Muut lajit

Erikoislääkäri teki hälyttävän huomion suomalaislapsista: Kaikki alakoululaiset eivät osaa juosta

Julkaistu:

Liikunta
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri epäilee, että ongelma saattaa johtua vanhempien tiedonpuutteesta tai arjen kiireistä.
Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Urheilusanomien maaliskuussa julkaisemassa artikkelissa lasten liikuntapommista.

Esimerkiksi ekaluokkalaiset lapset ovat entistä kömpelömpiä motorisilta taidoiltaan.

– Ekalle luokalle tulee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Se tuntuu ihan uskomattomalta, kertoo ääritapauksista ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen Eiran sairaalasta.

Ylipäätään Kaartista huolestuttaa se, että kouluikäisten ja nuorempienkin lasten liikunta on liian vähäistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sen sijaan on tabletit ja puhelimet, joita näpytellään pää jumissa.

Voi kostautua myöhemmällä iällä

Liikkumaton elämäntapa lapsuudessa voi ennustaa tuki- ja liikuntaelinongelmia myöhemmällä iällä.

Kaartinen sanoo, että huolta on vaikea konkretisoida luvuiksi. Lasten ortopedisten sairauksien määrä ei ole kasvussa. Hänen mukaansa lasten ja nuorten tukirankaoireilu on kuitenkin todellista.

– Joka viidennellä yli 10-vuotiaalla on erilaista tuki- ja liikuntaelinoireilua viikoittaisena tuntemuksena.

Yleisin vaiva ovat niskakivut.

– Se on hälyttävää, koska täytyy muistaa, että lapsen keho kestää eri tavalla kuin aikuisen, esimerkiksi kaatuminen harvoin sattuu lasta. Jos lapsen tukiranka oirehtii, siihen on yleensä vakava syy.

Suositus: reipasta liikuntaa vähintään kaksi tuntia päivässä

Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä, jotta motoriset taidot saavat monipuolista harjoitusta. 7–18-vuotiaiden liikuntasuositus on vähintään 1–2 tuntia päivässä. Ruutuaikaa saisi olla enintään kaksi tuntia päivässä.

– Arviolta vain viidesosa liikkuu suositusten mukaisen määrän viikoittain. Lapset ikään kuin aloittavat aikuisen istumatyön tietokoneen ja kännykän ääressä liian aikaisin, Kaartinen kertoo.

Ortopedi muistuttaa, että lapsuuden liikuntatottumuksilla on merkitystä, koska tukirangan terveys rakennetaan silloin.

– Jokaisen ihmisen kroppa rupeaa vanhenemaan kolmenkympin jälkeen. Jos se on lähtökohtaisesti heikkorakenteisempi, vanhenemisikään tullessa alamäki voi olla aika paha.

– Esimerkiksi nivelrikko voi puhjeta oireilevaksi taudiksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Nivelet on luotu käytettäväksi, jolloin rusto pysyy ehjänä ja terveenä. Jos niitä ei käytetä, seurauksena voi olla sairastuminen.

Syynä vanhempien tiedonpuute?

Kaartinen epäilee, että liikkumaton elämäntapa saattaa johtua vanhempien tiedonpuutteesta tai arjen kiireistä.

– Kyse on nyt meistä vanhemmista, ei koulua voi syyttää. Ongelmia syntyy jo ennen kouluun menoa.

– Luulen, että kyse on pitkälti ymmärtämättömyydestä. Ei tiedosteta sitä, että liiallinen paikallaan olo ja passiivisuus voi tuottaa lapselle ongelmia.

Mahdolliset haitat näkyvät Kaartisen mukaan viiveellä.

– Me emme näe älypuhelimien, tablettien ja tietokoneiden tukirangalle aiheuttamia ongelmia ennen kuin vasta noin 20 vuoden päästä.

Keskustele aiheesta oheisessa kommenttiosiossa.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt