Jussi Hakulisen ja Olli Lindholmin välit katkesivat riitaan vuonna 2011 – nyt hän kertoo, miltä tuntuu, kun kiistat jäivät sopimatta - Musiikki - Ilta-Sanomat

Jussi Hakulisen ja Olli Lindholmin välit katkesivat riitaan vuonna 2011 – nyt hän kertoo, miltä tuntuu, kun kiistat jäivät sopimatta

Jussi Hakulinen nousee syksyllä lavalle esittämään Yön klassikkokappaleet muutamassa konsertissa. Hän harmittelee, että kiistat Yön solistin Olli Lindholmin kanssa jäivät sopimatta.

Jussi Hakulista harmittaa, että välit Olli Lindholmin kanssa jäivät lämmittämättä, kiistat sopimatta.­

5.3. 11:39

Yö oli yksi suomirockin kestosuosikeista, laulaja Olli Lindholmin karisman ja suomalaisiin syvästi vetoavien kappaleiden ansiosta.

Kaksi ehkäpä Yön suurinta biisiä, Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, ovat Jussi Hakulisen, 56, kirjoittamia.

Lindholm kuoli helmikuussa 2019. Ja nyt Hakulinen aikoo osaltaan lopettaa Yön. Jussi Hakulinen – Yön viimeinen varietee -konsertit ovat säveltäjä-kosketinsoittajan kunnianosoitus bändille, joka perustettiin 40 vuotta sitten.

– Hautaan Yö-yhtyeen osaltani, Hakulinen sanoo IS:lle.

– Tämä on periaatteessa Yön jäähyväiskiertue. Voin sanoa niin, koska minä ja Olli perustettiin bändi.

Pääkonsertti järjestetään Helsingin Hartwall-areenassa 8. lokakuuta. Siellä solisteina kuullaan Hakulisen lisäksi Pate Mustajärveä, Pauli Hanhiniemeä, Vesku Jokista ja Herra Ylppöä. Bändin soittajat ovat pitkäaikaisia Yön jäseniä. Mukana on myös Hakulisen tytär Ellinoora, joka isän mukaan soittaa ”mitä vaan”.

Mutta yksi on joukosta poissa.

Yö-yhtyeen jättimenestys alkoi vuonna 1983. Seuraavana vuonna juhlittiin timantti- ja kultalevyä esikoisalbumista.­

Hakulista harmittaa, että välit Olli Lindholmin kanssa jäivät lämmittämättä, kiistat sopimatta.

Hän korostaa, että riidat Lindholmin kanssa olivat aina musiikillisia. Niin viimeinenkin, vuonna 2011.

– Kirjoittamani ja laulamani Kun nuoruus katoaa -kappale oli julkaistu Yön singlen a-puolena. Olli pudotti sen kuitenkin pois setistä. Sanoin, että biisi on minulle tärkeä: ”Jos en saa laulaa sitä, en tee sulle yhtään biisiä enää.” Ja se oli sillä selvä, Hakulinen kertoo.

Hän sinnitteli Yön mukana tuon kiertueen loppuun, vaikka ei sanojensa mukaan ollut ”yhtään motivoitunut”. Hakulinen oli saanut aiemmilla Yön kiertueilla valita yhden kappaleen, jonka tulkitsee.

– Vielä 2009 oli Loisto -kiertueella hyvä tunnelma. Kaikki oli hyvin. Sitten tapahtui jotain – ja 2011 ei ollut enää yhtään mukavaa olla mukana.

Sen jälkeen Hakulinen ja Lindholm kohtasivat lähinnä julkisuudessa. Muutama vuosi sitten Hakulinen muun muassa kielsi Sunrise Avenuen Samu Haberin Joutsenlaulu-version esittämisen muualla kuin Vain elämää -tv-ohjelmassa. Myös Lindholm kuului ohjelman laulajiin.

Kyse ei Hakulisen mukaan kuitenkaan ollut kiusanteosta Lindholmia tai Haberia kohtaan.

– Valvon tekemieni kappaleiden oikeuksia.

Sittemmin hän on ottanut kirjoittamansa kappaleet, muun muassa Joutsenlaulun ja Rakkaus on lumivalkoisen, pois Spotifystä ja muista kansainvälisistä suoratoistopalveluista.

– En halua työlläni mahdollistaa monikansallisten riistäjäfirmojen kassavirtaa.

Taistelupari Jussi Hakulinen ja Olli Lindholm vuonna 2009, jolloin suhteet olivat väliaikaisesti kunnossa.­

Yö perustettiin 1981. Pari vuotta myöhemmin bändi oli Suomen suosituin. Esikoislevy Varieteen (1983) hitit, muun muassa Likaiset legendat ja Särkynyt enkeli herättivät teinihysteriaa.

Hakulinen oli kirjoittanut kappaleet, mutta lähinnä itselleen.

– Tein biisit tietämättä, että niitä koskaan julkaistaan. Yhtäkkiä me oltiin Suomen suosituin bändi. Ja minun niskassani oli noin kymmenen perheen toimeentulo. Se paine oli hirvittävä. Olin 18–19-vuotias, Hakulinen muistelee.

Arno Kotron kirjoittamassa Lindholmin muistelmateoksessa Yhden miehen varietee laulaja tunnusti, ettei Hakulista taakan alla autettu, vaan kiusattiin:

Meillä oli esimerkiksi soittotreenit Nuorisoseuraintalolla. Me jostain syystä valehdeltiin, että nyt onkin pressikuvaukset kun tiedettiin, että silloin Jussi meikkaa ja vetää kunnon releet päälle. Kun Jussi sitten tulee sisään täydessä taisteluvarustuksessa, me nauraa räkätetään porukalla”.

Hakulinen muistelee tätä ja vastaavia tapauksia ymmärtäväisesti.

– Muut jätkät olivat myös peloissaan. Ei heillä ollut mitään muita keinoja käsitellä sitä pelkoa kuin vittuilla, hän sanoo IS:lle.

Lindholm oli puolestaan muistelmissaan katuvainen.

En tosiaankaan ole ylpeä. Kateuttahan se oli. Alemmuudentuntoa. Jussi oli niin ylivoimainen, ja me muut oltiin riippuvaisia hänestä.”

Hakulisen mielestä suurin ero hänen ja Lindholmin välillä oli onnistuneen biisin määritelmä.

– Ollin mielestä biisi oli hyvä, jos se myi hyvin. Minulle riittää, että pidän siitä itse. En väitä, että minun ideologiani on parempi, Hakulinen sanoo.

Jussi Hakulinen asuu edelleen Porissa.­

Ensimmäisen kerran Hakulinen jätti Yön jo 1980-luvun puolivälissä. Hän perusti vielä Kinsky-yhtyeen, joka sekin herätti Pori-popin hysteriaa Yön ja Dingon vanavedessä.

Nopeasti tullut suosio myös haihtui nopeasti.

1988 Hakulinen pestautui kehitysvammaisten kouluavustajaksi.

– Ensimmäisenä päivänä koulutaksin kuljettaja luuli minua uudeksi oppilaaksi, Hakulinen muistelee.

– Siitä olen ylpeä, että kun musiikkia tekemällä ei tienannut, niin me mentiin Ollin kanssa kumpikin tekemään muita hommia. Olli pesi ikkunoita ja siivosi, minä menin kouluavustajaksi.

– Hautaan Yö-yhtyeen osaltani, sanoo Jussi Hakulinen tulevista konserteista.­

Sen jälkeenkin selviytymiskykyä on tarvittu. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hakulinen on kertonut sairastaneensa eturauhassyöpää – menetettyään kaksi sisarustaan syövän takia. Lisäksi hän on kärsinyt päihde- ja mielenterveysongelmista vuosina 2013–2015.

– Nyt voin paremmin.

Iloa elämään tuottaa nyt 25-vuotias Ellinoora-tytär, jolle hän aikoo jättää kiertämisen Yön viimeinen varietee -kiertueen jälkeen.

Ja musiikki, sillä biisintekoa Hakulinen ei aio lopettaa.

– Jos olisin voinut sanoa Ollille jotain, olisin kehottanut häntä olemaan menemättä kaikkiin Kymppitonneihin, vaan mieluummin treenikämpälle, Hakulinen sanoo.

– Olli oli minulle tärkeä. Ilman häntä en olisi tehnyt yhtään biisiä vuoden 1981 jälkeen: hän oli ensimmäinen ihminen, joka kehui biisejäni.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?