Supertähtien suuri sankari - Muut lajit - Ilta-Sanomat

Supertähtien suuri sankari

Kirurgi Ilkka Tulikoura on pelastanut monen kotimaisen ja ulkomaisen urheiluhuipun uran.

Julkaistu: 9.11.2014 22:34

Olympiaurheilijan pojasta kasvoi muun muassa Sergei Bubkan kiittämä kirurgi. Millainen mies voittaa vaikeatkin vammat?

Sergei Bubka, Lasse Virén, Virgilius Alekna, Kaisa Mäkäräinen, Frankie Fredericks, O-P Karjalainen...

He sekä monet muut urheiluhuiput hymyilevät kirurgi Ilkka Tulikouran työhuoneen seinällä helsinkiläissairaala Laser Tilkassa.

Kokoelma olisi vielä näyttävämpi, jos tauluihin olisi koottu kaikki Tulikouran operoimat tähdet. Seinälle pääsee kuitenkin vasta yllettyään leikkauksen jälkeen arvokisamitalistiksi.

- Puhuimme loppukesästä leikkaamani Janne Ahosen kanssa, että hän saa kuvansa tänne heti, kun voittaa MM-mitalin. Tai vaikka mäkiviikon vielä kerran, Tulikoura myhäilee.

Seinä on maineikkaalle kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärille syystäkin tärkeä. Se muistuttaa onnistuneista leikkauksista ja pelastuneista urheilu-urista, mutta ennen kaikkea siitä, että lääkäri on saanut palauttaa potilaalleen kivuttoman polven, nilkan tai olkapään. Saanut parantaa.

Kiitolliset potilaat kehuvat Ilkka Tulikouraa ammatilleen omistautuneeksi lääkäriksi, joka tutkii jokaisen magneettikuvan radiologin lausunnoista huolimatta itse, perehtyy uusimpiin kansainvälisiin tutkimuksiin, tutustuu potilaansa terveystilaan huolella ja jaksaa keskustella hoitovaihtoehdoista vastaanottoajan päätyttyäkin.

 Mitä vähemmän jaan töitäni muille, sitä varmempi voin olla siitä, että toipuminen sujuu niin kuin pitääkin.

Hän valmistaa jopa kipsit ja käärii siteet.

- Mitä vähemmän jaan töitäni muille, sitä varmempi voin olla siitä, että toipuminen sujuu niin kuin pitääkin. Seuraan potilaideni paranemista pitkään ja toistan vain hyviä neuvoja. Se harmittaisi hirveästi, jos potilaani saisi vääränlaisen sidonnan vuoksi veritulpan, Tulikoura kertoo.

Huippu-urheilijoiden operoiminen palvelee myös hänen muita potilaitaan. Esimerkiksi kiekonheittäjä Virgilius Aleknan tapauksen ansiosta moni tavallinen suomalainen on saanut avun polvivaivoihinsa.

- Alekna kiersi reilut 10 vuotta sitten Saksassa lääkäriltä toiselle, mutta kukaan ei löytänyt syytä hänen polvensa sisäpinnan kiputilaan. Hän tuli luokseni ja onnistuin leikkaamaan tuon Aleknan vammaksi ristimäni vaivan. Sen jälkeen hän palasi rinkiin ja heitti MM-kultaa.

Sittemmin samaan vammaan ovat saanet helpotuksen ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ja pikaluistelija Pekka Koskela. Molemmat toipuivat maailmanmestaruuskuntoon.

Korkeushyppääjä Bogdan Bondarenko jätti puolestaan nilkkavaivansa suomalaisen leikkauspöydälle.

- Ilman Ilkka Tulikouraa en olisi tässä, Bogdarenko kiitteli MM-kultansa jälkeen Helsingin Sanomille.

Tulikouran rakkaus urheiluun syttyi jo poikasena Toimi-isän tarinoita kuunnellessa.

Isä edusti Suomea kolmiloikassa Amsterdamin olympialaisissa 1928 ja toimi myöhemmin urheilujohtajana kotimaassa. Hän kuului myös IAAF:n viisimiehiseen juryyn eli niin sanottuihin punatakkimiehiin.

Ilkka Tulikoura urheili nuorena monipuolisesti ja ehti huumaantua mäkihypystäkin. Ennätyksensä 24 metriä hän singahti Kuopiossa hiihtosuksilla, mutta isä ei silti heltynyt mäkisuksiostoksille.

- Se oli ehkä järkevä päätös, Tulikoura hymähtää.Urheilu ja lääketiede kohtasivat Meilahden sairaalassa vuonna 1973, kun dosentti Pekka Peltokallio tiedusteli nuoren lääkärin kiinnostusta yhdistää nämä kaksi.

 Väitöskirjani käsitteli aineenvaihduntaa laskimoon annettavan ravitsemuksen muodossa.

- Olin pärjännyt opinnoissani hyvin fysiikassa ja fysiologiassa, olin valmis kirurgi ja väitöskirjani käsitteli aineenvaihduntaa laskimoon annettavan ravitsemuksen muodossa. Ne kaikki sopivat urheilulääkärille, Tulikoura muistelee.

Hän paneutui työssään korkeiden paikkojen, helteen ja vuorokaudenaikojen vaikutuksiin elimistössä. Kahdesta jälkimmäisestä oli suurta hyötyä 1984 Tulikouran toimiessa Suomen olympiajoukkueen lääkärinä Los Angelesissa.

- Kehitimme tuolloin eletrolyytteihin perustuvan nesteytysjuoman, jonka Hartwall valmisti joukkueelle. Yli 30 asteen helteessä sen vaikutuksen huomasi nopeasti. Vain yhdelle urheilijalle tuli kramppeja – ja juuri hän oli unohtanut juoda nesteytysjuomaansa ennen kilpailuaan. Tankattuaan sitä hän oli jälleen ennätyskunnossa.

Tulikoura hoiti suomalaisia myös Atlantan olympialaisissa 1996 ja Sotshissa 2014. Ajoittainen kenttätyö ilahduttaa lääkäriä, sillä vaihtelun lisäksi hän saa kannustaa tuttuja urheilijoita kilpa-areenalla.

Sotshissa Tulikoura näki Mäkäräisen ja Koskelan kilpailujen kaatuvan flunssaan – niin tavalliseen ja estettävissä olevaan tautiin.

- Se harmitti. On selvä, että kovasta flunssasta ei toivuta muutamassa päivässä ennätyskuntoon. Vaikka teimme Sotshissa kaikkemme, muistutti tämä taas ennalta ehkäisyn merkityksestä, Tulikoura toteaa.

Olympiapettymyksen lisäksi lääkäri on kohdannut uran päättymisen tuskan. Sillä joskus tulee hetki, jona taitavinkaan kirurgi ei voi enää poistaa urheilun aiheuttamaa kipua.

- Näin kävi lopulta keihäänheittäjä Aki Parviaisen kohdalla. Silloin minun pitää voida lääkärinä kertoa, että kaikki maailman konstit on käyty läpi. 41 vuoden urheilulääketieteen kokemuksella se on helpompaa minulle kuin nuoremmalle lääkärille. Tiedän, onko jokin uutuus kokeilun arvoinen vaiko vain muotia.

Kirurgi Ilkka Tulikoura on pelastanut monen kotimaisen ja ulkomaisen urheiluhuipun uran. Seinälle pääsyä odottavat tauluissaan myös Jari Litmanen ja Lasse Virén.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?