Kaikkien aikojen olympiafiaskon laskua maksettiin 30 vuotta – ”Yhtä varmasti kuin mies ei voi synnyttää lasta” - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Kaikkien aikojen olympiafiaskon laskua maksettiin 30 vuotta – ”Yhtä varmasti kuin mies ei voi synnyttää lasta”

Montrealin olympiastadionista tuli olympiahistorian kallein.

Julkaistu: 5.8.2016 13:00

Montrealin olympiastadion 40 vuoden takaa kelpaa varottavaksi esimerkiksi kaikille tuleville kisaisännille.

Rion kisajärjestäjät ovat luvanneet, että tämän vuoden olympialaisten lasku on selvästi pienempi kuin neljä vuotta sitten Lontoossa, jolloin kisoihin käytettiin yhteensä 13,1 miljardia euroa.

Kävi miten kävi, olympialaiset tuottavat voittoa vain ani harvoin. Joskus kisoista jää veronmaksajille valtava ja pitkälle venyvä lasku maksettavaksi.

Esimerkiksi kelpaa vaikka Montreal, jonka kisaisännyydestä tulee tänä vuonna täyteen 40 vuotta.

Vuoden 1976 kesäkisat oli kaupungin kunnianhimoisen ja pitkäaikaisen pormestarin Jean Drapeaun uran huipennus. Sitä ennen hän oli hankkinut kaupunkiin maailmannäyttelyn vuonna 1968 ja baseballin laajennusjoukkueeen Montreal Exposin.

Montreal voitti kisaisännyyden ja Drapeau palkkasi stadionin ja kisakylän suunnittelijaksi kuuluisan ranskalaisen arkkitehdin Roger Tailibertin. Hänen luomuksestaan, olympiastadionista, tuli kaupunkilaisten painajainen.

Stadionin maamerkkinä oli sen kallellaan oleva torni, joka on 165 metriä korkeana on maailman korkein tarkoituksella kalleellaan oleva rakennelma. Tornin alle rakennettiin olympialaisten uima-altaat. Lisäksi tornin juurelle rakennettiin velodromi. Drapeau oli baseballjoukkueen saamisen yhteydessä luvannut lajipomoille rakentaa stadionin, jossa on katto, joten Tailibert ohjeistettiin suunnittelemaan stadioniin avattava katto.

Lakko ja kylmät talvet sotkivat aikataulut

Projekti oli fiasko alusta asti. Rakennustyöt viivästyivät rakennustyöläisten lakon ja Montrealin kylmien talvien vuoksi. Lisäksi projektin toteuttamisesta vastannut rakennusyhtiö ei ollut kykeneväinen suoriutumaan vaativasta hankkeesta. Kun vielä materiaalien hinnat kasvoivat ja Tailibert ei suostunut vaihtamaan materiaaleja halvempiin, ranskalainen arkkitehti siirrettiin syrjään kaksi vuotta ennen kisojen alkua.

Stadionin alkuperäinen kustannusarvio oli 134 miljoonaa Kanadan dollaria, mutta kun kompleksi avattiin kisojen alkaessa, rahaa oli palanut liki kaksinkertainen määrä. Eikä stadion ollut edes valmis. Katto oli asentamatta ja torni keskeneräinen.

Vuoden 1976 olympialaiset käytiin keskeneräisellä stadionilla.

Tornin rakennustöitä jatkettiin olympialaisten jälkeen, mutta katon materiaalit makasivat ranskalaisessa varastossa vielä vuonna 1982. Vasta vuonna 1987 stadion sai siirrettävän kattonsa, mutta se oli viallinen alusta asti. Katon saumat vuosivat ja avausmekanismi ei toiminut, jos tuuli oli kovempi kuin 11 metriä sekunnissa. Lopulta kattoa avattiin vain 88 kertaa ja vuonna 1992 se suljettiin pysyvästi.

Tornin rakentamisesta tuli myös fiasko. Vuonna 1986 tornista putosi suuria palasia stadionin nurmelle juuri ennen baseballottelun alkua. Viisi vuotta myöhemmin Expos joutui siirtämään 16 kotiotteluaan, kun stadionin yksi tukirakenteista petti ja 56 tonnin betonimöhkäle putosi keskelle käytävää.

Surullisen kuuluisa katto uusittiin vuonna 1998, mutta jo seuraavana talvena 350 neliömetrin kokoinen osa katosta romahti kesken Montrealin kansainvälisen autonäyttelyn rakentamisen. Autonäyttely peruttiin eikä sitä koskaan enää järjestetty.

Toiseksi kallein stadion

Edellä mainituista syistä stadionin laskusta tuli jättimäinen. Jo vuonna 1976 Quebecin provinssi sääti uuden tupakkaveron, jonka tuloista osa allokoitiin olympiastadionin maksamiseen. Stadionin maksamiseen kului lopulta peräti 30 vuotta ja maksaminen viivästyi vielä loppumetreillä.

Alkuperäisten laskelmien mukaan lasku olisi ollut kuitattu keväällä 2006, mutta provinssi sääti samana vuonna uuden tupakkalain, joka kielsi tupakoinnin julkisissa tiloissa, kuten ravintoloissa. Tupakan myynti laski ja stadion saatiin Kanadan yleisradioyhtiön CBC:n mukaan maksettua vasta marraskuussa 2006.

Loppusummaksi muodostui kaikkien korjauksien, rakennustöiden, korkojen ja inflaation jälkeen 1,6 miljardia Kanadan dollaria, eli nykykurssilla 1,1 miljardia euroa. Vuonna 2006 se oli Wembleyn jälkeen maailman toiseksi kallein stadion.

Stadionin kuuluisaa kaltevaa tornia ollaan muuttamassa toimistoiksi.

Stadionin alkuperäinen pääkäyttäjä, baseballseura Expos muutti Washingtoniin viime vuosikymmenen puolivälissä – osittain heikossa jamassa olleen kotistadionin vuoksi. Sen jälkeen olympiastadionia on tilapäisesti pitänyt kotinaan MLS-jalkapalloliigassa pelaava Montreal Impact ja vuonna 2015 stadionilla pelattiin jalkapallon naisten MM-kisoja. Käytännössä stadion on kuitenkin tyhjillään ja sen kunto heikkenee vuosi vuodelta.

Montrealilla ei oikeastaan ole edes käyttöä kaukana keskustasta sijaitsevalla stadionille, mutta sen purkaminen maksaisi kymmeniä ellei satoja miljoonia dollareita. Eikä ränsistynyttä stadionia voi edes räjäyttää maan tasalle, koska kompleksin alla kulkee metrolinja, joka voisi vaurioitua räjähdyksen seurauksena.

– Montrealin olympialaiset eivät voi tehdä tappiota yhtä varmasti kuin mies ei voi synnyttää lasta, pormestari Drapeau julisti 70-luvun puolivälissä.

Hän jatkoi tehtävässään aina vuoteen 1986 asti ja kuoli vuonna 1999. Yllä mainittu lausunto seurasi entistä mahtimiestä hänen elämänsä loppuun asti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?