Muut lajit

Sinikeltaiset skandaalit – muistatko nämä ruotsalaisten dopingkäryt?

Julkaistu:

SINIKELTAISET KÄRYT
Abeba Aregawin käry on tuorein luku ruotsalaisessa dopinghistoriassa. Myös nämä tapaukset muistetaan.
1. Ludmila Engquist, aitajuoksija/kelkkailija

Venäläis-ruotsalainen aitajuoksija kärysi dopingista ensimmäisen kerran 90-luvun alussa. Tutkinnat paljastivat, että urheilijan silloinen miesystävä ujutti tälle dopingaineita.

Sittemmin urheilija muutti Ruotsiin, meni naimisiin liikemies Johan Engquistin kanssa ja sai Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1996.

Ruotsalaiset ihastuivat uuteen urheilijaansa Atlantassa, jossa Engquist voitti olympiakultaa 1996.

Engquist kertoi sairastavansa rintasyöpää 1999. Syövästä toivuttuaan Engquist aloitti uuden uran kelkkailijana, mutta jäi kiinni dopingista vuonna 2001. Hän myönsi hankkineensa kiellettyjä aineita tietoisesti Venäjältä.


2. Nicklas Axelsson, pyöräilijä

Kuudenneksi vuoden 1999 Italian ympäriajossa sijoittunut pyöräilijä kärysi ensimmäisen kerran vuoden 2001 MM-kisojen yhteydessä. Axelsson myönsi dopingin käytön.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Neljän vuoden kilpailukielto lyheni sittemmin kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi, ja ruotsalainen palasi lajin pariin.

Vuonna 2006 Axelssonilla todettiin kivessyöpä. Hän jatkoi kilpailemista hoitojen jälkeen. Vuonna 2010 Axelsson jäi kiinni epon käytöstä. Ruotsin pyöräilyliitto antoi urheilijalle elinikäisen kilpailukiellon.


3. Nicklas Bäckström, jääkiekkoilija

Suositun ruotsalaishyökkääjän positiivisesta dopingnäytteestä uutisoitiin ennen Sotshin olympiafinaalia 2014. Pian paljastui, että kyseessä oli Bäckströmin allergialääkitys.

Tapausta tutkineen komitean mukaan hyökkääjän tarkoituksena ei ollut parantaa suorituskykyä. Bäckström ei pelannut olympiafinaalissa, mutta sai pitää Tre Kronorin saavuttaman hopeamitalin.


4. Ricky Bruch, kiekonheittäjä

Kiekonheiton eliittiin 1960- ja 1970-luvulla kuuluneen Bruchin meriittilista on pitkä. Moninkertainen arvokisamitalisti rikkoi lukuisia ennätyksiä. Värikkäänä persoonana tunnettu Bruch voitti myös kaksi Ruotsin mestaruutta kuulantyönnössä.

Räjähtävän luonteensa vuoksi usein ongelmiin joutunut Bruch ei jäänyt koskaan kiinni dopingista. Jälkeenpäin hän kertoi käyttäneensä anabolisia steroideja koko uransa ajan.



5. Linda Haglund, pikajuoksu

Ruotsalaissprintteri voitti 70- ja 80-luvulla seitsemän maansa mestaruutta 100 metrillä ja viisi mestaruutta 200 metrillä. Ruotsin 100 ja 200 metrin ennätykset (11,16 ja 22,82) ovat edelleen Haglundin nimissä.

1978 Haglund voitti EM-hopeaa 100 metrillä. Moskovan olympialaisissa 1980 hän oli neljäs. Vain vuosi myöhemmin Haglundin ura sai surullisen käänteen, kun juoksija kärysi anabolisista steroideista. Haglundin mukaan syypää oli valmentaja Pertti Helin, joka väitti anabolisia steroideja vitamiinipillereiksi.



6. Thomas Johansson, paini

Haaparannassa vuonna 1962 syntynyt painija käytti dopingia saadakseen painonsa nousemaan ennen Los Angelesin olympialaisia 1984. Johansson osti anabolisia steroideja romanialaiselta painijalta ja otti sanojensa mukaan ”kaksi piikkiä takamukseen”.

Ruotsalainen voitti olympiahopeaa, mutta jäi kiinni dopingtestissä. Hänen piti luopua mitalista ja kärsiä 18 kuukauden kilpailukielto. Johansson teki paluun vuonna 1986 ja voitti lukuisia arvokisamitaleja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt