Ismo Alanko lausui kesällä 2000 kohtalokkaat sanat, jotka käyvät nyt toteen: Hassisen kone palaa keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen! - Musiikki - Ilta-Sanomat

Ismo Alanko lausui kesällä 2000 kohtalokkaat sanat, jotka käyvät nyt toteen: Hassisen kone palaa keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen!

Legendaarinen Hassisen kone palaa ensi kesänä keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen.

Legendaarinen Hassisen kone palaa ensi kesänä keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen.

Julkaistu: 12.11. 6:45

Ismo Alanko esiintyy ensi kesänä taas ensimmäisen levyttäneen yhtyeensä, legendaarisen suomirock-yhtye Hassisen koneen kanssa. Paluuseen liittyy sekä Metallica että ajan kuluminen: edellisestä keikasta on sopivasti taas 20 vuotta.

Hassisen kone palaa ensi kesänä esiintymislavoille. Joensuulaislähtöinen rockyhtye nähdään vanhassa kotikaupungissaan klubikeikoilla, Seinäjoen Provinssirockissa sekä peräti omalla stadionkeikalla Tampereella.

Bändin solisti, laulaja-kitaristi ja biisintekijä, tiistaina 59 vuotta täyttävä Ismo Alanko sanoo Ilta-Sanomille, että muutamassa keikassa on kyse häpeämättömästä nostalgiasta.

– Emme tee emmekä julkaise yhtään uutta biisiä, hän sanoo.

– Mutta treenaamme kyllä kaiken, mitä Hassisen kone julkaisi.

Ismo Alankoa ja rumpali Harri Kinnusta naurattaa, millainen jatkumo Metallican ja Alangon julkisesta vuoropuhelusta puolitoista vuotta sitten tuli.

Ismo Alankoa ja rumpali Harri Kinnusta naurattaa, millainen jatkumo Metallican ja Alangon julkisesta vuoropuhelusta puolitoista vuotta sitten tuli.

Ensi kesänä kuullaan siis muutama Alangon vetämä raivokas yhteislaulu, muun muassa Hassisen koneen klassikkokappaleista Rappiolla ja Levottomat jalat.

Miksi paluu tapahtuu juuri nyt? Kysyntäähän on varmasti riittänyt monena kesänä, kun takavuosien tähdet Ultra Brasta Tiktakiin ja Dingosta Don Huonoihin ja Nylon Beatiin ovat palanneet kesäfestarien vetonauloiksi. Ensi kesän palaaja on Hassisen koneen lisäksi myös Tehosekoitin.

Pitäisikö Hassisen koneen yllättävästä comebackista kiittää Metallicaa?

Kiitos Metallica! Kyllä pitää, sillä juuri raskaan sarjan amerikkalaisyhtyeen yllättävä lainabiisivalinta toukokuussa 2018 Helsingin Hartwall Arenan -konsertissa oli yksi sysäys Hassisen koneen uudelleen aktivoitumisessa.

– Sen jälkeen kyselyjä tuli paljon. Meitä kysyttiin muun muassa Metallican Hämeenlinnan-keikan lämmittelijäksi, Alanko kertoo.

Kyselijöiden tavoitteena oli saada Hassisen kone villitsemään festarikansaa jo menneeksi kesäksi 2019, mutta Alanko ei suostunut. Hänellä oli suunnitelmat valmiina oman viime kevään levyjulkaisun Minä halusin olla kuin Beethoven ja julkaisua seuraavien kesäkeikkojen ja syyskiertueen suhteen.

Sen jälkeen kyselyjä tuli paljon. Meitä kysyttiin muun muassa Metallican Hämeenlinnan-keikan lämmittelijäksi

Nyt uudet laulut on laulettu alta pois ja Alanko voi keskittyä soittamaan Metallicankin versioimaa Rappiolla -hittiä kesällä 2020 – samana vuonna, kun hän täyttää 60 vuotta. Hassisen koneen keikat eivät kuulemma sinänsä ole mikään syntymäpäiväjuhlinnan huipentuma, niistä suunnitelmista tiedotetaan myöhemmin.

Alankoa ja rumpali Harri Kinnusta, 60, naurattaa, millainen jatkumo Metallican ja Alangon julkisesta vuoropuhelusta puolitoista vuotta sitten tuli.

Ensin oli siis Metallican Rappiolla, sitten tuli Alangon oman bändin Rappiolla, jonka alkua koristi riffinpätkä Metallican Enter Sandmania.

Paitsi, että Alangon kitaristi Jussi Jaakonaho harmitteli sosiaalisessa mediassa soittaneensa alkuriffissä väärän äänen. Ja tätä sitten kommentoi Metallican basisti Robert Trujillo videohaastattelussa Kaliforniasta kutsuen Jaakonahon soittotunnille, kun bändi seuraavan kerran saapuu Suomeen.

Muitakin syitä paluuseen toki oli kuin Metallican nostattama huomio. Ilman tätäkin Suomessa riittää musiikkifaneja, jotka ovat kaivanneet sitä, että Alanko laskee ripeän tahdin bändikavereilleen ja huutaa mikrofoniin nimikkobiisin avaussanat: Tarjolla tänään: Hassisen kone!

Hassisen kone vuonna 1980: Jussi Kinnunen, Reijo Heiskanen, Ismo Alanko ja Harri Kinnunen

Hassisen kone vuonna 1980: Jussi Kinnunen, Reijo Heiskanen, Ismo Alanko ja Harri Kinnunen

Joensuulaisen ompelukoneliikkeen kyltistä napattu bändinimi oli kovaa valuuttaa Suomessa vuosikymmenen vaihteessa 40 vuotta sitten.

– Päätimme silloin vuosi sitten, että kesällä 2020 voisi tehdä keikkoja, kun edellisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta, Kinnunen sanoo.

– Olemme harvakseltaan esiintyvä bändi, Alanko naurahtaa.

Kesällä 2000 Ismo Alanko, silloin 39, spiikkasi Joensuun Ilosaarirockin -esiintymisen päätteeksi: ”Nähdään 20 vuoden kuluttua”.

Lausahdus muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi ensi kesänä.

Ja niin nuo vuodet ovat nyt humahtaneet. Alanko on tehnyt musiikkia koko ajan, pääasiassa sooloartistina, mutta myös lyhyen comeback -kiertueen toisen legendaarisen yhtyeensä Sielun veljien kanssa vuonna 2011.

Harri Kinnunen on soittanut muun muassa Lapinlahden linnuissa ja Turo`s Hevi Geessä sekä Hassisen koneen kappaleita Veljekset Kinnunen -yhtyeessään basisti Jussi Kinnusen kanssa. Jussi Kinnunen työskentelee muusikonuransa rinnalla päihdeterapeuttina.

– Minulla soittamista on sotkenut se, että vuonna 2009 minulla todettiin krooninen lymfaattinen leukemia. Hoitovaste on kuitenkin tapauksessani ollut hyvä, viimeksi syksyllä kävin tutkimuksissa ja arvot olivat kohdallaan. Välillä on tuntunut, että istuu dynamiittipötkön päällä, mutta kymmenessä vuodessa tuohon on ehtinyt jollain tavalla tottuakin, Harri Kinnunen sanoo.

On hienoa päästä taas soittamaan vanhojen kaverien kanssa. Samojen tyyppien, joiden kanssa oli opetellut soittamaan.

Juuri Harri ja Jussi Kinnunen, Alanko ja kitaristi Reijo Heiskanen olivat mukana Hassisen koneen alkuperäisessä kokoonpanossa, joka voitti rockin Suomen mestaruuden uuden aallon sarjassa vuonna 1980, teki albumit Täältä tullaan, Venäjä (1980) sekä Rumat sävelet (1981) ja osallistui elokuvaan Saimaa-ilmiö (1981). Aki ja Mika Kaurismäen elokuva kiteytti tuon ajan suomirockin Tuuliajolla -konserttiristeilyllä, jossa esiintyivät nuoren Hassisen koneen lisäksi Juice Leskinen Slam ja Eppu Normaali.

Ennen tuota kaikkea oli kuitenkin vuosien harjoittelujakso.

Hassisen Kone Roskildessa vuonna 1982.

Hassisen Kone Roskildessa vuonna 1982.

Kun opittiin soittamaan ja tekemään omaa musiikkia, tehtiin ensin progressiivista rockia The Sight -yhtyeessä ja tultiin Rock-SM-kisassa proge-sarjassa toiseksi vuonna 1978. Sitten Alanko kirjoitti ylioppilaaksi, matkusti Tukholmaan töihin – ja löysi Pelle Miljoonan ja uuden, punkin jälkeisen suomirockin. Hän ilmoitti innostuneena bändikavereilleen, mikä on heidän uusi linjansa. Syntyi uusia biisejä ja niitä esittämään Hassisen kone.

– On hienoa päästä taas soittamaan vanhojen kaverien kanssa. Samojen tyyppien, joiden kanssa oli opetellut soittamaan, Alanko sanoo.

Jännitystä yhtyeen uudelleen kokoamiseen toi kitaristi Reijo Heiskanen, joka oli viettänyt vuosikaudet omissa oloissaan. Kyse ei ollut välirikosta, vaan niin kuin elämässä joskus käy, aiemmin tiiviskin yhteydenpito jää vähiin elämäntilanteiden muuttuessa.

– Sanoimme kyselijöille, että Heiskanen pitää saada mukaan, Alanko kertoo.

Ja kitaristi löytyi – hyvässä soittokunnossa!

Alangon ja Kinnusen mukaan Heiskanen oli soittanut 16 vuoden ajan omissa oloissaan, mutta soittanut kuitenkin. Niin hän kuin koko Hassisen kone erottuivat jo aikanaan punkin jälkeisessä suomirockissa sillä, että soittotaito oli huomattavan korkea.

Tämä toi arvostusta myös vanhemman polven rockväeltä, joka ei ehkä lämmennyt jokaiseen uuteen yrittäjään.

– Dave Lindholm oli ensimmäinen näistä vanhan polven tyypeistä, joka kehui meitä. Hän oli tuomarina rockin SM-kisojen karsinnoissa, Alanko muistelee.

Muutenkin Hassisen kone oli ulkopuolinen paljolti kaksinapaisessa suomirockin valtataistelussa: oli Manse-rock veteraanien, Juicen ja Veltto Virtasen sekä pari vuotta Hassisen konetta vanhempien Eppu Normaalin ja Popedan johdolla – ja Helsingin soittajat, jotka olivat pyörineet eri bändeissä pitkään sekä pääkaupunkiin muualta Suomesta muuttaneet uuden polven tähdet kuten Pelle Miljoona.

– Oli hyvä olla ulkopuolinen, Harri Kinnunen muistelee.

Hän soitti Hassinen koneen jälkeen muun muassa Helsinkiin Lahdesta asettuneessa Sleepy Sleepersissä ja Lapinlahden linnuissa sekä tamperelaisessa Veltto Virtasen bändissä.

Hassisen koneen lyhyt ura kesti vain runsaat kaksi vuotta. Viimeinen keikka oli elokuussa 1982 Helsingin Kaivopuistossa.

Silloin kokoonpano oli jo muuttunut aiemmin keväällä julkaistulle levylle Harsoinen teräs: Heiskasen tilalla soitti kitaraa Jukka Orma Helsingistä ja Tampereelta mukaan oli tullut kosketinsoittaja Safka Pekkkonen. Soitinarsenaalia laajensivat uusina jäseninä myös saksofonisti Antti Seppo ja lyömäsoittaja Hannu Porkka.

”Nähdään 20 vuoden kuluttua”, spiikkasi Ismo Alanko Hassisen koneen keikalla Ilosaarirockissa vuonna 2000. Sanat käyvät nyt toteen.

”Nähdään 20 vuoden kuluttua”, spiikkasi Ismo Alanko Hassisen koneen keikalla Ilosaarirockissa vuonna 2000. Sanat käyvät nyt toteen.

Kesän 2020 paluukeikoilla nähdään pääasiassa alkuperäinen nelikko Alanko, Kinnuset ja Heiskanen. Tampereen stadionkonsertissa lavalle nousee myös myöhäisempi iso kokoonpano.

Treenaaminen on jo alkanut. Alanko kertoo tsekanneensa ennen ensimmäisiä nelikon harjoituksia kotona, miten tutut biisit menevät, mutta treenikämpällä kaikki oli kuulemma lähtenyt vaistonvaraisesti saman tien.

– Ensimmäinen biisi oli Odotat, eikä sitä ole tullut soitettua vuosiin. Mutta niin se vain kaikilla löytyi saman tien, Alanko ja Kinnunen kertovat.

Ismo Alanko tunnetaan himoharjoittelijana. Hän treenaa soolokeikkojaan varten paljon – ja vaatii kovia treenimääriä myös yhtyeiltään. Eikä Hassiseen koneessa liene yhtään jäsentä, joka ei tätä tietäisi. Vaikka kaikki ovat ammattilaisia, Hassisen koneen kesäkeikoille 2020 mikään ei jää sattuman varaan, kiinni siitä, ettei biisejä olisi jauhettu soittokuntoon riittävästi.

Miksi kaikki aikoinaan päättyi? Ja vieläpä niin nopeasti, vain parissa vuodessa.

– Tuo on hyvä kysymys, Alanko sanoo.

– Sitä on tietysti kysytty vuosien mittaan paljon. Aikoinaan minulla oli patenttivastaus: sanoin, etteivät bändin biisit sopineet tanssilavakeikoille. Mutta se oli vain osittain totta.

Yhtye teki alkutalvesta 1980 kesään 1982 mennessä kolme keskenään erilaista albumia, englanninkielisen levyn ja muita äänityksiä, yli 400 keikkaa ja yhden elokuvan – ja ”jossain vaiheessa myös törpöteltiin”, kuten Alanko muistaa.

Legendaarinen Hassisen kone palaa ensi kesänä keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen.

Legendaarinen Hassisen kone palaa ensi kesänä keikkalavoille 20 vuoden tauon jälkeen.

Hän oli bändin hajotessa vasta 21-vuotias!

– Olimme tehneet englanninkielisen levyn, koska haaveilimme kansainvälisestä urasta. Olimme ostaneet omat PA-laitteet pari kuukautta aikaisemmin – ja sitten päätimmekin lopettaa. Se oli hyvin impulsiivinen, hetken mielijohteesta syntynyt ratkaisu.

Täytyy kuitenkin lopettaa voidakseen tulla takaisin – ainakin 20 vuoden välein.

Hassisen kone esiintyy 18.–20. kesäkuuta Joensuun Kerubissa, 27. kesäkuuta Seinäjoen Provinssirockissa ja 8. elokuuta Tampereen Ratinan-stadionilla.

Juttua muutettu klo 15.38: korjattu kuvatekstistä kitaristi Heiskasen etunimi.