Irwin Goodmanin unelmat murskaantuivat 50 vuotta sitten silmänräpäyksessä – tragedia aiheutti hurjan hittiputken - Musiikki - Ilta-Sanomat

Irwin Goodmanin unelmat murskaantuivat 50 vuotta sitten silmänräpäyksessä – tragedia aiheutti hurjan hittiputken

Meklarin nuija kopsahti napakasti. Ainoa huuto ”153 000 markkaa” oli kiirinyt hetkeä aiemmin.

29.12.2020 10:42
  • IS julkaisee tänä jouluna vuoden suosituimpia juttujaan uudelleen. Artikkeli on julkaistu alun perin 30. elokuuta 2020.

Se oli siinä. Laulaja Irwin Goodmanin punatiilinen Ryysyranta, aikansa huima ökytalo, oli vaihtanut omistajaa valtaisan huomion saaneessa pakkohuutokaupassa.

Hetki oli kuulas keskiviikkoaamu Hattulassa 50 vuotta sitten (9.9.1970). Uteliasta yleisöä oli vaeltanut tontille pilvin pimein. Lehdet olivat rummuttaneet kansansuosikin uusimmasta kohusta ja media oli h-hetkellä runsaslukuisena paikalla.

Ei ihme, että superjulkkiksen tragedia kiinnosti. Se oli ollut yhtä syöksyä ryysyistä rikkauksiin – ja takaisin.

Irwin Goodman eli alun perin Antti Hammarberg (1943–1991) löi läpi 1960-luvun puolivälin jälkeen folkilla ja varsinkin protestilauluilla. Hän trimmasi imagoansa yhteistyössä sanoittajansa Vexi Salmen kanssa albumeilla Ei tippa tapa (1966) ja Reteesti vaan (1968).

Folk- ja protestilaulaja Hämeenlinnasta vuosimallia 1966.­

Yleisö rakastui leveästi virnuilevaan nuoreen renttuun, joka antoi pitkät lähes kaikelle. Varsinkin valtiovallalle, viranomaisille ja verottajalle.

Irwiniin oli helppo samastua, koska hän lauloi tavallisten ihmisten asioista. Rillutteli, purnasi, kapinoi ja haistatteli.

Mikä tärkeintä, hän otti ilon irti elämästä tavalla, jota kansa ihaili ja päivitteli. Ryyppäämällä.

Niinpä Irwinin levyt myivät kultaa ja keikat olivat loppuunmyytyjä. Rahaa satoi kuin saavista kaatamalla.

Irwin Goodman osasi juhlia ja tarjota kansalle kunnon shown. Tässä on pantu pöytä koreaksi kultalevyjä, kun vuosikymmen vaihtui 1970-lukuun. Mukana kuvioissa sanoittaja Vexi Salmi.­

Punatilinen omakotitalo oli vielä 1960-luvulla duunarille täysin utopistinen unelma. Juuri siksi Hämeenlinnan työläiskaupunginosan yksinhuoltajaäidin poika sellaisen halusi.

Irwin Goodman päätti, että hänen taloonsa kelpaisi vain paras mitä rahalla sai. 342 neliömetrin asuinpinta-alaan upposi moderneja ratkaisuja kaikilla herkuilla.

Punatiilisessa ja tasakattoisessa omakotitalossa asui 1960-luvulla mainoslauseen mukaan onnellinen perhe. Ryysyranta on Suomen kuuluisin parinsadan tuhannen vastaavan talotyypin edustajan joukosta. Kuva vuodelta 2018.­

Reteimpiä olivat uima-altaat ulkona ja sisällä. Saunan liepeillä oli designtyönä teetetty baariosasto. Aikansa huippumoderneja yksityiskohtia oli siellä täällä, kuten ovipuhelimet ja himmennettävät valot.

Taiteilija oli itse pestannut arkkitehtinsa ja osallistui talon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa suurten ratkaisujen sekä yksityiskohtien hiomiseen. Päätökset pesutilojen klinkkereistä, pyyhekoukuista tai sisäkaton punamäntylaudoista vaativat isännän nyökkäyksen.

Isäntä seuraa talonsa rungon valmistumista kesällä 1968. Harvinainen kuva on edelleen Ryysyrannan seinällä.­

Tontin ostaessaan hän oli vasta 24-vuotias, mutta nähnyt ja kokenut paljon. Nuori hurjapää osasi vaatia ja halusi näyttää.

Kun tontin lohkomisen yhteydessä kysyttiin paikalle nimeä, Irwin heitti ”pankaa Ryysyranta”. Nimi oli hänen mielessään, koska oli laulanut sen levylle juuri ennen lohkomistoimitusta.

Laulun sanat olivat tietysti Vexi Salmen, jota oli innoittanut Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi -romaani.

Omakotitalo nousi rivakasti. Harjakaiset olivat elokuussa 1968, ja pian Irwinistä ja hänen äidistään Kirsti Hammarbergista tuli hattulalaisia.

Tupaantuliaiset helmikuussa 1969 saattoivat olla vuoden parhaat bileet, sillä kutsuvieraina olivat lähes kaikki Suomen viihdemaailman tärkeät ihmiset. Ajan hengen mukaan juhlat olivat hyvin kosteat – toki myös siksi, että muutamia vieraita ongittiin uima-altaasta.

Vuosikymmenen vaihtuessa 1970-lukuun Irwinillä oli kaasu pohjassa. Keikoilla, studiossa ja juhlissa riitti vauhtia, mutta bisnes alkoi sakata. Menot söivät tulot.

Vielä kesällä laulaja takoi kuumaa rautaa ja helikopteri sai lennättää häntä keikkapaikalta toiselle. Yleisö kiitti ja hoilasi mukana superhitiksi noussutta Ryysyrantaa, mutta myös kipeän ajankohtaisia ralleja Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee sekä Meni rahahommat pieleen.

Rempseät sanoitukset olivat tuolloin totisinta totta, sillä Irwin oli jo verovelkakierteessä. Artisti oli jo pari vuotta aiemmin tuohtunut verotukseensa ja lopettanut veroilmoitusten tekemisen.

Syksyllä kaiken päälle rysähtivät Ryysyrannan jättivelat. Talo oli maksettu pankkilainalla ja oli lopulta aivan liian kallis Irwinille.

Päävelkojapankki KOP vei omakotitalon irtaimistoineen vasaran alle, kun korskeista tupaantuliaisista oli kulunut vain puolitoista vuotta.

Pakkohuutokauppaan Ryysyrannan pihamaalle saapuneen sankkalukuisen yleisön joukossa oli vain yksi totinen ostajaehdokas. Kalvolalainen öljyautoliikennöitsijä Aarne Koskelainen oli neuvotellut asiasta pankinjohtajan kanssa etukäteen. Myös meklaria oli informoitu.

Hattulan nimismies Reino Ala-Viitala aloittelemassa pakkohuutokaupan meklarointia vakavan yleisömuurin edessä.­

Meklari oli Hattulan nimismies Reino Ala-Viitala, joka tiesi, että Koskelainen on päättänyt korottaa pankin huutoa 500 markalla.

Irwin levytti myöhemmin samana vuonna laulun Ryysyranta meni. Sen introna on Irwinin kotiradiollaan nauhoittama alkuperäinen äänitys huutokaupasta. Rahinan seasta kuuluu ensimmäinen ja ainoa huuto: ”153 000 markkaa”.

Nykyrahaksi muutettuna vuoden 1970 153 000 markkaa on noin 228 000 euroa. Ryysyrannan pelkät rakennuskustannukset olivat 300 000 markkaa (nykyrahassa 460 000 euroa).

Irwin esittelee uima-allastaan vasaran alle joutuneessa lukaalissaan.­

Tilaisuus oli luonteeltaan virallinen, koruton ja totinen. Uima-altaalla ei enää parveillut julkkiksia ja kuntapoliitikkoja. Eivätkä kylän miehet ja muut uteliaat kansantaiteilijan epäonnelle ilakoineet.

Ainoan viihdenumeron järjesti Irwin itse kiipeämällä talon katolle vitsailemaan. Yllytettynä tai muuten vaan nostamaan tunnelmaa ja kannustamaan huutajia sekä meklaria.

Rauhaton Irwin Goodman kiipesi talon katolle huvittamaan pakkohuutokaupan yleisöä.­

Taiteilijan lähipiiri oli vielä aamupäivällä hiljaista poikaa, voipuneena edellisillan läksiäisjuhlista. Niistä huutokauppayleisöä muistuttivat talon kuistilla puoliksi juodut olutpullot ja tuopit.

Ex-isäntä nauttii virvokkeita uima-altaan reunalla huutokauppalöylyjen jälkeen. Vaikka talo lähti alta, Irwin sai äitinsä Kirsti Hammarbergin kanssa jäädä asumaan Ryysyrantaan vielä pariksi kuukaudeksi.­

Kodin menettäminen ei nujertanut Irwin Goodmania. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, hän pani uuden vaihteen silmään ja kiihdytti muilta karkuun Suomen kasvavan musiikkibisneksen aallonharjalla.

Vielä saman vuoden lopussa Goodman ja Salmi voittivat Syksyn sävel -kilpailun jättihitillään St. Pauli ja Reeperbahn. Samanniminen albumi ehdittiin vielä rykäistä joulumarkkinoiden suursuosikiksi.

Nämä herrat pyyhkäisivät vaikeuksen jälkeen voittojen tielle Syksyn sävelessä vuonna 1970. St. Pauli ja Reeperbahnin esittäjä Irwin, Musiikki Fazerin Osmo Ruuskanen ja sanoittaja Vexi Salmi.­

Säveltäjän ja sanoittajan voittoputki jatkui Syksyn sävelessä seuraavana vuonna (1971). Poing poing poing -rilluttelu oli putsasi pöydän ja sen ympärille levytetyn albumin myynti takoi ennätyslukuja.

Poing, Poing, Poing räjäytti potin Syksyn sävelessä vuonna 1971.­

Näiden täysosumien myötä Irwin Goodman oli kuin huomaamatta vaihtanut protestilaulut viihdyttävään, suomalaisten makuhermoon osuvaan iskelmämusiikkiin. Tämä takasi hittien ja suursuosion jatkumisen 70-luvun puoliväliin saakka.

– Irwin Goodmanin oli kuin jojo. Mitä syvemmälle hän vajosi, sen korkeammalle hän pomppasi, Irwinin elämään perehtynyt elokuvatuottaja Timo Koivusalo sanoi Ilta-Sanomille ja arveli siteeraavansa tässä Vexi Salmen ajatuksia.

– Uskon, että Irwin sai myös lisäenergiaa Ryysyranta-tappiostaan, sillä hän osasi kääntää vastoinkäymiset edukseen. Se antoi myös lisää katetta reteelle imagolle ja mahdollisti uuden tulemisen.

– Tietenkin oli raskas asia, kun symbolinen unelmien koti menee, mutta enemmän Irwiniä alkoi stressata velkavankeus, joka tästä seurasi. Siitä alkoi mahdoton taloudellinen noidankehä.

Ohjaaja Timo Koivusalo (kuvassa kesk.) Ryysyrannan pihamaalla Rentun ruusu-elokuvan kuvaamisen aikoihin vuosituhannen vaihteessa. Martti Suosalo (oik.) näytteli Irwin Goodmania ja Ilkka Koivula Vexi Salmea.­

Koivusalo on melkoinen Irwin-tuntija, sillä hän uppoutui tämän elämään käsikirjoittaessaan Rentun ruusua. Elokuvasta tuli suurenmoinen menestys: se oli vuoden 2001 katsotuin kotimainen elokuva (350 000) ja se palkittiin Jussi-patsaalla 2002.

Yksi Rentun ruusun mainioista kohtauksista on Ryysyrannan pakkohuutokauppa. Koivusalo pääsi kuvaamaan sen aidossa miljöössä, sillä talon nykyinen omistaja avasi kuvausryhmälle pihan portit.

Ryysyranta on pysynyt Irwin Goodmanin jälkeen yhden suvun hallussa. Omakotitalon huutanut Aarne Koskelainen ei saanut pitkään nauttia uudesta kodistaan. Hän kuoli vuoden 1971 alussa. Leski ja kolme poikaa jäivät tuolloin asumaan taloon.

Pekka Koskelainen muutti perheineen Ryysyrantaan äitinsä jälkeen vuonna 1999. Parikymmentä vuotta on kulunut nopeasti. Taloa on ylläpidetty huolella ja säilytetty niin alkuperäisenä kuin mahdollista.

Isäntä vastaa Ilta-Sanomien puheluun tyynenä. Hän on vuosien varrella tottunut Ryysyranta-kyselyihin, kuten kadulta valokuvia ottaviin Irwin-turisteihinkin.

Ryysyrannan nykyinen isäntä Pekka Koskelainen kuvattuna talonsa olohuoneessa vuonna 2018.­

– Ei me mitään muisteloita tai juhlia aiota järjestää, Koskelainen kuittaa 50 vuoden takaisen ostotapahtuman.

– Mutta totta kai olemme tyytyväisiä tähän taloon. Se on hyvässä kunnossa. Kaikki on laitettu, restauroitu huolella.

Hän kertoo asiantuntevasti ikkunoista ja katosta. Lämmitysjärjestelmästä ja uima-altaasta.

– Illalla pitäisi mennä vielä saunaan ja uimaan, isäntä fundeeraa.

Ryysyranta Hattulan Parolassa ehti olla Irwin Goodmanin koti vain puolitoista vuotta. Ryysyrannasta hänen tiensä vei Tampereen Lielahteen. Sieltä lähtö tuli vuokrarästien vuoksi 1976. Pisimmäksi ja viimeiseksi aikuisiän osoitteeksi jäi Hämeenkyrön Lavajärvi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?