Voimailijat: nämä lisäravinteet suomalaisguru hyväksyy treenin tueksi

Julkaistu:

Voimailu
Lihasten ja voiman kasvuun erikoistuneen tutkijan ja bloggaajan Juha Hulmin ravintolisäseulan läpi pääsee vain tarkasti arvioidut ja tutkitut ravintolisät.
Lihastohtori-blogistaan tunnettu Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Juha Hulmi kehottaa käyttämään tervettä järkeä, mitä tulee muodissa oleviin lisäravinteisiin. Harvalle lisäravinteelle on olemassa tarpeeksi vahvaa tieteellistä näyttöä, jotta niistä voisi yleisesti ja yksioikoisesti sanoa, että ne hyödyttäisivät käyttäjäänsä.

Toisaalta Hulmi muistuttaa, että tässäkään mielessä asia ei ole mustavalkoinen. Se mikä tuo apua toiselle, ei välttämättä auta toista samassa suhteessa. Mahdollinen vaikutus riippuu paljon kuntoilijan tavasta urheilla ja liikkua sekä ruokavaliosta.

Hulmi myös korostaa, että on muistettava ero tarpeen ja optimin välillä. Lisäravinnebuumin myötä kuntoilijalle syntyy helposti käsitys, että jokainen vähänkin liikkuva tarvitsisi automaattisesti lisäravinteita.

– Arviolta noin 20–30 prosenttia väestöstä ovat sellaisia, joilla voisi olla tarve esimerkiksi lisäproteiinille esimerkiksi puutteellisen ruokavalion takia. On eri asia haluta optimoida treenin tulokset, ja sen takia ottaa käyttöön lisäravinteet. Tuolloin varsinaista tarvetta lisäravinteelle ei välttämättä ole, Hulmi sanoi.


Hulmi nimeää kuitenkin viisi lisäravinnetta, joita hän voi suositella yleisesti kuntosalilla kävijöille ja etenkin voimankasvatuksesta kiinnostuneille.

Listatut lisäravinteet ovat päässeet Hulmin tiistaina julkistetussa kirjassa Lihastohtori niin sanottuun A-luokkaan, eli lisäravinteiden vaikutuksille ja hyödyille on olemassa tarpeeksi tieteellistä näyttöä.

1. Heraproteiini. Maidosta luonnostaan löytyvää heraproteiinia Hulmi suosittelee treenin jälkeen. Se kasvattaa yleensä hieman lihasmassaa.

– Eikä sen välttämättä tarvitse olla juuri heraa, sillä markkinoille on tullut muitakin hyviä proteiinilisiä. Heraa on kuitenkin tutkittu eniten, Hulmi sanoi.

2. Kreatiini. Ihmiskeho pystyy muodostamaan kreatiinia aminohapoista, mutta ravinnosta sitä saa myös lihasta. Ravintolisänä kreatiinin on todistettu parantavan suorituskykyä ja parantavan voiman ja lihasmassan kehittymistä. Kreatiini on Hulmin mukaan hyvä lisä heille, jotka haluavat kasvattaa lihasmassaansa ja treenaavat kovaa.

– Käytän itsekin kreatiinia ja heraproteiinia. Pidän niitä käytännöllisinä ja helppoina. Laskin, että 95 prosentin todennäköisyydellä niistä on minulle enemmän hyötyä kuin haittaa, 4–5 kertaa viikossa kovaa treenaava Hulmi sanoi.

3. D-vitamiini. Hulmi muistuttaa, että Suomessa D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua talvisin. D-vitamiinin puutostilalla on yhteys ihmisen yleiseen terveyteen sekä muun muassa luukatoon. Esimerkiksi auringonvalon puute ja yksipuolinen ravinto voivat johtaa D-vitamiinin puutostilaan.

– Kovaa treenaava saa vastustuskykyä paremmaksi D-vitamiinilla, ja terveenä on helpompi harjoitella. Syön D-vitamiinilisää etenkin talvisin, Hulmi sanoi.

4.Probiootit. Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka parantavat elimistön vastustuskykyä. Esimerkiksi maitohappobakteerit ovat tuttuja ravintolisiä ulkomaanmatkaajille.

– Probiooteista on jo kohtuullista näyttöä sen suhteen, että niistä on hyötyä myös kovaa liikkuvalle ja treenaavalle lisäämään terveitä harjoittelupäiviä, Hulmi sanoi.

5. C-vitamiinin ja sinkin yhdistelmä. Tätä kannattaa käyttää kipeäksi tullessa.

– Isoilla annoksilla muutaman päivän ajan välittömästi oireiden alettua voi hieman lyhentää nuhan kestoa ja mahdollisesti jopa ehkäistä se, Hulmi sanoi.

Hulmi käy Lihastohtori - kirjassaan läpi useita muitakin lisäravinteita ja arvioi niiden hyödyllisyyttä. Hän pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa esimerkiksi lisäravinne HMB eli Hydroksimetyylibutyraatti nousee asemaan, jossa näyttöä sen hyödyistä on olemassa tarpeeksi.

– Vielä tarvitaan kuitenkin paljon lisää tutkimusta, Hulmi sanoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt