Olympiakisoista rajua puhetta Riossa – ”Kaikki se, mitä näet täällä, on vain kulissi” - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Olympiakisoista rajua puhetta Riossa – ”Kaikki se, mitä näet täällä, on vain kulissi”

Delto de Oliveira, 49, johti mielenosoitusta olympiapuiston edustalla.

Julkaistu: 2.8.2016 15:30

Rio de Janeiron faveloissa olympiatuli ei roihua. Brasilian köyhä kansa odottaa ihan muuta kuin olympiakultaa, kirjoittaa urheilutoimituksen esimies Joose Palonen.

Keskipäivän aurinko käristää ihoa, mutta paahteeseen tottunut mies kulkee ilman paitaa Rio de Janeiron olympiapuiston laitamilla. Delto de Oliveira, 49, asui näillä kulmilla jo silloin, kun hänen maanmiehensä Nelson Piquet ja Ayrton Senna ajoivat formula 1 -kisoja sittemmin olympiakisojen tieltä raivatulla kilparadalla.

De Oliveira on karjunut äänensä käheäksi iskulauseita megafoniin julistaessaan. Mielenosoitus olympiapuiston edustalla on juuri päättynyt. Kun de Oliveira selittää omaansa ja Brasilian tilannetta Ilta-Sanomien haastattelussa, sanat tuntuvat tulevan syvältä vatsanpohjasta.

– He haluavat tehdä tästä paikasta Rio de Janeiron oman Beverly Hillsin, maksoi mitä maksoi. He haluavat näyttää maailmalle kauniin maan, jollaista ei ole olemassa. Jos menet Rio de Janeiron ytimeen, näet, että kärsimys hallitsee. Kaikki se, mitä näet täällä, on vain julkisivu, kulissi.

Vila Autodromon asukkaat marssivat vastalauseena asuinalueensa tuhoamiselle.

De Oliveira asuu olympiapuiston kupeesta lähes tuhotussa Vila Autodromon favelassa, joka on ollut yksi kaupungin rauhallisimmista köyhän kansan asuinalueista. Entisessä kalastajakylässä asuvat myös hänen äitinsä, puolisonsa sekä 11–23-vuotiaat lapsensa.

– Koko perheeni asuu täällä, mutta meitä ei kunnioiteta, koska suuryritykset haluavat tämän alueen itselleen.

Vihainen mies murskatusta favelasta tiivistää suurimmat syyt, miksi olympiaprojekti ei innosta Rio de Janeiron köyhää kansanosaa.

– Ihmisiä kuolee sairaalojen hoitojonoissa. Lapsia joutuu kaduille. Tämä on arkea missä tahansa favelassa. Ne pursuavat jo nyt väkeä yli rajojensa. Usko pois, faveloita riittää jatkossakin, sillä jossain kansan pitää asua, de Oliveira sanoo.

– Samaan aikaan täällä rakennetaan näitä kulisseja, valkoisia elefantteja. Maksetaan miljardeja, jotta areenoilla voidaan järjestää törkeän kalliita tapahtumia, joihin valtaosalla väestöstä ei ole koskaan varaa mennä. Näkisin täällä mieluummin sairaalan tai oppilaitoksen, johon lapsillani olisi varaa mennä.

Delto de Oliveiran mukaan valtaosalla brasilialaisista ei ole asiaa olympiapuistoon.

Kuka hyötyy olympiakisoista?

Vierailin alkuvuodesta Vila Autodromon favelassa ja todistin de Oliveiran johtamaa protestia häätöjä vastaan. Kaupunki oli murskannut jo valtaosan favelasta ja pelotellut lähes kaikki asukkaat muualle.

Jäljelle jääneiden parinkymmenen perheen sitkeä vastarinta palkittiin, sillä kaupunki taipui lopulta rakennuttamaan heille uudet talot vanhan asuinalueen paikalle. Kun muutaman sadan metrin päässä työskentelee tästä viikosta alkaen 20 000 median edustajaa, Rion pormestari Eduardo Paes päätti tehdä sopimuksen ja välttää pr-katastrofin.

Vila Autodromosta ehti tulla vastarinnan symboli. Rio de Janeiron väestöstä 22 prosenttia asuu faveloissa, ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan heitä on kohdeltu kaltoin muuallakin, kun kaupunkia on siivottu edustuskuntoon ennen olympiakisoja.

Viime vuosikymmenellä Brasilia oli maailman menestystarina, Etelä-Amerikan nouseva suurvalta. Nousuhuumassa presidentti Lula hankki maahan jalkapallon MM-kisat (2014) ja perään olympiakisat.

Työmies viimeisteli maanantaina olympiapuistoa. Avajaiset ovat perjantaina.

Kun rahaa tuntui olevan, Lula halusi käyttää sitä urheilun kautta suurvalta-aseman pönkittämiseen ja imagon kiillottamiseen. Näin ovat tehneet muutkin ns. BRICS-maat: Kiina, Etelä-Afrikka ja Venäjä ovat haalineet järjestettävikseen suurkisoja.

Sitten Brasiliaan iski pahin talouslama sitten 1930-luvun, historian laajin korruptioskandaali ja poliittinen kriisi. Sairaaloita on suljettu, palkkoja on maksamatta ja väkivalta rehottaa. Samaan aikaan rakennetaan olympia-areenoja, joista moni uhkaa jäädä vaille käyttöä, ns. valkoiseksi elefantiksi.

Rio 2016 -hankkeiden toteuttajat ovat olennainen osa Brasilian valtavaa korruptioskandaalia. Päävastuun rakentamisesta on kantanut Etelä-Amerikan suurin rakennusfirma Odebrecht, jonka johtaja Marcelo Odebrecht istuu nyt vankilassa 19 vuoden tuomiota korruptiosta.

Osa vastuusta kuuluu Kansainväliselle olympiakomitealle, sillä valtavaksi paisuneen urheilutapahtuman järjestäminen ei nykyään ole herkkua juuri missään. Rio ongelmineen on taas yksi varoittava esimerkki.

Parturin suuri haave

Pienen Vila Autodromon jälkeen vierailu Rocinhan jättimäisessä favelassa vie toiseen todellisuuteen. Kukaan ei tiedä, paljonko täällä asuu ihmisiä, mutta Rocinhaa pidetään Etelä-Amerikan suurimpana tai toiseksi suurimpana favelana.

Slummista ei pidä puhua, ja löytyypä kukkulan kapeilta kujilta jopa sushibaari ja hampurilaispaikka. Silti Rocinhassa on nyt enemmän ongelmia kuin ennen talouskriisin alkamista. Elämänlaatu parani favelassa 2000-luvun nousuvuosina, mutta esimerkiksi huumejengit kontrolloivat aluetta nyt vahvemmin kuin viisi vuotta sitten.

Näkymä Rio de Janeiron suurimmasta favelasta, Rocinhasta.

Pysähdyn parturi Wellintonin, 48, siistiin salonkiin. Intohimoinen jalkapalloseura Flamengon fani kertoo, että asiakkaita riittää. Parturi hoitaa samalla postitoimiston tehtäviä. Wellinton on pystynyt ostamaan lähistöltä kodin.

Wellintonin 17-vuotias poika saapuu paikalle ja esittäytyy kohteliaasti. Isän suurin haave on, että poika pääsisi tekniseen yliopistoon ja ponnistaisi parempaan elämään. Rocinhassa ammutaan isän mukaan aivan liian usein, eikä nyt ole kyse Satu Mäkelä-Nummelan edustamasta urheilulajista.

Kysymykseen olympiakisoista Wellinton huokaisee.

– Tärkeämpää olisi saada töitä ja terveydenhuoltoa, mies toteaa.

Ensin leipää, sitten sirkushuveja. Mikään koko kansan juhla Rion olympiakisat eivät tässä ilmapiirissä ole.

Laaja reportaasi Rion olympiakisojen hienouksista ja varjopuolista Urheilusanomien olympianumerossa, joka on myynnissä lehtipisteissä. Reportaasi löytyy sähköisessä muodossa täältä.