Muut lajit

Suomalaisen urheilukirjallisuuden suurhahmo kuollut

Julkaistu:

MUISTOKIRJOITUS
Lauantaina 68-vuotiaana kuollut jyväskyläläinen Markku Siukonen oli mukana noin 140 urheilukirjan laatimisessa.
Moni urheilija palkitaan elämäntyöstään pitkän odotuksen jälkeen. Kirjailijoilla tunnustusten odottaminen vie usein yhtä kauan, mutta odottavan aika kuluu nopeammin, jos on jotain mielekästä tehtävää. Kuten kirjoittamista.

Markku Siukonen (2.2.1948–14.5.2016) teki juuri näin. Hän kirjoitti laadukkaita urheilukirjoja jo 1970-luvulla, mutta sai odottaa laajempaa tunnustusta 2000-luvulle. Sillä välin jyväskyläläinen ehti ahkeroida. Oman arvionsa mukaan Siukonen oli kirjoittamassa noin 140 urheiluaiheista teosta – joko yksin tai osana laajempaa kirjoittajajoukkoa.

Siukosen kynä vaikeni lopullisesti lauantaina, kun pitkään vaivannut sairastelu katkaisi sympaattisen miehen elämänlangan. Hän oli ehtinyt siirtyä eläkkeelle muutama vuosi sitten, mutta seurasi edelleen älyllisellä otteellaan urheiluelämän ilmiöitä.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskellut nuorukainen aloitti kirjalliset rientonsa heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1970.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Intohimoisesta urheiluharrastuksesta yhdistettynä kirjoittamiseen tuli puolivahingossa koko elämänuran kestänyt ammatti, Siukonen on itse luonnehtinut urakulkuaan.

Ensimmäinen työnantaja oli Oy Scandia Kirjat Ab, jonka palveluksessa hän oli vuoteen 1985. Sen jälkeen Siukonen toimi vapaana kirjoittajana.

Siukosen 1970-luvun päätyönä voidaan pitää Urheilumme kasvot -kirjasarjaa (osat 1-14), joka oli paitsi kattava tietokirjasarja, myös gutenbergilaisen ajan naamakirja tuhansine urheilijaesittelyineen. 1980-luvun Siukonen avasi ajankohtaisella Doping-kirjalla, joka oli alan pioneeriteos ja jonka sisältö kesti pitkälle 1990-lukua.

Siukosen kiinnostus olympiahistoriaan poiki laajan Suuri Olympiateos -sarja, jonka avausosa ilmestyi 1978 ja jonka tekeminen jatkui 2000-luvun puolelle. Kirjasarja oli laajojen tilastojensa ansiosta ainutlaatuinen tietopaketti olympiaurheilun ystäville myös ulkomailla.

Urheilun vuosikirja oli Siukosen ehkä rakkain lapsi. Ensimmäinen nide ilmestyi vuonna 1979, jolloin tämä ”urheilukalenteri” tuli todelliseen tarpeeseen. Kirjasarja ilmestyy yhä - tuoreimmat niteet Suomen Urheilukirjaston tutkijan Vesa Tikanderin laatimina. Edes internetin voittokulku ei ole tehnyt painettua vuosikirjaa tarpeettomaksi, koska kaikkia tuloksia ja ennätyksiä on mahdoton löytää verkosta.

Runsaasti tunnustusta

Siukonen sai tunnustusta työstään jo 1980-luvulla. Suuri Olympiateos valittiin Vuoden urheilukirjaksi 1988. Urheilun vuosikirja sai saman tunnustuksen vuonna 2000. Kaikki urheilusta -kirja sai palkintoraadin kunniamaininnan vuonna 2007.

Kansainvälisen olympiakomitean Olympic movement unity -palkinto Siukoselle myönnettiin 1995 ja Suomen olympiakomitean ansioristi 2007. Suomen tietokirjailijat ry myönsi hänelle Tietokirjailijapalkinnon vuonna 2010.

Suomen Urheilumuseosäätiö myönsi Siukoselle 4.2.2013 kunniakirjan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. Joulukuussa 2015 Siukonen vastaanotti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Pro Urheilu -mitalin. Tammikuussa 2016 järjestetyssä Suomen Urheilugaalassa Siukonen oli ehdolla Vuoden urheilukulttuuriteko -palkintoluokassa.

Siukosta jäivät suremaan viisi lasta ja kymmenen lastenlasta.