Muut lajit

Ylen selostajalegenda jää eläkkeelle – ”Meistä tuli valtakunnan silmätikkuja”

Julkaistu: , Päivitetty:

Rio 2016
Hannu-Pekka Hänninen vetäytyy 18. olympiakisojensa jälkeen eläkkeelle, mutta ei kiikkustuoliin.
Selostajalegenda Hannu-Pekka ”Hoopi” Hänninen, 64, selostaa Rio de Janeirossa tämän viikon yhtä päälajiaan eli uintia. Kisojen jälkeen hän jää pitkälle lomalle, jonka jälkeen alkaa juosta eläke.

– Olen nyt paikan päällä 18. olympiakisoissani. Jo vuonna 1980 tein olympiakisoja, mutta silloin Pasilan päässä, Hänninen kertoi IS:n haastattelussa olympiauimahallissa.

Mies on erinomaisessa kunnossa ja myöntää eläkeiän hämmentävän.

– Tämän työn tempo on ollut sellainen, että jonnekin ne vuodet suorastaan hujahtivat. Vanhemmat kollegat ovat neuvoneet, ettei työntekoa kannata lopettaa kuin seinään. Kun Yle pyysi vielä Lahden MM-hiihtoihin tekemään mäkeä ja yhdistettyä, suostuin. Sen jälkeen kaikki on auki.


Hännisen urasta saa perspektiiviä siitä, että hänen ensimmäinen radio-ohjelmansa tuli Ylellä 3. syyskuuta 1975.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tein vanhassa radiotalossa Fabianinkadulla erästä kuunnelmaa. Päivämäärä on helppo muistaa, sillä meidän ohjelmamme jälkeen alkoi presidentti Urho Kekkosen 75-vuotissyntymäpäivälähetys.

Hänninen ei muista, koska ensimmäisen kerran ankkuroi Urheiluruutua.

– Tulin radion viihdetoimituksesta tv-urheiluun 1978, joten vuosi oli varmaan se. Olin tehnyt nuorena paljon teatteria, joten en kummemmin jännittänyt esiintymistä. Minun jälkeeni toimitukseen jäävät kirjoituskoneaikakauden tekijöistä enää Lehtisen Jarmo ja Suomisen Tapio.

Vaikka Hänninen on Suomen tunnetuimpia tv-kasvoja, hän ei ole julkisena hahmona kasvanut samanlaisiin myyttisiin mittoihin kuin esimerkiksi aikansa selostajatähdet Anssi Kukkonen tai Juha Jokinen, joita Ylen tekniikan väki vinoillen kutsui ”kultakurkuiksi”.

– Nykyinen tilanne on monella tapaa terveempi. Kun jakelukanavia oli käytännössä yksi ja ainoa, tekijät saivat varmasti julkisuudesta enemmän kuin tarpeekseen. Tiesin hommaan ryhtyessäni, että naama tulee tutuksi, mutta olen aina ottanut työn työnä. Mitään lieveilmiöitä en ole kokenut, häiriköintiä tai muuta.

Kun Kukkonen katosi 1980-luvun alussa Saksan-Itävallan mäkiviikolla ja sai myöhemmin Ylestä potkut, tapaus heijastui koko selostajakaartiin.

– Silloinhan alettiin oikein tarkalla silmällä seurata selostajien toimintaa ja elämäntapoja, meistä tuli valtakunnan silmätikkuja. Anssi oli kuitenkin tosi reilu työkaveri ja opetti minua tähän työhön aikaansa säästämättä. Salmen Pentti taas oli raudanluja journalisti.

Hänninen kasvoi Helsingin Kalliossa ja harrasti koko nuoruutensa innokkaasti urheilua. Hän opiskeli ATK-instituutissa datanomiksi.

– Tietokoneohjelmia en ole tehnyt, mutta tv- ja radio-ohjelmia senkin edestä. Teknisen kehityksen eteen en ole mennyt poikkiteloin. Aika aikaa kutakin.

1990-luvulla Hännistä värvättiin Supersport-maksukanavalle selostamaan jalkapalloa.

– On minulla yhä tallessa se sopimustarjous. TV1:n silloinen pomo Astrid Gartz ylipuhui minut jäämään. Uusi työ olisi merkinnyt jatkuvaa laukkaamista Tukholmassa. Minulle työn suola on ollut paikallaolo urheilutapahtumissa mieluummin kuin studion selostuskopissa. Siinä mielessä Yle on ollut ylivoimainen työnantaja.

Jo isoisäksi ehtinyt Hänninen arvioi elämän muuttuvan jatkossa yhdellä tavalla, jos ja näemmä kun terveyttä riittää.

– Jos vaimo on ehdottanut lomamatkailua, en ole tähän asti pitkien työmatkojen jäljiltä ihan heti sännännyt laukkua pakkaamaan. Olen arvostanut Suomen luontoa vapaa-ajalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt