Isät ja äidit, aiheutatteko lapsellenne paineita huomaamattanne? Yksinkertainen konsti avuksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Junioriurheilu
Pitkän linjan valmentaja Kari Helander on aloittelemassa aivan uuden hankkeen Suomessa.
– Syö nyt
tuosta äkkiä tuo hampurilainen, nyt on kiire treeneihin!

– Onko pakko mennä treeneihin? Kyllä on, treenimaksuihin on käytetty niin paljon rahaa!

– Hei, valmentaja! Miksei meidän poika saa peliaikaa?!

– Voititteko? Montako maalia teit?

Käsi sydämelle, hyvät vanhemmat. Montako kertaa olette käyttäneet edellisenkaltaisia lausahduksia lapsenne urheiluharrastuksessa?

Vanhemmat asettavat – ehkä huomaamattaan – lapsilleen valtavia paineita urheiluharrastamisessa. He myös ajavat omia intohimojaan urheilussa lastensa kautta: lapsen pitää saada paljon palkintoja, rahaa ja kuuluisuutta.

Kun paine alkaa pullistaa kattilaa liiaksi, lapsi uupuu – ja mahdollisesti lopettaa ennen aikojaan. Ja näin menetetään kenties tuleva huippu.


– Tutkimusten mukaan itse lapselle on kuitenkin tärkeintä olla onnellinen. Lapselle on tärkeintä se, mitä hän olettaa oman vanhemman ajattelevan hänestä. Saako lapsi epäonnistua ilman pelkoa siitä, tuomitaanko hänet? kysyy pitkän linjan valmentaja Kari Helander.


YLI 30 VUOTTA Yhdysvalloissa asunut Helander, 56, on aloittelemassa Suomessa ainutlaatuista projektia, jossa keskitytään siihen, miten vanhemmat osaisivat kohdata oman lapsensa urheilusuorituksen ja -harrastamisen oikealla tavalla.

– Lapset on seuroissa valmennettu, valmentajat on seuroissa tai lajiliitoissa valmennettu, mutta entä vanhemmat? Myös vanhemmat tarvitsevat tukea, ja tarkoitukseni on tukea urheilijaperheiden vanhempia lapsen urheilupolulla. Jos vanhempia tuetaan paremmin, hekin voivat tukea paremmin omaa lastaan, eikä tämä välttämättä lopeta urheilua teini-iässä. Se on parempi koko Suomen urheilulle, Helander mietti.

 

Tutkimusten mukaan itselapselle onkuitenkin tärkeintä olla onnellinen.Lapselle ontärkeintä se, mitä hän olettaa oman vanhemmanajattelevan hänestä.

– Jos lapselta esimerkiksi kysyy kotona pelin jälkeen ”montako maalia teit?”, niin jos lapsi ei olekaan tehnyt yhtään maalia, niin mitä lapsi ajattelee vanhemman hänestä ajattelevan? Että olen tosi huono. Se on juuri sitä paineistamista, velvoitetta ja suorituskeskeisyyttä.

– Jos lapselta kysytäänkin vaikka, ”mitä opit?” tai ”olitko positiivinen?” tai ”autoitko joukkuekavereita?”, niin saadaan keskustelua ja lapsen paineet suorittaa eivät olisi niin kovat, Helander vertasi.

Helanderin mukaan tutkimukset kertovat, että edelleen 80 prosenttia vanhempien kysymyksistä sijoittuu paineistamisen ja suorittamisen puolelle.

– Jokainen voi miettiä, kummat kysymykset antavat eväät pidempiaikaiseen menestykseen ja hyvinvointiin.


PAINEISTAMINEN vain korostuu, jos oma vanhempi on möykkäämässä kentän laidalla saati huutamassa rivouksia valmentajalle, erotuomarille tai vastapuolelle.

– Minulla olisi monta vinkkiä näille huutelijoille. Helpoin on ehkä se, että kun jotain tunteita kuohuttavaa tapahtuu kentällä, niin vanhempi laskisi viiteen eikä reagoisi heti. Tulisieluisimmat voisivat laskea kymmeneen, Helander naurahti.


– Vanhemmat eivät välttämättä edes huomaa omaa kehonkieltään, mutta se vaikuttaa lapseen ihan hurjasti. Ja lapsi kyllä kuulee ne oman vanhemman huudot sinne kentälle.

Helanderin mukaan moni vanhempi kokee huonommuutta, jos hänen oma lapsensa ei olekaan joukkueen tähtipelaaja tai menestyvä yksilöurheilija.

– Lapsen menestys tai epäonnistuminen ei osoita, millainen vanhempi olet. Mutta jos lapsesta tulee kunnioittava joukkuepelaaja, peräänantamaton ja positiivinen tsemppari, silloin vanhempi on ollut hyvä kasvattaja.

– Jos lapsella syttyy palo urheiluun, niin vanhempien tehtävä on heittää lisää pökköä pesään eikä yrittää sammuttaa sitä liekkiä paineilla tai väkipakolla, Helander painotti.

Kari Helander


SYNTYNYT 27.1.1959 Helsingissä


KÄYNYT FC Hongan junioripolun, nousi B-juniorina 1. divisioonassa pelanneeseen edustusjoukkueeseen. Siirtyi Lahden Reippaan SM-sarjajoukkueeseen 1980 mentyään armeijaan Lahden urheilukouluun. Lähti syksyllä 1980 Floridaan jalkapallon perässä.


PELIURAN jälkeen työskenteli USA:n yritysmaailmassa ennen kuin siirtyi Palm Beach Soccer Academyyn valmentajaksi. Perusti sinne oman ”valmennuskeskuksen”, jossa valmensi aikuisille ja nuorille mm. amerikkalaista jalkapalloa, lacrossea, lento- ja koripalloa


PALASI Suomeen 2010 auttamaan ikääntyviä vanhempiaan ja meni mukaan FC Hongan akatemiaan, kunnes ”tuli sellainen hetki, ettei päivittäinen jalkapallovalmentaminen ollut enää niin antoisaa”


JULKAISI puolisonsa, kirjailija Seija Vilénin kanssa lokakuussa kirjan Onnellinen urheilija, joka käsittelee samaa aihepiiriä. Helanderin verkkosivut: www.coachkari.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt