mikä puolestaan oli aikanaan valtion motiivi asiassa. Siinä mielessä tilanne on kimurantti, Helsingin suurimman puolueen kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajaksi juuri valittu Laura Rissanen kertoo.
Millä uusi hintalappu katetaan? Heinosen mukaan valtio joutunee ottamaan lisää velkaa, koska esimerkiksi purkamattomien veikkausvoittorahastojen kate ei siihen riitä.
– Veikkauksen jäljellä olevat rahastovarat on sitä paitsi suunniteltu jaettavaksi erilaisille urheilurakentamishankkeille.
– On pystyttävä satsaamaan esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntapaikkarakentamiseen, koska lasten ja nuorten liikkumattomuus on todella iso yhteiskunnallinen ongelma, Heinonen korostaa.
– Stadionhanke on tärkeä, mutta nyt se on huonosti hoidettu.
Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen ei osaa luvata, että loppulasku päättyy nyt tiedossa olevaan summaan 261 miljoonaan euroon.
– Siitä kuitenkin lähdemme, ettei lisärahoitustarvetta enää ilmaannu.
Katso alla olevalta videolta, miten Olympiastadionin remontti lähti liikkeelle.