Muut lajit

Asiantuntijoilta täysteilaus huippu-urheiluyksikölle: ”Turha organisaatio, johtajat härskisti ylipalkattuja”

Julkaistu:

Urheilun rahat
Suomen Olympiakomitea ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Jukka Härkösen mielestä potkut pitäisi antaa huippu-urheiluyksikön kovapalkkaisille pomoille.
Suomalaisten urheilujohtajien palkkatasoa on kritisoitu laajasti heikosti sujuneiden Rion olympialaisten jälkeen. Olympiakomitean alaisen huippu-urheiluyksikön palkkatasoa pidetään erityisesti liian suurena.

Huippu-urheiluyksikön keskimääräinen palkkataso ylittää kirkkaasti julkisen sektorin ammattijohtajien keskiansiotason, joka on noin 72 000 euroa vuodessa. Yksikön johtaja Mika Kojonkoski tienasi vuonna 2015 yli 116 000 ja pääsihteeri Teemu Japisson yli 129 000 euroa. Lisäksi monien lajiryhmävastaavien palkat nousivat noin 70 000 euroon.

Liikuntajärjestö Valon kanssa vuodenvaihteessa yhdistynyt Olympiakomitea tiedotti keskiviikkona aloittavansa yt-neuvottelut. Useat Ilta-Sanomien haastattelemat huippu-urheiluasiantuntijat näkevät, että leikkaukset olisi syytä aloittaa juuri huippu-urheiluyksiköstä.

– Monet urheilujohtajat ovat härskisti ylipalkattuja, varsinkin huippu-urheiluyksikössä. Se on aivan turha uusi organisaatio, jonka lakkauttaminen ei heikentäisi millään tavalla maamme huippu-urheilun tulostasoa, kokenut yleisurheilumanageri ja -valmentaja Jukka Härkönen lataa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Päinvastoin. Tulokset paranisivat, jos yksikköön menevät resurssit käytettäisiin nykyistä järkevämmin. Väitän, ettei yksikkö ole tärkeä yhdellekään lajiliitolle.


Samaa mieltä on professori Antti Mero, jolla on vuosikymmenten kokemus huippu-urheilun ja liikunnan tutkimuksesta.

– Huippu-urheiluyksikköä ei tarvita, ei varsinkaan nykyisessä laajuudessaan. Riittäisi, että Olympiakomiteassa olisi yksi johtaja ja yksi apuri koordinoimassa valtiolta tulevien varojen jakoa, Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Mero korostaa.

Työ ei vakuuttanut

Huippu-urheiluyksikkö perustettiin vuonna 2012 huippu-urheilun muutostyöryhmän ehdotuksesta. Tuolloin yksikkö vakuutti Kojonkosken johdolla, että Suomen arvokisamenestys kohenisi viimeistään Rion 2016 olympialaisissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ei kohentunut. Tuloksena oli vain yksi mitali.

– Huippu-urheilun resursseja tulisi ohjata sinne, missä niitä eniten tarvitaan – suoraan valmentajille ja urheilijoille. Nyt rahaa on huvennut liikaa turhaan byrokratiaan, sanoo Härkönen, jonka urheilijat ovat saavuttaneet MM-kisoissa ja olympialaisissa yhteensä 106 mitalia.


Valtionapu kuittaa noin 5 000 euroa kunkin huippu-urheiluyksikön johtajan ja vastaavan kuukausipalkasta. Loppuosa tulee Olympiakomitean muista tulonlähteistä, kuten yhteistyösopimuksista.

– Eikö 5 000 euron kuukausipalkka tosiaan riitä? Mikä on näiden herrojen viesti niille lukemattomille suomalaisille yksilölajien valmentajille, jotka tekevät työtään kulukorvauksilla? Useimmat valmentajat eivät saa palkkaa lainkaan, vaikka olisivat rakentaneet arvokisamenestystä. Tilanne on absurdi, Härkönen sanoo.

– Olympiakomitean ulkopuolinen varainhankinta on viime vuosina vaikeutunut. Tämänkin perusteella huippu-urheiluyksikön palkat ovat kohtuuttomia. Itse tienaan professorina hieman päälle 6 000 euroa kuukaudessa, ja se on mielestäni oikein hyvä korvaus, Mero toteaa.

Härkönen ja Mero painottavat, että varsinainen tulostyö tehdään seuroissa, niissä toimivien valmentajien ja urheilijoiden voimin.

– Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön ohjaama valtionapu olisi mahdollista suunnata suoraan seuroille. Tämä vapauttaisi huomattavasti lisää resursseja huippu-urheilun lahjakkuuksille, Mero uskoo.

– Olympiakomitea voi jatkossakin vaatettaa urheilijat olympialaisiin ja hoitaa tietyt kansainväliset kuviot, mutta nykyistä yli 20 hengen henkilöstöä ei todellakaan tarvita. Kuka kantaa vastuun tämän mammutin rakentamisesta?

Palkkaselvitys puhuttaa edelleen

Kritiikki urheilujohtajien palkoista oli kovaa jo viime syyskuussa, jolloin Urheilusanomat selvitti keskeisten suomalaisten urheilujohtajien ja -vaikuttajien vuosiansiot. Tuolloin esimerkiksi Jääkiekkosäätiön nokkamies Kalervo Kummola ja maastohiihdon ex-päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ärähtivät johtajien palkkatasosta.

– Monet pomot ansaitsevat liikaa. Jos tuloksia ei tule, edes ykkösjohtajien kuukausipalkat eivät saisi olla 5 000–7 000 euroa korkeampia, Kummola sanoi tuolloin.


Kyrö yhtyi Kummolan näkemyksiin.

– Julkisella puolella parhaiten tienaavien pomojen palkat ovat kaksin- tai kolminkertaisesti liian suuria. Voidaan puhua silkasta rahastuksesta, Kyrö totesi.

Palkkaselvitys puhuttaa edelleen, esimerkiksi yleisurheilumanageri Jukka Härköstä.

– Olympiakomitean palkat nousivat uskomattomasti Risto Niemisen puheenjohtajakaudella (2012–2016), vaikka tulosten perusteella olisi uskonut käyvän päinvastoin, Härkönen sanoi.

IS:n tietojen mukaan esimerkiksi Olympiakomitean entisen valmennuspäällikön Heikki Kantolan vuosipalkka oli vuosituhannen alussa noin 50 000 euroa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin huippu-urheiluyksikön nykyjohtajien Mika Kojonkosken ja Teemu Japissonin reilusti yli 100 000 euron ansiot.

– Milloin oikein tulee raja vastaan? Härkönen kysyi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt